Kyynel helmien juovat poskellasi
sydämen tuntemuksia sinusta
äänetöntä huutoa aavoille rajattomille
tähtien valtamerelle.
Ulkona
timantteja kuun hopeassa
hämärä vain ympärillä
kadottaa askeleita luoksesi.
Unta vai todellisuutta ?
en löydä kummastakaan itseäni
ja sinua vieläkään
mutta
jos ojennan käteni halki pimeän
ja kun tartut siihen
niin vedänkö varjoihin sen tansseihin
vai valoon rakkauteen
sinut
ja sitä vain en tiedä.
the end
sydämen tuntemuksia sinusta
äänetöntä huutoa aavoille rajattomille
tähtien valtamerelle.
Ulkona
timantteja kuun hopeassa
hämärä vain ympärillä
kadottaa askeleita luoksesi.
Unta vai todellisuutta ?
en löydä kummastakaan itseäni
ja sinua vieläkään
mutta
jos ojennan käteni halki pimeän
ja kun tartut siihen
niin vedänkö varjoihin sen tansseihin
vai valoon rakkauteen
sinut
ja sitä vain en tiedä.
the end
Vastaukset 17
Vanhimmat
jos vain polkusi luokseni löytää
läpi tunturien
monien tuulien ja tuiskujen takaa
sydämeni lämpöön
sinne Sinut haluaisin
ja kietoa poron taljaan
suukotellen leikitellä
halauksin liehitellä
olla omasi
ja Sinä minun ikuisesti
Voivoi, kyynelhelmiä ja äänetöntä huutoa - timantteja.
Millaiset puitteet ja kysymys
' unta vai todellisuutta ' ja olet hukassa kummastakin,
harhailet poluilla odottaen.
Odottaen, että rakkaus astuisi ovesta sisään. Tulisi kuin
salama tai hitaasti lipuen, kuin venho vesillä, kunhan se
vain tulisi.
Rakkauden kaipuuta, ihmisen ikävää toisen luo. Siinä se
kaikki on kirjottuna, että toivoisin vain kaiken toteutuvan
joskus.
Kauniinhaikeaa taaskin, mutta rakkausrunona todella puhutteleva.
The end tulee vasta, kun SE on astunut ovesta tai ikkunastasi
sisään !
... törmään
ja ihmettelen kuka täällä liikkuu
tutun tunteen vihlatessa sisimmässäin.
jotos kiertelee tunturista toiseen
eikä mihinkään perille tule
ja lopun taivas kirjottaa
lumeen jäljet kun peittää
puhtaalta pöydältä kaikkiko alkaa pitää
the end lopun tien aloittaa ...
kiitän sinua kultasydäminen rakas ystäväin ja mestarini
sanojesi viljasta
ja toivotan päiväsi täyteen mieleen painuvia
sykähdyttäviä hetkiä
lämmöllä sydämestäni.
kauniin koskettava, hienovarainen. Paljon puhuvia lauseita, herkkää:)
En osaa oikein kirjoittaa palautetta.
Minun tunteeni on vahva runostasi.
Kiitos Sinulle:)
-tasja-
... päivässä
ja huomisessa
on pakko katsoa eteenpäin
ja siksi tarjoilen lorujen loppua
joksikin aikaa .
päivä on vieras edessäpäin vielä
ja huomisten helmiäisketju tuntematon ...
kiitän kauneista sanoistasi
ja toivotan viikonlopun aattopäivääsi
hyvää ja kaunista
halauksin.
Piti eilen jo kirjoittaa,mutta tuli joku keskeytys,niin en sitten ehtinyt uudestaan alkaa..
Osaat niin kauniisti kirjoittaa aina..Surullisestikin,että välillä tulee omat mietteet mieleen ja surua..
Voi kun kokoaisit nämä kirjaksi,olisi kiva niihin palata ,koska haluaa.. Mietihän sitä, Ystävä hyvä..
Vaikeaa,hakea,jotain määrättyä,taaksepäin selaamalla.. Kiitos tästä.. Minä luen niitä ääneen..
Kaunista ,kaunista.. Mutta nyt,täältä vesisateesta ,toivottelen,oikein ihanaa viikonloppua..ILOA! t.Irkku
... symppikset !!!
no ei kai tämä liian surullinen ollut
vaikka tässä kuljettiin unen ja valveen rajalla
sn saman kaihoisan tunteen kera vain.
no ei näistä kirjaksi asti ole
ja jos jotakin pitää itse hyvänä
niin ei sitä muille ole ja päin vastoin.
no suojan puolella ollaan täälläkin.
kiitos vierailustasi rakas ystäväin ja toivotan symppiksille
aivan ihanaa viikonloppua
lämmöllä sydämestäni.
On aika ilon ja nautinnon, johonkin, mikä
kiveenkin kasvattaa Ruusuja, mieliin herkkiä
ajatuksia, sydämiin koskettavia kokemuksia,
ja jääkin sulaa..
Kun aika on, arka käsi tarttuu toiseen kaltaiseensa,
lämmin iho tapaa toista, rinta painuu toisen rintaan,
joku yhteinen kuiskaa, samat puhuvat ääneti toisilleen,
joku juurtuu, alkaa..
Mutta ajassa voi elpyä varjo ja siirtyä kahden väliin,
piirtoja päiviin, rakeisia kuvia tunteihin, viiltäviä
kokemuksia, joissa särkeminen tuntuu, hajoittaminen
on hetkien janassa..
Ja lopulta on aika päättää eräs kirja, painaa hellin
sormin kiinni sivut, sulkea kannet, suoda ajatukset sille,
mikä pitkää vierellä oli, jättää musiikki soimaan, muistaa
miten paljon itseä, joka Runossa..
..nyt se aika on..
http://www.youtube.com/watch?v=9n49-W3cX8g&feature=related
Elämä koostuu hetkistä, joista osa
on hyviä, ainutlaatuisia..
Hyvä Ystävä, minä kiitän nistä
Sinua..
Mikä tässä on tänään, se sama
joka huomisessa.
Kiitos sydämestäni.
... sinut ruusuni
kukan kauneimman
ja kun kävit lakastumaan
kuten rakkautemme
niin laitoin sinut sydämeni kirjan väliin
muistoksi siitä onnesta ja ilosta
jonka voi avata aina uudelleen
ja kirjottaa jatkoa
rakkaudesta ...
itse mestarikin kulkee sanoissaan haikeudessa
ja koskettavaa on niiden sointi
mutta aina yhtä hyvää ja laadukasta
joten hyvä ystävä hyvä !!!
no joskus tulee lorujen loppu
tai pitää huomattavasti karsia kirjotuksiaan
vaikka niitä syntyy joka aamu
mutta tänne ne ei enää päädy joka ikinen aamu.
kiitos vierailustasi hyvä ystäväin ja runostasi.
nyt toivotan mitä parhainta viikonloppuusi
ilolla ja onnella lisättynä.
Olet nyt aivan liian kriittinen itsestäsi. Helmiä sulla runot on ollut. Isompia, pienempiä, hohtavampia, mattapintaisempia, lyhyempiä, pidempiä, kauniimpia, ryppyisempiä, tulisempia, seesteisimpiä. Miksi panttaisit pöytälaatikkoosi ajatuksesi, aatoksesi, pilvilinnat pitelemättömät. Tänne runopalstalle ne kuuluvat. . ...Niin runokirjaa unohtamatta. ...Poimi helmistä helmeilevämmät. ...Koristele ruusun terälehdillä ja tarjoile.
... ei ainakaan kukaan menetä mitään
jos ei kirjoita ajatuksiaan tänne.
ei ikinä saa sanoa ei ikinä,
vaan ehkä sitten joskus.
kylläpä löydät paljon hienoja sanoja no runoistani
ja ne hyvän ja iloisen mielen tuo
josta lämpimästi kiitän
ja hyvää pyhäpäivää toivotan sinulle.
Vaikka kuinka kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä,
niin en minä piikiksi mennen enkä tullen tässä näin enkä edellisissä.
Sun runokirja saisi olla punamullan punaisella marmorikuvioisilla kannella oleva kovakantinen, jonka nurkkiin leikattu keltamullan väriset kolmiot; sama keltainen kansien sisäpinnoilla. Sidottu. Sivut väriltään pilven hattaran valkoiseksi murrettua valkoista. Sivuilla hempeän valkoiset, pinkin vaaleanpunaiset, purppuranpunaiset kuin karusellin kirjavat ruusun kukan terälehdet leijailisivat milloin taivaassa, milloin auringon säteissä, milloin tuulen ja pakkasen riepottelemina tai tuntureihin eksyneinä ja maahan lakastuneina.
Runokirjassa, jonka nimi Jounin rakkausrunot oli kultaisin kirjaimin painettu, ei olisi aihekappaleita lainkaan, vaan kukin sivu olisi vesileimattu runon henkeen seikkailunomaisesti. Vesileima ruusun nupusta, vaaleasta hohtavasta täyteen kukkaan puhjenneesta ruususta, täyteläisistä tulipunaisista ruususta unohtamatta jäätynyttä ja kuivatettua ruusua. Ruusu myös lakastuu ja varsi taittuu.
Mietin viime yönä. Tuommoisen Jounin runokirjan ostaisin kirjahyllyyni.
Auringonsäteitä sulle tähän lauhaan talvisunnuntaihin.
... on kauniita sanoja
ruusukimppuja olet suorastaan suonut minulle
ja eikä voi olla mahtavampaa uuden viikon alku
kuin haaveisiin ja unelmiin siivittävät sanasi.
no tuolainen toive pitää laittaa 'korvan taakse'
vaikka epäilen ettei se ikinä toteudu.
sydämestäni sinua kiitän
uuden viikon toivotukset lähetän
ja tehkööt auringon säteet poluistasi
kullalla silatun ilon ja onnea tuoden.
Jounin rakkausrunot oliSI kultaisin kirjaimin painettu.
Oli pieni kirjoitusvirhe mulla tuossa. Nyt korjattu.
Ei yksin korvan taakse vaan kirjaksi.
Tarjoa kustantajalle. Ei se ota, jos ei annakaan.
Tulevaa kaunista joulua toivotellen
kirjoitat hienoja runoja
kauniita ja herkkiä
kiitos tästä lukuhetkestä
... itsellesi
kun luit tämän tekeleen
ja jätit puumerkkisi.
hyvää ja kaunista toivon
pyhäpäiväsi olevan
halauksin.
kätesi..hetkessä tartun siihen..
tanssitaan rakkauden valoon..
..yhdessä
Kiitän runosein..
... sitä toivookin
että saisi rakkautensa vetää
varjoista pois valoon
rakkauteen
mutta lupaat vain sanoja
et itseäsi
kun käteni vain tyhjyyden tapaa
pimeässään
ei enkeliään löydä.
no ei kyllä enkelit kuulukkaan pimeään.
kiitos sädehtivistä sanoistasi
loistavan kultaisen sydämesi tuotoksista
ja hyvää pyhäpäivää sinulle toivotan
halauksin.