Näin minä kosin

Tuulinen ja luminen maisema.
Yksinäinen kumpu,
perhosia mahassa.

Muistelet siinä kesää ja
minä jännitän.
Jännitän niin
perkeleesti.

Katselen silmiäsi,
huuliasi. Muistelen
vajaata vuotta.

Niin paljon on ehtinyt
siihen mahtua.
Iloa ja surua.
Hautajaisia.
Eroprosessia.

Auringonnousuja
ja -laskuja.
Kylmää vettä ja
korkeuksia.

Sanon:
- Muuten tuli mieleen...
Ja samalla polvistun.
- Haluaisitko viettää
loppuelämäsi kanssani,
tanssia häissä The Riveriä?

Häkellyt ja sanot - Joo, haluan.
Sitten putoat polvillesi.

Eikä muuta maailmaa ole.
Ilon kyyneleet jäätyvät lumelle