Mitä jos muuttais vaik Egyptinkorpeen, tykkäisitkö, se on Savossa
0Äänestä
pii-pii
Vai olisiko kuitenkin paremmin Pohjois-Karjalaa? Jossain Nurmeksen-Lieksan välillä, joka tapauksessa lähellä Viekijärveä (joka kuuluu jompaan kumpaan). Samma sak...
0Äänestä
muuttolintu43
mutta toisinaan saa melkein kohtauksen, kun maisemat ovat IHAN samanlaisia kuin Suomessa. Viimeks näin oli automatkalla Balltian läpi ja Kaliningradin läpi. Ex-mieheni (Ost-Preusse=itä-preussilainen)on kertonut minulle itä-Preussista ja ajattelin, että se täytyy olla erikoista. No siellä oli mäntymetsiä, kissankelloja tienvarrella, hirvi uimassa vedessä, ja haikaroita istui piipun pällä olevassa isossa pesässään. Ne liitelivät välillä hakemaan sammakon. Onkohan Suomessa haikaroita, en muista nähneeni, ainakaan Tampereella. Luonnetta pitää olla, juu, koskee niin Suomessa kuin muuallakin asuvia, eikä vain negatiivisiin asioihin. Nyt olenkin muuttamassa etelämpään, kun aina palelee.
0Äänestä
Jos .
siellä on kissankelloja, onko sielkä kissankäpäliä (Antennaria dioica), ei siis kissan käpäliä? Täällä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi.
0Äänestä
muuttolintu43
Jos . kirjoitti:
siellä on kissankelloja, onko sielkä kissankäpäliä (Antennaria dioica), ei siis kissan käpäliä? Täällä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi.
varmasti. Nyt syksyllä olin Pohjanmeren rannalla aina Tanskan rajalle asti ja siellä oli myös kukkia, joita KAAUAN sitten näin Suomessa. Muuten olen Berliinissä tai etelämmässä, ja täältä puuttuu metsistä sellainen aluskasvillisuus, jonka tunnistaa Suomesta.
0Äänestä
sitroen.
Jos . kirjoitti:
siellä on kissankelloja, onko sielkä kissankäpäliä (Antennaria dioica), ei siis kissan käpäliä? Täällä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi.
Minusta siltä löytyy hyvin monimuotoisia, meikäläisistä poikkeavia maisemia.
Valaise minua! Pyydän!
0Äänestä
mmummiii
Jos . kirjoitti:
siellä on kissankelloja, onko sielkä kissankäpäliä (Antennaria dioica), ei siis kissan käpäliä? Täällä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi.
ja kissankello, muistan lapsuudestani. Kissankelloja näkee silloin tällöin, kissankäpälää en ole nähnyt vuosikausiin. Kissankäpäliä oli punaisia, vaaleanpunaisia ja valkeita. Keräsin niitä ja panin kuivumaan, ne säilyivät aika hyvin kuivattuina.
0Äänestä
Pirre*
mmummiii kirjoitti:
ja kissankello, muistan lapsuudestani. Kissankelloja näkee silloin tällöin, kissankäpälää en ole nähnyt vuosikausiin. Kissankäpäliä oli punaisia, vaaleanpunaisia ja valkeita. Keräsin niitä ja panin kuivumaan, ne säilyivät aika hyvin kuivattuina.
kissankäpäliä vaikka kuin, - täällä näet maa on paikoin jäkälän peitossa, ja kissankäpälät tykkäävät kasvaa melko karuissa paikoissa. Kissankellojako tarkoitit vai niitä sinikelloja, semmoisia suppeampi kukkaisia ja sinisempiä kuin ne toiset "kissankellot"? Niitäkin täällä esiintyy molempia ja melko runsaastikin..
Pitkästä aikaa olen löytänyt myös Maariankämmeköitäkin, ne olivat (minulta) pitkään kateissa - entisessä asuinpaikassamme niitä ei tavannut.
0Äänestä
Jos .
mmummiii kirjoitti:
ja kissankello, muistan lapsuudestani. Kissankelloja näkee silloin tällöin, kissankäpälää en ole nähnyt vuosikausiin. Kissankäpäliä oli punaisia, vaaleanpunaisia ja valkeita. Keräsin niitä ja panin kuivumaan, ne säilyivät aika hyvin kuivattuina.
että valkoiset ovat hedekukkia ja punertavat emikukkia.
0Äänestä
muuttolintu43
old_profile_28482 kirjoitti:
Miten rajaat Keski-Eurooppasi?
Minusta siltä löytyy hyvin monimuotoisia, meikäläisistä poikkeavia maisemia.
Valaise minua! Pyydän!
etelä-Euroopan välillä, eiks niin? Ja Laiska-Lasse on takuusti oikeassa, kun sanoo maisemien olevan vaihtelevia. Minä en tykkää ajaa autoa vuoristossa, kun on sellainen korkean paikan kammo. Muuten olen juomiset jättänyt, mutta vuoristossa otan konjakin, etten olisi toisten (kaahareitten) tiellä. Sitten käy ajo tasasen vakaasti.- No niin, tiedän, mitä nyt ajatellaan... Maisemat ja kylät ja linnat vuoristoissa ovat kyllä ihania ja jään niitä katselemaan, Sitten on isoja jokia, Oder-Neisse, Elbe (Tsekissä Elbe on Laban), Rhein-joki, Isar virtaa Münchenin läpi. Tammimetsiä paljon, mutta myös havumetsiä, maalaisväkeä, maalaisruokaa, kaupunkilaisia, ja muotikatuja Hampurissa, Berliinissä, Münchenissa ja Stuttgartissa, mitkä nyt ei enään niin hirveästi kiinnosta. Metsissä ja kaupungin laidoilla asuu villisikoja, myös Berliinissä, samoin peuroja, ompa muutamia karhujakin eksynyt keski-Euroopan metsiin ja mm. Sveitsin alpeille. Tämä on nyt kolmas maa, jonka asukkaat arvelevat olevansa niitä parhaita, niitä taitavimpi jne, aikajärjestyksessä minulle ne maat ovat olleet Suomi, Saksa, Suomi, Ruotsi, Saksa. Nyt on muuttokuorma kohta valmis ja asetun Kanarialle, jossa kyllä olen ollut n. 30 kertaa aikaisemmin. Saas nyt nähdä, ollaanko sielläkin niitä parhaimpia. Jos ollaan, niin minun puolestani. Itse toivoisin ihmisten välille enemmän toisten kunnioitusta, naamataulun väristä riippumatta. Sitä minä seuraavaksi rukoilen Kanarian mäntymetsässä toivoen samalla, ettei kala lopu merestä.
etelä-Euroopan välillä, eiks niin? Ja Laiska-Lasse on takuusti oikeassa, kun sanoo maisemien olevan vaihtelevia. Minä en tykkää ajaa autoa vuoristossa, kun on sellainen korkean paikan kammo. Muuten olen juomiset jättänyt, mutta vuoristossa otan konjakin, etten olisi toisten (kaahareitten) tiellä. Sitten käy ajo tasasen vakaasti.- No niin, tiedän, mitä nyt ajatellaan... Maisemat ja kylät ja linnat vuoristoissa ovat kyllä ihania ja jään niitä katselemaan, Sitten on isoja jokia, Oder-Neisse, Elbe (Tsekissä Elbe on Laban), Rhein-joki, Isar virtaa Münchenin läpi. Tammimetsiä paljon, mutta myös havumetsiä, maalaisväkeä, maalaisruokaa, kaupunkilaisia, ja muotikatuja Hampurissa, Berliinissä, Münchenissa ja Stuttgartissa, mitkä nyt ei enään niin hirveästi kiinnosta. Metsissä ja kaupungin laidoilla asuu villisikoja, myös Berliinissä, samoin peuroja, ompa muutamia karhujakin eksynyt keski-Euroopan metsiin ja mm. Sveitsin alpeille. Tämä on nyt kolmas maa, jonka asukkaat arvelevat olevansa niitä parhaita, niitä taitavimpi jne, aikajärjestyksessä minulle ne maat ovat olleet Suomi, Saksa, Suomi, Ruotsi, Saksa. Nyt on muuttokuorma kohta valmis ja asetun Kanarialle, jossa kyllä olen ollut n. 30 kertaa aikaisemmin. Saas nyt nähdä, ollaanko sielläkin niitä parhaimpia. Jos ollaan, niin minun puolestani. Itse toivoisin ihmisten välille enemmän toisten kunnioitusta, naamataulun väristä riippumatta. Sitä minä seuraavaksi rukoilen Kanarian mäntymetsässä toivoen samalla, ettei kala lopu merestä.
Lienet pannut myös merkille että kaikkien valtioiden kansalaiset syövät omaa, maailman parasta, maukkainta ja puhtainta ruokaa? He myös tietävät miten elää ilman Brysselin neuvoja.
Maisemiltaan viihdymme parhaiten alppialueilla. Myös Dolomiittien eteläpuolella mutta näköpiirissä.
Ihmisten puolesta parhaiten Itävallassa ja Unkarissa. Kutsut pienimuotoisiin kyläjuhliin ovat itsestään selvyys. Pysyvämpiä ystävyyssuhteita muodostuu helposti. Iäkkäämmästä päästä ovat alkaneet kuolemaan ja luonnollisista syistä suhteet heidän lapsiinsa on erilainen. Piipahdetaan puolin ja toisin mutta ei sen kummemmin kaveerata.
Ainoat ikävät muistot liittyvät Ranskaan. Useammankin kokemuksen jälkeen, esimerkiksi vielä käydessämme autollamme Espanjassa, painoimme Ranskan läpi mennen tullen majoittuen vain Espanjan ja Saksan puolella.
Keski- ja Etelä-Eurooppaa olemme kierrelleet vuosittain alkaen 1971. Kehitys on muokannut elämisen puitteita, missä enemmän, missä vähemmän, mutta ihmiset ovat ennallaan.
Viikko sitten palasimme Dresdenin juolumarkkinoilta. Tavanomaisin Keski-Euroopan matkamme suuntautuu halpislennolla Myncheniin ja sieltä vuokra-autolla Itävaltaan ja Unkariin. Joskus olemme lentäneet Budapestiin mutta siellä auton vuokraus on Saksaa hankalampaa ja kalliimpaa.
Pitempiä aikoja olen,Suomen lisäksi, oleskellut vain Ruotsissa ja Espanjassa mutta muualle Eurooppaan on kertynyt liikuskelua yhteensä yli kahden vuoden verran.
0Äänestä
muuttolintu43
old_profile_28482 kirjoitti:
Lienet pannut myös merkille että kaikkien valtioiden kansalaiset syövät omaa, maailman parasta, maukkainta ja puhtainta ruokaa? He myös tietävät miten elää ilman Brysselin neuvoja.
Maisemiltaan viihdymme parhaiten alppialueilla. Myös Dolomiittien eteläpuolella mutta näköpiirissä.
Ihmisten puolesta parhaiten Itävallassa ja Unkarissa. Kutsut pienimuotoisiin kyläjuhliin ovat itsestään selvyys. Pysyvämpiä ystävyyssuhteita muodostuu helposti. Iäkkäämmästä päästä ovat alkaneet kuolemaan ja luonnollisista syistä suhteet heidän lapsiinsa on erilainen. Piipahdetaan puolin ja toisin mutta ei sen kummemmin kaveerata.
Ainoat ikävät muistot liittyvät Ranskaan. Useammankin kokemuksen jälkeen, esimerkiksi vielä käydessämme autollamme Espanjassa, painoimme Ranskan läpi mennen tullen majoittuen vain Espanjan ja Saksan puolella.
Keski- ja Etelä-Eurooppaa olemme kierrelleet vuosittain alkaen 1971. Kehitys on muokannut elämisen puitteita, missä enemmän, missä vähemmän, mutta ihmiset ovat ennallaan.
Viikko sitten palasimme Dresdenin juolumarkkinoilta. Tavanomaisin Keski-Euroopan matkamme suuntautuu halpislennolla Myncheniin ja sieltä vuokra-autolla Itävaltaan ja Unkariin. Joskus olemme lentäneet Budapestiin mutta siellä auton vuokraus on Saksaa hankalampaa ja kalliimpaa.
Pitempiä aikoja olen,Suomen lisäksi, oleskellut vain Ruotsissa ja Espanjassa mutta muualle Eurooppaan on kertynyt liikuskelua yhteensä yli kahden vuoden verran.
matkalla Berliinistä Cadiziin ja sitten laivalla Las Palmasiin. Muuttokuorma tulee omia teitään. Onkos Lassella neuvoja? Minä haluaisin ajaa vain tasaisella ja lumettomalla tiellä, mutta se on Yläkerran Herrasta kiinni.
matkalla Berliinistä Cadiziin ja sitten laivalla Las Palmasiin. Muuttokuorma tulee omia teitään. Onkos Lassella neuvoja? Minä haluaisin ajaa vain tasaisella ja lumettomalla tiellä, mutta se on Yläkerran Herrasta kiinni.
Olet varmaan reittisi suunnitellut ja todennut mäkien täydellisen vältämisen mahdottomaksi. Ajastahan se on kiinni. Menetkö matalamman Ranskan vai Mulhousen kautta, paikalliset mäet ylittäen.
Kerran uudesta citikastamme oli takuuhuollon yhteydessä jäänyt hydrauliöljysäiliö täyttämättä. Ko. alueella autosta katosivat jarrut ja jousitus. Painovoima toi värkkiä alaspäin160km/h. Saihan sen toki moottorilla ja loppuvaiheessa käsijarrulla himmennetyksi mutta hieman hätkähdytti. Vaara ei sinänsä ollut.
Se voi todella olla yläkerrasta kiinni. Kerran, lokakuun lopulla, lipsahdimme muutaman tunnin marginaalilla lumimyrskyn alta pois. Poikkesimme Schweriniin ja siellä katsellessamme uutisia totesimme lumimylväyksen aiheuttaneen mm. Kasselin alueella yli 100 kolaria tai ulosajoa.
Loskakeliin on syytä varautua mutta käsittääksen pahempi ei ole todennäköistä. Jos ette jostain syystä halua poiketa vaikkapa Andorraan ostoksille tai muualle Pyrenille ihailemaan maisemia. Ei vaikuta todennäköiselle muuttolinnun reitille.
Kyllä ne motarit on melko alavista paikoista tongittu läpi
matkalla Berliinistä Cadiziin ja sitten laivalla Las Palmasiin. Muuttokuorma tulee omia teitään. Onkos Lassella neuvoja? Minä haluaisin ajaa vain tasaisella ja lumettomalla tiellä, mutta se on Yläkerran Herrasta kiinni.
En minä joulusta muutenkaan enkä ollenkaan jouluhössötyksestä välitä. Olen iloinen, jos hotellissa voin sytyttää kynttilän ja toivoa mielessäni kaikille rauhallista joulua. Minun joulu tarkoittaa tänä vuonna melko varmasti liukastelua puolijäisillä teillä ilman nastarenkaita, hernesoppaa huoltoasemalla, niin että jokaisella on varmaan parempi, siitä voitte olla varmoja. Sitten on se laivamatka Cadizista, pelkään merikaappausta, puen päähäni liinoja, ettei näy kuin nenä. Perillä olisi oltava 26.12., jotta kerkiää asuntoneuvotteluihin 27.12. En osaa espanjaa, pitäisi nyt löytyä joku, joka osaa, ja jolla olisi aikaa tulla kääntämään, mieluimmin joku, joka ymmärtää kaikki mahdolliset koukerot, ettei nyt tulisi huijatuksi. En minä espanjalaisia epäile, vain yksityistapauksia olen lukenut, kuten vanhemmasta pariskunnasta, jotka maksoivat asunnon, ja rahat ja asunto menivät konkurssipesään tai ties mihin. Että kääntäjä olisi tarpeen Kanarialta.
0Äänestä
muuttolintu43
old_profile_28482 kirjoitti:
Olet varmaan reittisi suunnitellut ja todennut mäkien täydellisen vältämisen mahdottomaksi. Ajastahan se on kiinni. Menetkö matalamman Ranskan vai Mulhousen kautta, paikalliset mäet ylittäen.
Kerran uudesta citikastamme oli takuuhuollon yhteydessä jäänyt hydrauliöljysäiliö täyttämättä. Ko. alueella autosta katosivat jarrut ja jousitus. Painovoima toi värkkiä alaspäin160km/h. Saihan sen toki moottorilla ja loppuvaiheessa käsijarrulla himmennetyksi mutta hieman hätkähdytti. Vaara ei sinänsä ollut.
Se voi todella olla yläkerrasta kiinni. Kerran, lokakuun lopulla, lipsahdimme muutaman tunnin marginaalilla lumimyrskyn alta pois. Poikkesimme Schweriniin ja siellä katsellessamme uutisia totesimme lumimylväyksen aiheuttaneen mm. Kasselin alueella yli 100 kolaria tai ulosajoa.
Loskakeliin on syytä varautua mutta käsittääksen pahempi ei ole todennäköistä. Jos ette jostain syystä halua poiketa vaikkapa Andorraan ostoksille tai muualle Pyrenille ihailemaan maisemia. Ei vaikuta todennäköiselle muuttolinnun reitille.
Kyllä ne motarit on melko alavista paikoista tongittu läpi
olen siellä joskus ajellut Belgiasta Napoliin, Ranskan läpi. Ardennit ja Pyreneitten vuoristo eivät kuulu ohjelmaani, koska silloin olisin konjakissa koko ajan.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mitä jos muuttais vaik Egyptinkorpeen, tykkäisitkö, se on Savossa
Vai olisiko kuitenkin paremmin Pohjois-Karjalaa? Jossain Nurmeksen-Lieksan välillä, joka tapauksessa lähellä Viekijärveä (joka kuuluu jompaan kumpaan). Samma sak...
mutta toisinaan saa melkein kohtauksen, kun maisemat ovat IHAN samanlaisia kuin Suomessa. Viimeks näin oli automatkalla Balltian läpi ja Kaliningradin läpi. Ex-mieheni (Ost-Preusse=itä-preussilainen)on kertonut minulle itä-Preussista ja ajattelin, että se täytyy olla erikoista. No siellä oli mäntymetsiä, kissankelloja tienvarrella, hirvi uimassa vedessä, ja haikaroita istui piipun pällä olevassa isossa pesässään. Ne liitelivät välillä hakemaan sammakon.
Onkohan Suomessa haikaroita, en muista nähneeni, ainakaan Tampereella.
Luonnetta pitää olla, juu, koskee niin Suomessa kuin muuallakin asuvia, eikä vain negatiivisiin asioihin.
Nyt olenkin muuttamassa etelämpään, kun aina palelee.
siellä on kissankelloja, onko sielkä kissankäpäliä (Antennaria dioica), ei siis kissan käpäliä?
Täällä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi.
varmasti. Nyt syksyllä olin Pohjanmeren rannalla aina Tanskan rajalle asti ja siellä oli myös kukkia, joita KAAUAN sitten näin Suomessa. Muuten olen Berliinissä tai etelämmässä, ja täältä puuttuu metsistä sellainen aluskasvillisuus, jonka tunnistaa Suomesta.
Ainakin Mongolian aroilla oli kissankäpäliä.
Miten rajaat Keski-Eurooppasi?
Minusta siltä löytyy hyvin monimuotoisia, meikäläisistä poikkeavia maisemia.
Valaise minua!
Pyydän!
ja kissankello, muistan lapsuudestani.
Kissankelloja näkee silloin tällöin, kissankäpälää en ole nähnyt vuosikausiin.
Kissankäpäliä oli punaisia, vaaleanpunaisia ja valkeita.
Keräsin niitä ja panin kuivumaan, ne säilyivät aika hyvin kuivattuina.
kissankäpäliä vaikka kuin, - täällä näet maa on paikoin jäkälän peitossa, ja kissankäpälät tykkäävät kasvaa melko karuissa paikoissa. Kissankellojako tarkoitit vai niitä sinikelloja, semmoisia suppeampi kukkaisia ja sinisempiä kuin ne toiset "kissankellot"? Niitäkin täällä esiintyy molempia ja melko runsaastikin..
Pitkästä aikaa olen löytänyt myös Maariankämmeköitäkin, ne olivat (minulta) pitkään kateissa - entisessä asuinpaikassamme niitä ei tavannut.
että valkoiset ovat hedekukkia ja punertavat emikukkia.
etelä-Euroopan välillä, eiks niin? Ja Laiska-Lasse on takuusti oikeassa, kun sanoo maisemien olevan vaihtelevia. Minä en tykkää ajaa autoa vuoristossa, kun on sellainen korkean paikan kammo. Muuten olen juomiset jättänyt, mutta vuoristossa otan konjakin, etten olisi toisten (kaahareitten) tiellä. Sitten käy ajo tasasen vakaasti.- No niin, tiedän, mitä nyt ajatellaan...
Maisemat ja kylät ja linnat vuoristoissa ovat kyllä ihania ja jään niitä katselemaan, Sitten on isoja jokia, Oder-Neisse, Elbe (Tsekissä Elbe on Laban), Rhein-joki, Isar virtaa Münchenin läpi. Tammimetsiä paljon, mutta myös havumetsiä, maalaisväkeä, maalaisruokaa, kaupunkilaisia, ja muotikatuja Hampurissa, Berliinissä, Münchenissa ja Stuttgartissa, mitkä nyt ei enään niin hirveästi kiinnosta.
Metsissä ja kaupungin laidoilla asuu villisikoja, myös Berliinissä, samoin peuroja, ompa muutamia karhujakin eksynyt keski-Euroopan metsiin ja mm. Sveitsin alpeille. Tämä on nyt kolmas maa, jonka asukkaat arvelevat olevansa niitä parhaita, niitä taitavimpi jne, aikajärjestyksessä minulle ne maat ovat olleet Suomi, Saksa, Suomi, Ruotsi, Saksa. Nyt on muuttokuorma kohta valmis ja asetun Kanarialle, jossa kyllä olen ollut n. 30 kertaa aikaisemmin. Saas nyt nähdä, ollaanko sielläkin niitä parhaimpia. Jos ollaan, niin minun puolestani. Itse toivoisin ihmisten välille enemmän toisten kunnioitusta, naamataulun väristä riippumatta. Sitä minä seuraavaksi rukoilen Kanarian mäntymetsässä toivoen samalla, ettei kala lopu merestä.
Lienet pannut myös merkille että kaikkien valtioiden kansalaiset syövät omaa, maailman parasta, maukkainta ja puhtainta ruokaa?
He myös tietävät miten elää ilman Brysselin neuvoja.
Maisemiltaan viihdymme parhaiten alppialueilla.
Myös Dolomiittien eteläpuolella mutta näköpiirissä.
Ihmisten puolesta parhaiten Itävallassa ja Unkarissa.
Kutsut pienimuotoisiin kyläjuhliin ovat itsestään selvyys.
Pysyvämpiä ystävyyssuhteita muodostuu helposti.
Iäkkäämmästä päästä ovat alkaneet kuolemaan ja luonnollisista syistä suhteet heidän lapsiinsa on erilainen.
Piipahdetaan puolin ja toisin mutta ei sen kummemmin kaveerata.
Ainoat ikävät muistot liittyvät Ranskaan.
Useammankin kokemuksen jälkeen, esimerkiksi vielä käydessämme autollamme Espanjassa, painoimme Ranskan läpi mennen tullen majoittuen vain Espanjan ja Saksan puolella.
Keski- ja Etelä-Eurooppaa olemme kierrelleet vuosittain alkaen 1971.
Kehitys on muokannut elämisen puitteita, missä enemmän, missä vähemmän, mutta ihmiset ovat ennallaan.
Viikko sitten palasimme Dresdenin juolumarkkinoilta.
Tavanomaisin Keski-Euroopan matkamme suuntautuu halpislennolla Myncheniin ja sieltä vuokra-autolla Itävaltaan ja Unkariin.
Joskus olemme lentäneet Budapestiin mutta siellä auton vuokraus on Saksaa hankalampaa ja kalliimpaa.
Pitempiä aikoja olen,Suomen lisäksi, oleskellut vain Ruotsissa ja Espanjassa mutta muualle Eurooppaan on kertynyt liikuskelua yhteensä yli kahden vuoden verran.
matkalla Berliinistä Cadiziin ja sitten laivalla Las Palmasiin. Muuttokuorma tulee omia teitään. Onkos Lassella neuvoja? Minä haluaisin ajaa vain tasaisella ja lumettomalla tiellä, mutta se on Yläkerran Herrasta kiinni.
Olet varmaan reittisi suunnitellut ja todennut mäkien täydellisen vältämisen mahdottomaksi.
Ajastahan se on kiinni.
Menetkö matalamman Ranskan vai Mulhousen kautta, paikalliset mäet ylittäen.
Kerran uudesta citikastamme oli takuuhuollon yhteydessä jäänyt hydrauliöljysäiliö täyttämättä.
Ko. alueella autosta katosivat jarrut ja jousitus. Painovoima toi värkkiä alaspäin160km/h.
Saihan sen toki moottorilla ja loppuvaiheessa käsijarrulla himmennetyksi mutta hieman hätkähdytti.
Vaara ei sinänsä ollut.
Se voi todella olla yläkerrasta kiinni.
Kerran, lokakuun lopulla, lipsahdimme muutaman tunnin marginaalilla lumimyrskyn alta pois.
Poikkesimme Schweriniin ja siellä katsellessamme uutisia totesimme lumimylväyksen aiheuttaneen mm. Kasselin alueella yli 100 kolaria tai ulosajoa.
Loskakeliin on syytä varautua mutta käsittääksen pahempi ei ole todennäköistä.
Jos ette jostain syystä halua poiketa vaikkapa Andorraan ostoksille tai muualle Pyrenille ihailemaan maisemia.
Ei vaikuta todennäköiselle muuttolinnun reitille.
Kyllä ne motarit on melko alavista paikoista tongittu läpi
Poikkeava, ilmeisen mieliin painuva joulu sinulle tulossa.
Upeaa että on vaihtelua elämässä!
En minä joulusta muutenkaan enkä ollenkaan jouluhössötyksestä välitä. Olen iloinen, jos hotellissa voin sytyttää kynttilän ja toivoa mielessäni kaikille rauhallista joulua. Minun joulu tarkoittaa tänä vuonna melko varmasti liukastelua puolijäisillä teillä ilman nastarenkaita, hernesoppaa huoltoasemalla, niin että jokaisella on varmaan parempi, siitä voitte olla varmoja.
Sitten on se laivamatka Cadizista, pelkään merikaappausta, puen päähäni liinoja, ettei näy kuin nenä. Perillä olisi oltava 26.12., jotta kerkiää asuntoneuvotteluihin 27.12. En osaa espanjaa, pitäisi nyt löytyä joku, joka osaa, ja jolla olisi aikaa tulla kääntämään, mieluimmin joku, joka ymmärtää kaikki mahdolliset koukerot, ettei nyt tulisi huijatuksi. En minä espanjalaisia epäile, vain yksityistapauksia olen lukenut, kuten vanhemmasta pariskunnasta, jotka maksoivat asunnon, ja rahat ja asunto menivät konkurssipesään tai ties mihin. Että kääntäjä olisi tarpeen Kanarialta.
olen siellä joskus ajellut Belgiasta Napoliin, Ranskan läpi. Ardennit ja Pyreneitten vuoristo eivät kuulu ohjelmaani, koska silloin olisin konjakissa koko ajan.