Handan DVB-C 6000 virtalähde

Kyseisessä digiboksissahan on tyyppivikana että virtalähdeen kondensaattorit pettävät jossain vaiheessa ja tämän voi helposti korjata itse vaihtamalla ne. Joltain foorumilta lukenut että tiettyjen viiden kondensaattorin vaihtaminen riittäisi, mutta ajattelin tehdä kerralla kuntoon ja vaihtaa kaikki. Ongelmaksi muodostuu verkko-elko, sen arvot ovat 82uF / 450V. Tämän kokoisia en ainakaan lähialueen liikkeista ole sattunut löytämään. Eli kuinka tarkka tämä mitoitus on? (Kuinka paljon pienemmän mahdollisesti uskaltaa laittaa?) Oma elektroniikan osaamiseni ei äkkiseltään riitä asian selvittämiseen, saa myös yrittää selitää miten verkko-elkon mitoitus määräytyy.
152093
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Se verkkoelko ei kyllä yleensä ole rikki. Joten turhaan suunnittelet vaihtoa. Viat ovat olleet hakkurin ulostulon suodatuskondensaattoreissa, jotka ovat pienjännite-elkoja. Ja rikkinäiset elkot yleensä huomaa. Yläkansi pullistelee tai elkot vuotaa.
Ja noitten rikkinäisten elkojen historia on se, että muutamat kiinalaiset valmistajat ovat kopsanneet elektrolyyttinesteen reseptejä ja reseptissä on ollut joku perustavaa laatua ollut vika.

Näistä huonolaatuisista elkoista voit lukea:
http://www.google.fi/search?hl=fi&source=hp&q=bad caps&meta=&rlz=1R2ADFA_fiFI352&aq=0&oq=Bad cap
Niitä on viime vuosina ollut vähän monessa elektroniikkalaitteessa, muun hakkuripowerit, tietokoneen emolevyt, digiboksit, jne...

Äänestä
  • Vaihda ne pienjännite-elkot hyvälaatuisiin hakkurikäyttöön (Low ESR ja 105°C) suunniteltuihin elkoihin, niin kestävät . Tällaisia löydät esim. PartCo-firmasta.

    Äänestä

  • No kyllähän se hiton verkkoelko on juurikin se, joka rikki menee. Olen noita boxeja puolen tusinaa korjannut ja kaikissa sama vika.

    Äänestä

Kiitos vinkeistä, suurimmasta osasta olinkin jo tietoinenkin. Kokemusta on saman merkkisistä konkista (leviävät aina lopulta) ja haluaisin tuon joka tapauksessa vaihtaa. Siskon perheelle tuota korjaan ja haluaisin pelata varman päälle. Eli jos joku osaa vastata onko tuo mitoitus tiukka ja onko siinä yhtään pelivaraa?

Äänestä
  • Tuossa luettelossa
    http://www.partco.fi/luettelot/osat/PARTCO2007_OSA2.PDF
    sivulla 10 on 82µF/ 400V. Eli 400V jännitekesto riittää, koska 230 voltin huippuarvo on vain noin 325V. Vielä 300 V huippuarvokin on 423V. Kapasitanssikaan tuossa tasasuunnatun verkkojännitteen suodatuskondensaattorissa ei tarvii olla kovin tarkka. 68 - 120 µF välillä olevat arvot on hyväksyttävissä. Enemmänkin lienee kysymys siitä, minkä saat siihen levylle mahtumaan.

    Äänestä

  • ronkka.. kirjoitti:

    Tuossa luettelossa
    http://www.partco.fi/luettelot/osat/PARTCO2007_OSA2.PDF
    sivulla 10 on 82µF/ 400V. Eli 400V jännitekesto riittää, koska 230 voltin huippuarvo on vain noin 325V. Vielä 300 V huippuarvokin on 423V. Kapasitanssikaan tuossa tasasuunnatun verkkojännitteen suodatuskondensaattorissa ei tarvii olla kovin tarkka. 68 - 120 µF välillä olevat arvot on hyväksyttävissä. Enemmänkin lienee kysymys siitä, minkä saat siihen levylle mahtumaan.

    Tämän halusin kuulla. Kiitos suuresti.

    Äänestä

  • ronkka.. kirjoitti:

    Tuossa luettelossa
    http://www.partco.fi/luettelot/osat/PARTCO2007_OSA2.PDF
    sivulla 10 on 82µF/ 400V. Eli 400V jännitekesto riittää, koska 230 voltin huippuarvo on vain noin 325V. Vielä 300 V huippuarvokin on 423V. Kapasitanssikaan tuossa tasasuunnatun verkkojännitteen suodatuskondensaattorissa ei tarvii olla kovin tarkka. 68 - 120 µF välillä olevat arvot on hyväksyttävissä. Enemmänkin lienee kysymys siitä, minkä saat siihen levylle mahtumaan.

    kun AC tasasuunnataan (kokoaaltotasasuuntaus) on DC -jännitteen suuruus:

    sqrt(2) * V(rms).

    Toki 1.41*230 = 325 V, mutta...

    Verkkojännitehän on 230V +- 10%.

    Eli jos sattuu olemaan tuo 10% ylijännite nimelliseen 230 V verrattuna, verkkojännite onkin jo 253 V.


    253V * 1,4142... = 357,8 V, josta 2* diodihäviö pois

    =356,7 V

    No, ehkä se 400V riittää jos ei tule yllättäviä jännitepiikkejä.

    Noihin muuten löytyy vaihtokappaleita (3.nnen osapuolen tuottama teholähde DVD-soittimiin, digibokseihin jne) n 6 eurolla. Toki: tuolla hinnalla tehtynä vaihtokappaleessa saattaa myös olla huonot kondensaattorit.

    Ja, jos tuon tilaat Suomeen, niin syntyyhän kirjatusta lähetyksestä Suomeen lisäkuluja ainakin 12€, painon mukaan ehkä enemmänkin.

    Halpamaista löytyy halvalla, mutta halpa hinta on ehkä saatu aikaiseksi laadun kustannuksella, siitäkin huolimatta että halpamaissa työtunnin hinta on Suomen tasoon verrattuna naurettavan alhainen (kyllä, niin alhainen, että suomalaisen työttömän 9 EUR/arkipäivä olisi yhtä juhlaa halpamaan työntekijälle !)

    No, paikallisessa hampurilaisravintolassa kyllä saa vatsansa täyteen 2 eurolla, mihin hintaan sisältyy myös juoma.

    Äänestä

Nostan vanhaa aihetta.

"Kapasitanssikaan tuossa tasasuunnatun verkkojännitteen suodatuskondensaattorissa ei tarvii olla kovin tarkka. 68 - 120 µF välillä olevat arvot on hyväksyttävissä."

Osaisiko joku sanoa tuohon jotain lisää, että miksei kapasitanssin määrällä ole juurikaan merkitystä? Se rippelijännite ei kuitenkaan liene hyväksi muulle virtalähteelle? Olen tässä tekemässä vähän konkkahuoltoa omalle poksille, siksi kiinostaa. Ai joo, mulla on 2x 82µF, ja ovat vähän alamittaisia mittarin mielestä.

Että tulisiko siitä haittaa, jos nostaisin määrää ja ostaisin 3x 82µF? Saan sen kyllä tehdyksi, jos vaan tuo ei ole tasasuuntaimelle liikaa.

Mistä sen tietää paljonko silta kestää? Silta on TS4B05G:
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/106161/ETC/TS4B05G.html

Äänestä
  • Sen verta noihin kapasitanseihin, että siihen löytyy kyllä kaava netistä. Oon senverran huono erikoismerkkien kans että en rupea tähän kaavaa laittamaan. Mutta verkkotaajuudella siis jaksonpituus ja virtalähteen virta on määrääviä tekijöitä kapasitannssin suuruurelle. Sori tuli ottettua jokunen voitto konjakki.

    Äänestä

  • hyvä Suomi kirjoitti:

    Sen verta noihin kapasitanseihin, että siihen löytyy kyllä kaava netistä. Oon senverran huono erikoismerkkien kans että en rupea tähän kaavaa laittamaan. Mutta verkkotaajuudella siis jaksonpituus ja virtalähteen virta on määrääviä tekijöitä kapasitannssin suuruurelle. Sori tuli ottettua jokunen voitto konjakki.

    Moi. Joo, tässä olis yksi lasku-apu, ihan kätsä:
    http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml04.sis

    Mutta ajattelinkin asiaa nimenomaan SILLAN kannalta, että paljonko se kestää virtapiikkiä (inrush current), kun tyhjentynyt konkkapatteristo odottaa kita ammollaan virtaa, ja kytken virrat koneeseen. Minusta tämä on mielenkiintoinen kysymys ihan ylipäätäänkin, ei vain tämän laitteen kohdalla.

    Ja asiahan liittyy vieläpä nimenomaan käynnistystilanteeseen, ei siihen, kun laite vain toimii ja on.

    Mä luulen, että sähkönsyötön jäykkyys viimekädessä määrittelee sen, paljonko sitä virtaa voi konkille enintään mennä, kun sähköt kytketään. Pistorasian oikosulkuvirrasta siis on kyse, oletan. Seinäpistorasiaan vaikuttaa ryhmäkeskuksen johdonsuojakytkin C10A.
    Eli se on "automaattisulake" toisin sanoen.

    Tuota virtaa on pienentämässä muutama pistorasia-pistotulppa-kontakti, sekä laitteen omat resistanssit, kuten vaikkapa sulake ja piirilevyn kuparifoliot.

    Leikin hiukan tuolla linkittämälläni konkkalaskurilla: Tein olettamuksen, eli vedin stetsonista, että virtalähde ottaa virtaa suotoelkoilta 0,25A, kun laite on päällä ja toimii. Laskurin mukaan 150:n µF:n kapasitanssilla hurinajännitteeksi jää 16,7V, mutta jos nostaisin kapasitanssin 250µF:iin, putoasi rippelijännite 10:een volttiin. Tuo houkuttelisi!

    Äänestä

  • lisää suotoa kirjoitti:

    Moi. Joo, tässä olis yksi lasku-apu, ihan kätsä:
    http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml04.sis

    Mutta ajattelinkin asiaa nimenomaan SILLAN kannalta, että paljonko se kestää virtapiikkiä (inrush current), kun tyhjentynyt konkkapatteristo odottaa kita ammollaan virtaa, ja kytken virrat koneeseen. Minusta tämä on mielenkiintoinen kysymys ihan ylipäätäänkin, ei vain tämän laitteen kohdalla.

    Ja asiahan liittyy vieläpä nimenomaan käynnistystilanteeseen, ei siihen, kun laite vain toimii ja on.

    Mä luulen, että sähkönsyötön jäykkyys viimekädessä määrittelee sen, paljonko sitä virtaa voi konkille enintään mennä, kun sähköt kytketään. Pistorasian oikosulkuvirrasta siis on kyse, oletan. Seinäpistorasiaan vaikuttaa ryhmäkeskuksen johdonsuojakytkin C10A.
    Eli se on "automaattisulake" toisin sanoen.

    Tuota virtaa on pienentämässä muutama pistorasia-pistotulppa-kontakti, sekä laitteen omat resistanssit, kuten vaikkapa sulake ja piirilevyn kuparifoliot.

    Leikin hiukan tuolla linkittämälläni konkkalaskurilla: Tein olettamuksen, eli vedin stetsonista, että virtalähde ottaa virtaa suotoelkoilta 0,25A, kun laite on päällä ja toimii. Laskurin mukaan 150:n µF:n kapasitanssilla hurinajännitteeksi jää 16,7V, mutta jos nostaisin kapasitanssin 250µF:iin, putoasi rippelijännite 10:een volttiin. Tuo houkuttelisi!

    Kannattaa muistaa, että kapasitanssi lisääminen rasittaa ensiöpuolta enemmän, koska konkat latautuvat lyhyempänä aikana. Siellä voi olla osat lujilla, kun virtapiikki kasvaa. Eikä se rippeli mitään haittaa, mikäli pienempi elko kestää rippelivirran. Hakkurin takaisinkytkentä estää sen pienen jännitteenvaihtelun näkymisen toisiossa.

    Äänestä

  • jkaaa kirjoitti:

    Kannattaa muistaa, että kapasitanssi lisääminen rasittaa ensiöpuolta enemmän, koska konkat latautuvat lyhyempänä aikana. Siellä voi olla osat lujilla, kun virtapiikki kasvaa. Eikä se rippeli mitään haittaa, mikäli pienempi elko kestää rippelivirran. Hakkurin takaisinkytkentä estää sen pienen jännitteenvaihtelun näkymisen toisiossa.

    Laita siihen sarjavastus konkan eteen. Rippelikin pienenee. Tsekkaa piirin tarvitsema virta ja laita jarrua väliin. Onhan siinä isommat konkat puskurina.

    Äänestä

  • jkaaa kirjoitti:

    Kannattaa muistaa, että kapasitanssi lisääminen rasittaa ensiöpuolta enemmän, koska konkat latautuvat lyhyempänä aikana. Siellä voi olla osat lujilla, kun virtapiikki kasvaa. Eikä se rippeli mitään haittaa, mikäli pienempi elko kestää rippelivirran. Hakkurin takaisinkytkentä estää sen pienen jännitteenvaihtelun näkymisen toisiossa.

    Kannattaa muistaa, että kasakkatanssin lisääminen rasittaa vartaloa enemmän, koska konkat latautuvat lyhyempänä aikana. Siellä voi olla luut lujilla, kun virtapiikki kasvaa. Eikä se pippeli mitään haittaa, mikäli pienempi pimppi kestää pippelivirran. Hakkurin takaisinkytkentä estää sen pienen pippelin jännitteenvaihtelun näkymisen toisiossa.

    Tämä viesti oli vit**** , siitä syystä kun en tajunnut mitään tuosta tekstistä ja se ottaa päähän...

    Äänestä

  • Näin myös. kirjoitti:

    Laita siihen sarjavastus konkan eteen. Rippelikin pienenee. Tsekkaa piirin tarvitsema virta ja laita jarrua väliin. Onhan siinä isommat konkat puskurina.

    "Laita siihen sarjavastus konkan eteen."

    Tätä mietin itsekin juuri. Laskeskelin, että vaikka konkat tekisivät totaalisen oikosulun virrankytkentähetkellä, niin 2,2 ohmin etuvastuksella oikosulkuvirta jää noin 105 Ampeeriin, (mutta kuitenkin alle 120A, jota enempää silta ei kestä). 2,7 ohm olisi vähän turvallisempi jo.

    Pitäisi vaan löytää sopivaa tyyppiä oleva vastus, joka kestää tuollaisen piikin (24,2kW). Vaikka piikki on lyhyt, on se hirmuisen iso. Joku alumiinikuorinen tehovastus voisi sopia, ehkä? Tällainen? :
    http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_101_2785&products_id=19150

    Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa silta, mutta ongelma on, että boksissa käytetyn sillan rasteri on tasaisesti on 7,5mm. Monissa muissa samannäköisissä silloissa välit ovat 7,5 7,5 10mm:
    http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=694_740&products_id=17416
    En ole löytänyt mistään sopivilla jaloilla olevaa tasasuuntaajaa. Onko vinkkejä?

    Äänestä

täällä sitä taas köh köh..sirkkelöidään tulitikkuja..ööh.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kolvaaja kirjoitti:

Kyseisessä digiboksissahan on tyyppivikana että virtalähdeen kondensaattorit pettävät jossain vaiheessa ja tämän voi helposti korjata itse vaihtamalla ne. Joltain foorumilta lukenut että tiettyjen viiden kondensaattorin vaihtaminen riittäisi, mutta ajattelin tehdä kerralla kuntoon ja vaihtaa kaikki. Ongelmaksi muodostuu verkko-elko, sen arvot ovat 82uF / 450V. Tämän kokoisia en ainakaan lähialueen liikkeista ole sattunut löytämään. Eli kuinka tarkka tämä mitoitus on? (Kuinka paljon pienemmän mahdollisesti uskaltaa laittaa?) Oma elektroniikan osaamiseni ei äkkiseltään riitä asian selvittämiseen, saa myös yrittää selitää miten verkko-elkon mitoitus määräytyy.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu