Miten on?

riittävä syy,että lapsemme on tyttö ja vielä vauva?Siis siinä tapauksessa,että itse saisin huoltajuuden?Kuitenkin tyttölapsi tarvii äidin roolimallia kasvaessaan..

sisilisko kirjoitti:

riittävä syy,että lapsemme on tyttö ja vielä vauva?Siis siinä tapauksessa,että itse saisin huoltajuuden?Kuitenkin tyttölapsi tarvii äidin roolimallia kasvaessaan..

Tytötkö aina äidille ja pojat isälle? Eiköhän kannattaisi lähteä siitä, että yhteishuoltajuus. Lienee kuitenkin järkevintä, että lapsi asuu luonasi mikäli on vielä vauva ja luultavasti imetät?

Meiltä miehiltähän se imettäminen ei onnistu kuin tuttipullon avulla =) Oma lapseni ei saanut koskaan rintaa eikä äiti ollut koko ajan paikalla, joten kyllä vauvan(kin) hoito meiltä miehiltä sujuu, älä huolehdi.

Itse kuitenkin lapsen isän kanssa olette oman tilanteen parhaita asiantuntijoita, joten suosittelen neuvottelemaan kaikkien kannalta parhaimman ratkaisun. Muistakaa myös, että lapsi, oli sitten tyttö tai poika, tarvitsee myös isäänsä. Toivottavasti asiat järjestyvät.

Tsemppiä!

Timo kirjoitti:

Tytötkö aina äidille ja pojat isälle? Eiköhän kannattaisi lähteä siitä, että yhteishuoltajuus. Lienee kuitenkin järkevintä, että lapsi asuu luonasi mikäli on vielä vauva ja luultavasti imetät?

Meiltä miehiltähän se imettäminen ei onnistu kuin tuttipullon avulla =) Oma lapseni ei saanut koskaan rintaa eikä äiti ollut koko ajan paikalla, joten kyllä vauvan(kin) hoito meiltä miehiltä sujuu, älä huolehdi.

Itse kuitenkin lapsen isän kanssa olette oman tilanteen parhaita asiantuntijoita, joten suosittelen neuvottelemaan kaikkien kannalta parhaimman ratkaisun. Muistakaa myös, että lapsi, oli sitten tyttö tai poika, tarvitsee myös isäänsä. Toivottavasti asiat järjestyvät.

Tsemppiä!

Joo kyllä se tyttö tarvitsee ehdottomasti sitä isääkin!!! Itse olen periaattessa kasvanut ilman isää ja vaikka äitini on hienon työn tehnyt (maailman paras äiti ) niin olisi se ollut kiva se isäkin tuntea. Mun tapauksessa isä ei jaksanut pitää sen kummempaa yhteyttä vaikka aika lähellä ollaan asuttu aina. Kun nähdään niin ne on aina sellaisia virallisia tapaamisia ja kummallakin on vaivautunut olo.

Ja omaan pari ystävää jotka ovat "jääneet" isälle ja ihan ovat kunnon ihmisiä ja naisellisia.

Ei se kovin paljoa mahdollista se yhteishuoltajuus. Minusta ihan ylikorostettu juttu. Jos lapsi asuu pääsääntöisesti A:n kanssa, niin B maksaa elareita ja lapsi käy tapaamisella. Siinä se.
Jos B haluaa hankkia lapselle passin, mutta A ei suostu allekirjoitustaan laittamaan, ei sitä voi hankkia. Ja toisinpäin.
Jos A haluaa vaihtaa lapsen päiväkotia, koulua, asuinpaikkaa, niin mikään ei estä tekemästä tätä. Siihen ei B:n nimmareita kaivata.

Jos kuitenkin B:n pitää hakea lapsi hoidosta, eikä hän pääse, hän voi nimetä jonkun muun hakemaan. A ei voi estää sitä.
Jos A ei ilmoita koulun kevät- ym.juhlia B:lle, B voi soittaa kouluun ja kysyä ja hänelle on kerrottava ne asiat, koska hänellä on virallinen huoltajuus lapseen.
Jos kuitenkin lapsi käy lääkärissä mummin kanssa, ja lääkäri lupaa lähettää lausunnot postissa mummolaan, hän tekee sen, siihen ei kysytä A:n eikä B:n lupaa, .. näin meillä kävi. Huoltajaan ei ole lääkärin mielestä tarvetta ottaa yhteyttä, vaikka huoltaja olisi sen ajan varannut ja puhunutkin lääkärin kanssa puhelimessa, jos kerran lapsen kanssa sinne lekurille menee mummo. Neuvottelut jatkohoidosta ja lääkityksestä käydään mummon, ei huoltajan kanssa.
Näin meillä kävi.

Nuo aiemmat esimerkit A:sta ja B:Sta ovat myös ihan totta ja oikeaa elämää, ei minulle henk.koht,. mutta muilla, joilla on yhteishuoltajuus.

Avioliitossahan yhteishuoltajuus on automaattisesti. Se voidaan purkaa jos toinen suostuu. Jos ei suostu purkuun, eikä päähuoltaja suostu vahvistamaan, se jää voimaan vahvistamattomana.

ei varmaan minkäänlaiset välit.Mutta toivon/uskon,että ajan kanssa ja lapsenkin takia pystymme olemaan yhteyksisä.Ongelmaa mutkistuttaa se,että eron jälkeen vaihdan paikkakuntaa,koska tuttavia ei minulla täällä juurikaan ole.Minä olen pääasiassa hoitanut lapsemme tähän asti.Mies hoitaa pyydettäessä.Mutta ei hän ilman taistelua lapseta luovu.Sillä mua pelottaa ottaa eroa,kun huoltajuus on epävärmaa.Itsekään en ikimaailmassa haluaisi lapsesta luopua.=(