Varokaa jokaista yli hienolta vaikuttavaa ihmistä. Narsistisen persoonahäiriön omaavat osaavat olla ihania, he osaavat puhua kuulijansa uskomaan sitä, mihin tahtovat heidän uskovan ja näitä narsisteja on liikemiehissä, uskovaisissa, sijoittajissa ja kaikkialla siellä, missä heillä on mahdollisuus käyttää VALTAA.
Narsistinen persoonallisuus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Michelangelo Caravaggio, Narkissos, 1594–1596.
ICD-9 301.81
Narsistinen persoonallisuushäiriö on psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.[1] Kyseessä on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen persoonallisuuden muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ympäristössä ja ongelmia ihmissuhteissa. ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi.
Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[2]
Narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.[3] Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–3 prosentilla väestöstä.[1][4] Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.[5]
Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia. Lievemmästä narsistisesta luonnehäiriöstä sen erottaa väkivaltaisuus. Usein on esitetty, ettei psykopaatti koe ahdistuksen ja masennuksen tunteita, mutta tosiasiassa hän ahdistuu ja masentuu, mutta vain joutuessaan sellaisten tosiasioiden eteen, joihin hän ei voi vaikuttaa manipuloimalla.[6]
Asianajaja Markku Salo on kirjoittanut kirjan Mahdoton ihminen vastapuolena (WSOY, ilmestyy 2009) narisistista oikeudenkäynnissä vastapuolena. Narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi.[7] Teoksen alkuperäinen kustantaja perui oikeudenkäynnin pelossa kirjan julkaisemisen, ja sen on ottanut julkaisuohjelmaansa WSOY.[8]
Sisällysluettelo [piilota]
1 Narsismin käsitteen synty
2 Narsisti-sanan alkuperä
3 Luonteenpiirteistä
4 Masennus
5 Hoito
6 Narsistikuvauksia taiteessa ja viestinnässä
7 Kirjallisuutta
8 Artikkelit
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla
Narsistinen persoonallisuus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Michelangelo Caravaggio, Narkissos, 1594–1596.
ICD-9 301.81
Narsistinen persoonallisuushäiriö on psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.[1] Kyseessä on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen persoonallisuuden muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ympäristössä ja ongelmia ihmissuhteissa. ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi.
Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[2]
Narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.[3] Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–3 prosentilla väestöstä.[1][4] Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.[5]
Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia. Lievemmästä narsistisesta luonnehäiriöstä sen erottaa väkivaltaisuus. Usein on esitetty, ettei psykopaatti koe ahdistuksen ja masennuksen tunteita, mutta tosiasiassa hän ahdistuu ja masentuu, mutta vain joutuessaan sellaisten tosiasioiden eteen, joihin hän ei voi vaikuttaa manipuloimalla.[6]
Asianajaja Markku Salo on kirjoittanut kirjan Mahdoton ihminen vastapuolena (WSOY, ilmestyy 2009) narisistista oikeudenkäynnissä vastapuolena. Narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi.[7] Teoksen alkuperäinen kustantaja perui oikeudenkäynnin pelossa kirjan julkaisemisen, ja sen on ottanut julkaisuohjelmaansa WSOY.[8]
Sisällysluettelo [piilota]
1 Narsismin käsitteen synty
2 Narsisti-sanan alkuperä
3 Luonteenpiirteistä
4 Masennus
5 Hoito
6 Narsistikuvauksia taiteessa ja viestinnässä
7 Kirjallisuutta
8 Artikkelit
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla
Vastaukset 7
Vanhimmat
tutkimusten mukaan politiikan ja liike-elämän huipulla tämä on yleisempää kuin tavisten parissa. Eli nimenomaan erittäin kilpailtuihin paikkoihin hakeutuu näitä narsisteja. Eli tämä narsistinen häiriö on nimen omaan se ominaisuus mitä haetaan ja sitä ruokitaan palkkioilla.
vastapuolen asianajajan päämiestä. Asianajajissa on paljon sosiopaatteja, henkilöitä joilla ei ole omaatuntoa. He voivat olla myös psykopaatteja, jotka hallitsevat toisen tunteita ja käyttävät päämiestään hyväkseen. kaiken lisäksi ovat patologisia valehtelijoita.
Tiedän jutun, jota on viety oikeuslaitoksessa yli kymmenen vuotta. Hän saa kaikki tuomarit ja oikeusneuvokset puhutettua niin, että voittaa jutun kun jutun. Vastapuolen näytöllä ei ole merkitystä. Ei muuta kuin keksii jutun juurta, haaste ja valehtelevia todistajia, joille todennäköisesti maksetaan. Nyky ihminen tekee mitä vain rahan edestä tai muutoin kostaakseen vastapuolelle.
Toivottavasti tuosta kirjasta löytyy jotain "lääkettä" psykopaatteja ja patologisia valehtelijoita vastaan.
Tilaa itsellesi Markku Salon Suomen asianajajaliittoon saamien yli 20 valituskirjeen päätökset, tuomiot.
[email protected]
09 6988120
Paperit kertovat hyvin paljon Markku Salosta. OTA ITSE KOPIOT LUETTUASI PAPERIT JA ANNA NE ETEENPÄIN. Sano tuttavallesi, että hän jatkaa kopiointia ja papereiden antamista eteenpäin.
Kiitos
Ota itse niistä kopiot ja laita PDF:t nettiin! Hieman tehokkaampaa...
Ei todistajat valehtele ne vaan muistaa väärin..
>>Varokaa jokaista yli hienolta vaikuttavaa ihmistä. Narsistisen persoonahäiriön omaavat osaavat olla ihania, he osaavat puhua kuulijansa uskomaan sitä, mihin tahtovat heidän uskovan ja näitä narsisteja on liikemiehissä, uskovaisissa, sijoittajissa ja kaikkialla siellä, missä heillä on mahdollisuus käyttää VALTAA.
Se ei ole teidän asi jos minä olen ryypäänyt 17 miljoonaa mutta teidän rahoja ei. capit oli huijaus ja sano missä olen varastanut -huijannut :-)))))
Ne oli omia nokia markkoja isoisältäni perin ja se aika on ohi lopetin ryyppäämisen