mielisairaan perintö

ei osaa hoitaa nytkään asioitaan hae hänelle edunvalvoja. Ei kai voi muuta tehdä.

... on holhousviranomainen. Käy keskustelemassa siellä tyttärellesi määrättävästä edunvalvojasta. Edunvalvojaksi voidaan määrätä virkaholhooja tai joku sinun ehdottamasi henkilö, vaikkapa sukulainen, joka tehtävään suostuu.

Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio. Hän on velvollinen tekemään päämiehensä omaisuuden hoidosta vuosittain tilin maistraatille.

Jos haluat, että tyttäresi saa sinulta perintönä vain lakiosan (joka on puolet lain mukaisesta perintöosasta), sinun tulee antaa määräys testamentissa.

kysele vaikka alkuun neuvoja tuolta;
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3764

pankin kautta järjestyvä varallisuudenhoitopalvelu? Tai perusta säätiö. Semmoinen sydeemi säilyttää/sijoittaa omaisuuden ja antaa esim. kuukausittain henkilön tilille pienen siivun? Jos seuraavan sukupolven perijöistä ei tartte huolehtia niin hommanhan voi mitoittaa niin että kun ko. henkilö joskus kuolee niin sillon tilit on melkein tyhjät (sen verta jää että hautajaiset tulee kuitattua).

Paljonhan tietty merkkaa onko perintö rahaa ja arvopapereita vai jotain kiinteää omaisuutta.

Jos on vaikka metsää niin joltain metsänhoitoyhdistykseltä vois kysyä neuvoa.

Jos on kesämökki niin ko. paikka voi olla ko. henkilölle tulevaisuudessa rauhoittava henkireikä - toisaalta kun napsahtaa niin sehän voi tuikata sen vaikka tuleen...

Onko henkilöllä omistusasunto? Jos ei ole niin voisi olla fiksua muuttaa perintö asunnoksi. Että henkilöllä on aina joku paikka mihin päänsä kallistaa vaikka muuten kaikki menisi päin persettä. Silloinkin olisi joku rahasto hyvä joka maksaisi vastikkeen automaattisesti ettei unohdu. Itse asiassa jos joku semmonen rahsto /säätiö /varainhoito hoitaisi kaikki pakolliset laskut niin henkilön ei tarttis niitä edes ottaa laskuja vastaan ja jäisi tuplamaksut tekemättä.

Joku hoitokotikin vois olla mahdollisuus mutta voi olla kallis.

edes niinä selkeinä kausina? Huolestuttavaa että tilanteen täytyy aina päättyä psykoosiin asti ennen kuin saa jonkinlaista apua. Ehkä liika yksinäisyys, omien ajatusten pyörittäminen ja ylianalysoiminen antaa kimmokkeen toimia tietyn kaavan mukaan sairastaessa. Edunvalvoja kuulostaisi hyvältä mutta eihän se mielestäni kuitenkaan ole mikään ratkaisu tyttäresi tilanteeseen.

Tyttäresi tarvitsee kunnollista lääkitystä. Nythän lääkitys ei joko toimi tai hän ei syö pillereitä. Kierrätyskeskukselle voisi ilmoittaa, että eivät hae hänen tavaroitaan, vaikka soittaisi, ehkä numeron voisi jotenkin estää. Jos hän heittää arvokkaita tavaroita roskiin, niin kaikki irtain kannattaa varmaan myydä aikaisemmin pois ja antaa perintö rahana jollekin ihmiselle hoidettavaksi, joka maksaa hänen tililleen jonkun tietyn summan kuukaudessa.

Psykoosipotilaat ovat vaikeita. Otan osaa.