Mitäs te olette mieltä siitä, että esikoinen jatkaa tarhassa kun vauva syntyy?
Mulla on siis vasta eka lapsi, nyt 3,5kk. Mietin jo nyt, että jos meille siunaantuu vielä toinen lapsi, haluaisin esikoisen silloin jatkavan tarhassa. Ikäeroa haluan minimissään 3 vuotta tai enemmänkin, riippuen siitä onko toinen lapsi vielä tullakseen.
Mutta olenko mä ihan huono äiti, kun en kahden kanssa halua olla kotona?
Mulla vielä se, että tämän vauvan kanssa imetys ei onnistunut ollenkaan ja seuraavan kanssa haluaisin sitä yrittää. Sekin vie varmasti aikaa ja voimavaroja, kun mulla on vielä vähän "ongelmalliset" nämä rinnatkin siihen tarkoitukseen...
Mulla on siis vasta eka lapsi, nyt 3,5kk. Mietin jo nyt, että jos meille siunaantuu vielä toinen lapsi, haluaisin esikoisen silloin jatkavan tarhassa. Ikäeroa haluan minimissään 3 vuotta tai enemmänkin, riippuen siitä onko toinen lapsi vielä tullakseen.
Mutta olenko mä ihan huono äiti, kun en kahden kanssa halua olla kotona?
Mulla vielä se, että tämän vauvan kanssa imetys ei onnistunut ollenkaan ja seuraavan kanssa haluaisin sitä yrittää. Sekin vie varmasti aikaa ja voimavaroja, kun mulla on vielä vähän "ongelmalliset" nämä rinnatkin siihen tarkoitukseen...
Vastaukset 17
Vanhimmat
vastaus kysymykseesi " olenko mä ihan huono äiti, kun en kahden kanssa halua olla kotona?",
mielestäni olet. miksi esikoinen ei saisi olla äitinsä kanssa kotona kerta uusi sisaruskin saa? voihan se esikko olla vaikka päivän tai kaksi (muutaman tunnin ajan) viikossa hoidossa, jos on ihan pakko.
en veisi esikoista tarhaan mistään hinnasta. Tai no muutamaksi tunniksi viikossa voisin viedä ihan siitä syystä, että saisi leikkiä kavereiden kanssa. Lähimailla on kyllä niin paljon muksuja, että varmasti kavereita kyllä löytyisi pihaltakin (jos siis olisi senikäinen tuo esikoinen). Mutta jokainen tekee tyylillään ja minusta ainoa mikä on "väärin" on se, että äiti on vauvan kanssa kotona ja toinen täyspäiväisenä tarhassa. Mutta tietty poikkeuksia tähänkin löytyy... Mutta tämä on minun mielipiteeni.
Jos kahden pienen hoitaminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta, voi hyvä ikäero olla 6-7 vuotta. Silloin esikoinen on eskarissa tai ekaluokalla kun olet kakkosen kanssa äitiyslomalla. Itse olin äitiyslomalla kun esikoiseni aloitti koulun. Se oli tosi hyvä, kun ei tarvinnut miettiä iltapäiväkerhoja eikä sitä, osaako lapsi lähteä oikeaan aikaan kouluun, jne.
Miksi mietit moista jo nyt? Ja kuka veisi ja hakisi sen lapsen sieltä hoidosta? Luulisi että sekin on jo rasittavaa. Mä en ainakaan jaksaisi viedä lasta hoitoon. Ja vielä se kun lapsi tuo hoidosta kaikki mahdolliset lastentaudit sulle ja vauvalle.
Mieti voimavarojasi ja tee lapset sen mukaan. Onhan se lapsi siinä illalla ja viikonloppuisin kuitenkin vaikka olisi hoidossa. Jaksatko?
"Mutta olenko mä ihan huono äiti, kun en kahden kanssa halua olla kotona?"
Tuli mieleen, että onko kyse todella haluamisesta vai jaksamisesta? Mielestäni et ole huono äiti, jos esikoisesi on tarhassa siksi, että et JAKSA hoitaa kahta lasta kotona (jos vauva esim. valvottaa yöt). Uskon, että tällöin esikoinen voi olla tarhassa mieluummin kuin väsyneen ja kärttyisen äidin kanssa kotona (vauvan nukkuessa äiti voi kuitenkin levätä ja olla näin illalla iloisempi ja parempi äiti molemmille lapsille).
Miksi et halua olla esikoisesi kanssa? Miksi teet lapsia jos et halua olla heidän kanssaan??? Oletko ajatellut lapsen näkökulmasta asiaa - lapsi saattaa ajatella, että miksi vauva saa olla äitin kanssa kotona ja minä en? Muutenkin esikoinen on mustasukkainen aluksi, eikä asiaa auta yhtään jos hänet viedään vielä kokopäivähoitoon jotta äiti saa antaa kaiken huomion kuopukselle!!! Onhan totta, että yli 3v tarvitsee jo leikkiseuraa, mutta miksi se esikoinen pitää viedä aina kokopäivätarhaan jossa isot ryhmät??? Esim. meidän paikkakunnalla on myös ILMAISET seurakunnan kerhot kaupunki järjestää myös kerhotoimintaa 3-5 vuotiaille lapsille esim. 3h kaksi kertaa viikossa, miksi et veisi kerhoihin? Tai sitten viet esikoisen korkeintaan parina päivänä puolipäiväisesti tarhaan, mutta kokopäivähoito joka päivä on mielestäni täysin itsekästä jos oman mukavuudenhalun takia viet tarhaan. Itse ajattelen niin, että tarhat on niille, jotka eivät pysty itse hoitamaan lapsia kotona (joko työn takia tai sairauden takia). Nuoret äidit käyttää törkeästi hyväkseen subjektiivista päivähoito-oikeutta!!! Entä lapsen oikeus kotihoitoon??? Tuttavani kertonut hurjia tarinoita tästä (on itse päiväkodin johtaja). Itsellä 8kk tyttö ja suunnitteilla toinen kun esikoinen on 2v, enkä todellakaan vie mihinkään tarhaan esikoista. Tosin meillä tyttö on muuteskin kotihoidossa 2 v ikään jolloin ehkä kuopus syntyisi. Ja kyllähän ne lapset tottuu olemaan tarhassa jos ei ole muuta vaihtoehtoa (jos joku väittää, kuinka heidän Eemeli viihtyy niin hyvin siellä), mutta tosiasia on, että kotihoito on aina paras verrattuna isoihin ryhmiin! Lisäksi pieni lapsi saattaa sanoa, että viihtyy hyvin siellä vaikka oikeasti ei viihtyisikään!!! Esim. itseäni kiusattiin tarhassa mutta vanhemmille esitin iloista.
Minä en ja ymmärrä että miksi sitten suunnittelet tekeväsi toisen jos et jaksa olla lapsien kanssa, minä en meinaa ainakaan vielä toista tehdä, esikoinen reilu 6kk, koska en usko että jaksaisin kahden niin pienen kanssa niin ei silloin pidä tehdä.
Kiitoksia mielipiteistä!
Todellakin kyse olisi varmasti ennemmin jaksamisesta kuin haluamisesta. Vauva-aika on ollut RANKKAA.
Periaatteessa joku 6 vuoden ikäero olisikin hyvä, mutta se ei ikäni puolesta oikein onnistu... Ja itse olen ainut lapsi, enkä haluaisi sitä samaa omalle lapselleni. Eli onko itsekästä viedä esikoinen tarhaan kun syntyy vauva, vai olla tekemättä toista lasta jolloin esikoinen jää ainoaksi lapseksi?
Tavallaan jännä, että tämä aihe herättää näin paljon tunteita. Kun mulla on sellainen suhtautuminen asioihin, että ihmiset toimii niin kuin on heille parasta enkä halua heidä ratkaisujaan tuomita.
Ikäeroa 3 v. ja vein esikon hoitoon päiväkotiin pariksi ekaksi kuukaudeksi. Seuraus: hirveää uhmaa ja äidinkaipuuta (jota ei tajunnut edes) eli kaikki aika kotona meni mustasukkaisuuteen ja raivoamiseen. Lisäksi tulivat todellakin kaikki mahdolliset lastentaudit parvorokosta vesirokkoon ja mummo joutui hoitajaksi.
Miehellä on 3 viikon isyysloma ja varmasti miehesi voi hoitaa esikoista silloin joka tarvitsee paljon VANHEMPIEN huomiota. Siinä ajassa saat imetyksen käyntiin jos olet saadaksesi.
Jos haluat lapsia ilman että olet heidän kanssaan, luovuta munasoluja ;)
Jos olet sitä mieltä että ihmiset toimii kuin heille on parasta niin miksi kysyt täällä muiden mielipiteitä. Monesti näkee täällä näitä kaikenlaisia kysymyksiä joihin odotetaan vain tiettyä vastausta. Sitten jos ei saa sitä vastausta mitä halutaan niin joko loukkaannutaan tai sitten ollaa silleen että ihan sama. Jos haluaa vain omaatuntoaan pönkittää "että vie vaan lapsi hoitoon" tyylillä niin ehkei kannata kysellä täällä.
Todellakin typerää kysellä asiasta johon haluaa vaan tietynlaisia vastauksia.
Hoitopaikat on muutenkin kiven takana, niin miksi viedä lapsi pois äidiltä, joka on kotona ja juuri kun lapsi tarvitsisi äitiä ja tottumista uuteen tilanteeseen ja tulokkaaseen. Ei ihme jos tulee uhmaa ja ongelmia.
Minä olen myös niitä, jotka suhtautuu asioihin, että ihmiset tekevät niin kuin parhaaksi näkevät. Omat syynsä jokaisella mitkä ei minulle kuulu. Mutta tohon ikäeroasiaan, itsellä on 1,5v ikäero lapsilla ja se on melko raskasta ollut aluksi. Nyt kuopuksen ollessa 10kk on jo helpompaa. Mutta nämä lapset ovatkin niitä, jotka leikkivät hyvin keskenään ja äiti saa touhuta omiaan, siivota, pitää kahvihetkensä ja koluta nettiä...:) Eli jos haluat kaksi lasta niin älä tee ihan peräkkäin niitä. Luulisin, että 3v ikäerokin olisi jo helpompaa kun esikoinen on luultavasti vaipaton ja nukkuu hyvin yönsä. Ja silloin esikoinen olisi sen ikäinen, että hänet voisi viedä pari kertaa viikossa kerhoon. Jos siis haluaa päiväkotiin viemisen välttää viimeiseen asti. Yksikään lapsi ei ole paha asia jos ei toista halua/jaksa.
Taitaa teillä kahdella sitten olla taustalla pitkät päiväkotijaksot ilman äitiä ja kotia, koska uhmaa näyttää esiintyvän vieläkin... Jos ei muuta osaa kun tahallaan ymmärtää luettua väärin, niin pitäiskö jättää vastaamatta kuitenkin kokonaan??? En ole alkuperäinen, mutta tuossa viestissä ei mielestäni ollut mitään sellaista, että ap haluaisi vaan tietynlaisia vastauksia, ihan letkeä loppukommentti, mitkä jotkut täällä taas ottavat niiiiiiiin vakavasti ja toisella silmällä lukien!!!
Minulle esikoisen ekat 6 kk oli jälkikäteen ajateltuna tajuttoman rankkoja ja olin aina tosi uupunut valvomisen vuoksi ja ajattelin etten ikinä jaksa kahta lasta. Nyt kuiteskin 6kk iän jälkeen vauvan hoito ollut tosi helppoa ja suunnitelmissa jo toinen joskus lähitulevaisuudessa. Pointti on se, että ei sinun nyt kannata vielä miettiä moisia, sillä oma vauvasi on vielä hyvin pieni ja tietysti aluksi esikoisen kanssa sitä ajattelee, ettei mitenkään selviä kahden kanssa. Tietysti jos sinusta tuntuu se liian rankalta, niin odota sen aikaa että esikoinen on helppohoitoisempi. Meillä mies aikoo olla kyllä kotona 1-2kk eri vapailla jos toinen lapsi syntyy, lisäksi mummot auttavat jos tulee tosi rankkaa esim. koliikkivauva kuten esikoinen oli.
"Sekin vie varmasti aikaa ja voimavaroja, kun mulla on vielä vähän "ongelmalliset" nämä rinnatkin siihen tarkoitukseen... "
millä lailla onglmalliset? Jos esim. nänni ei tule riittävästi ulos, niin löytyy rintakumeja imetyksen onnistumiseen...
Ei sitä ole huonompi äiti, jos ei halua kahta pientä hoitaa. Kukin tehköön voimavarojensa mukaan:)
Sanoisin, että mielesi voi vielä muuttua, koska ensimmäiset kuukaudet vauvan ovat yleensä raskaimmat ja siitä alkaa pikkuhiljaa helpottamaan.
haluat toisen lapsen, jos et halua itse lapsiasi hoitaa? Etkö voi odottaa sen verran, että tosiaan haluisit ne molemmat lapset? Outoa, että jo nyt, kun lapsesi on 3,5kk, mietit hänen hoitoon laittamistaan.
Ja olet näköjään jo etukäteen päättänyt, ettet jaksa kahden kanssa. Nyt kun sinulla on vasta yksi lapsi, ei sinun kuuluukaan tällä hetkellä ajatella jaksavasi, mikäli sinulla olisi siinä toinenkin lapsi. Kyllä sitä sitten sopeutuu taas uuteen tilanteeseen, johon ehdit etukäteen jo valmistautua. Tulipas epäselvästi selitettyä, mutta en jaksa korjailla.:)
Minulla on kotona nyt muutaman kuukauden ikäinen vauva ja esikoinen on tutussa päiväkodissa kahtena päivänä viikossa. Meillä tämä järjestely on toiminut hyvin - esikoinen viihtyy päiväkodissa ja kyselee kavereiden perään, jos joskus tulee pidempi tauko päiväkodissa käymiseen. Itselleni nämä päivät ovat vaunulenkkeilypäiviä vauvan kanssa tai sitten ajoitan näihin päiviin sellaiset asioinnit ym, mitkä helpompi hoitaa ilman vilkasta taaperoa. Mutta jokainen tehköön niin, kuin omaan senhetkiseen tilanteeseen parhaiten sopii. Ei kannata liikaa miettiä etukäteen, kun elämä voi tuoda vastaan mitä vaan!