Radio suoltaa
päivästä päivään
lauluja Rakkaudesta
Ikuisesta Rakkaudesta
ikävästä ja kaipuusta
kyynelistä
joista voisi muodostua
monta valtamerta
olen turtunut
lööpeissä kerrotaan
naisten murhista
pahoinpitelyistä
julkkisten uusista rakkauksista
olen turtunut
ja sinä jaksat
ihmetellä
mikä minua täällä
korpien kätköissä
viehättää ...
Olen oravainen
ilman häntää
tännepä ei
" hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
eksyne milloinkaan ".
Olen turtunut
haluan hiljaisuutta
haluan rauhaa
onko se liikaa
toivottu ?
Joku kenties tänäänkin
menettää elämänsä
taas ja taas ...
päivästä päivään
imeliä rakkauslauluja
suljen radion tai
käännän kanavaa
pohdin
ja suuresti ihmettelen
missä on Rakkaus ?
Tänäänkin joku itkee .
päivästä päivään
lauluja Rakkaudesta
Ikuisesta Rakkaudesta
ikävästä ja kaipuusta
kyynelistä
joista voisi muodostua
monta valtamerta
olen turtunut
lööpeissä kerrotaan
naisten murhista
pahoinpitelyistä
julkkisten uusista rakkauksista
olen turtunut
ja sinä jaksat
ihmetellä
mikä minua täällä
korpien kätköissä
viehättää ...
Olen oravainen
ilman häntää
tännepä ei
" hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
eksyne milloinkaan ".
Olen turtunut
haluan hiljaisuutta
haluan rauhaa
onko se liikaa
toivottu ?
Joku kenties tänäänkin
menettää elämänsä
taas ja taas ...
päivästä päivään
imeliä rakkauslauluja
suljen radion tai
käännän kanavaa
pohdin
ja suuresti ihmettelen
missä on Rakkaus ?
Tänäänkin joku itkee .
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja niin totta joka sana! Ihminen on usein susi toiselle ihmiselle, mutta ehkäpä ne rakkauslaulut vievät pieneksi hetkeksi ajatukset pois kylmästä, kovasta maailmasta.
Kyllä, rakkauslaulut vievät hetkeksi pois kylmästä maailmasta, mutta niihinkin turtuu .
Kiitos palautteesta !
Niinpä niin - vähemmästäkin turtuu. Vaihteeksi voisi tulla vaikka lauluja, runoja toisen kohtaamisesta, kohtelemisesta, jopa ymmärtämisestä. Niin kuin vanha intiaani sanoi, ei pidä tuomita ketään, ennen kuin on kävellyt kaksi kuukautta hänen mokkasiineissaan. Tuomioitten pitäisi tulla hitaammin kuin nykyään on tapana:
Ihastus - pettymys - tuomio - hylkäys. Järjestys voisi olla pikemmin: ihastus - tutustuminen - ymmärtäminen - rakkaus.
Hyvä runo sinulta, olennaisia asioita!
No turtuu turtuu .Tuomiosi järjestys on hyvä, näin sen pitäisi mennä. :)
Kiitos palautteesta !
Runo! Sitähän miekin..
rauhaa ja hiljaisuutta kuulutan :)
Mettien kätköissä siellä se on
syvällä jokaisen sisimmässä,
kun kaikki
kohdallaan on.
Joskus sitä vain väsyy kuuntelemaan Rakkauslauluja, jotka soivat ja soivat, menettävät lopulta merkityksensä, niitä ei siis enää " kuule ". Siellä se on, siellä se on, korpien kätköissä turvallista
hännättömälle oravaiselle. Kiva jos pidit ja kiitos palautteesta !
' tänäänkin joku itkee '
Aivan varmasti ja joku myös nauraa,
hymyilee vienoa hymyä.
Runosi on, kuten aina - ajankohtainen.
Lööpit suoltaa kaikkea pahaa, mihin ihminen
pahimmillaan pystyy. Harvemmin niissä on
hyvää, sitä mistä voi iloita.
Ravistelet tekstilläsi.
Mutta missä on rakkaus - niin missä ?
Kyllä, aivan varmasti joku myös nauraa. Joskus vain hämmästelee, kummastelee ja lopulta turtuu.
Niin, missä on se rakkaus ja jos onkin, minne se katoaa ? Ikuisuuskysymys .
Kiitos palautteesta!