että koiraihmisillä menee vähän yli noiden koirien kanssa.
Esimerkki:Joka palstalla onnitellaan kun koira täyttää vuosia,siis facebookissa,rotupalstalla,ircissä,ja lähetellään korttejakin ym.MUTTA unohtivat perkele kun minä täytin vuosia,oma veli.Kukaan ei muistanut.
Noo enhän mää oo niille niin tärkee kun niiden koirat,jotka otetaan moneen kauppaankin mukaan kun ei raaskita jättää ulos.
Mikä tätä maailmaa vaivaa,miksi niistä on tullut ihmistä tärkeemmät?
Esimerkki:Joka palstalla onnitellaan kun koira täyttää vuosia,siis facebookissa,rotupalstalla,ircissä,ja lähetellään korttejakin ym.MUTTA unohtivat perkele kun minä täytin vuosia,oma veli.Kukaan ei muistanut.
Noo enhän mää oo niille niin tärkee kun niiden koirat,jotka otetaan moneen kauppaankin mukaan kun ei raaskita jättää ulos.
Mikä tätä maailmaa vaivaa,miksi niistä on tullut ihmistä tärkeemmät?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ongelmaasi on helppo vastata ainakin omalta kohdaltani: Kuta enempi ja paremmin tunnen ihmisiä, sitä enempi rakastan koiraani!
Miksi?
- Koira ei puhu paskaa selkäsi takana.
- Koirasta saan seuraa halutessani, voin komentaa pois ja kutsua kun jälleen kaipaan. Teepä sama ihmiselle?
- Koirasta saan lenkkiseuraa. Aina.
- Koira korvaa murtohälyttimen.
- Koira on henk. koht. bodyguard.
- Koira ei varasta(kuin ruokaa).
- Koira ei murhaa.
- Koira ei sodi.
- Koira auttaa metsästyksessä.
Kun siis ihminen täyttää nuo vaatimukset, niin ehkä voidaan harkita että lähetelläänkö kortteja... xD
No, on niitä koiraihmisiä joille koira on yhtä tärkeä kuin ihminen ja on niitä joille koira on ihmisiä tärkeämpi ja niitä joille koira on ihmistä alemmalla sijalla - ja tässäkin kolmijaossa mennään yleistyksin, että ei se oikeasti mene jonkin linjauksen mukaan vaan siten miten asiat, eläimet, ihmiset itseen vaikuttavat ja missä suhteissa ovat itseen.
Ja onhan siinä totuutta, että koira joka on asunut ja elänyt kanssasi, ollut mukana myötä- ja vastamäissä, laittanut käden.. anteeksi tassun polvellesi silloin kun kukaan ystävistä tai läheisistä ei ole ollut kanssasi rankkana aikana..., ei ole epäluotettava, ei ilkeile, viestii myös aidosti intuitiivisesti (aidompi pohja), puolustaa sinua ja niin poispäin.
Ihmiset ovat yleisesti ottaen 80%sti pettymyksiä. Suurin osa menee massan mukana aktiiviseen tai passiiviseen sortamiseen/kiusaamiseen, tämä on nähtynä miljoona kertaa ja esim. viihdereality BB:ssa tätä viime vuonna, laajemmassa mielessä ihmisoikeusrikoksissa sodissa esim. sarjaraiskauksissa joihin joa "normaalit" sotilaat menneet mukaan paineen muassa. Jim D - sarjamurhaaja/sadistiprofiileja jos on katsonut, niin käsittää että on todellakin loukkaus eläimiä kohtaan(kuten uhritkin sanoneet) sanoa sadistia eläimeksi. Ihmisistä löytyy... aivan.
Lievemmässä määrin ihmiset myös taktikoivat liikaa ja tekevät itsestään vastenmielisiä liiassa älyllisen taktikoinnin mielessä - esimerkiksi oikeustieteilijä (voi olla ihan mikä muukin, mutta juuri oikis alana voi vielä korostaa laskelmointien arvoa) joka laskee kuoleman uhkia siinä vaiheessa kun "rakkaansa" kimppuun hyökätään. Alkukantaisuus unohtuu ja usein hyvässä mielessä, sydän ja intuitio ovat aliarvostettuja.
Ihanteellinen mies olisi sekoitus sydämellisen leikkisää ja miehekästä bodyguard bokseria, neuvokasta ja viisasta saksanpaimenkoiraa ja niin edelleen. Heh.
Itselleni ainakin oma koirani on rakkaampi, kuin jotkut tuntemani ihmiset. Miksi ei olisi? Teen joka päivä koirani kanssa jotain (lenkkeilen, leikin, harjoittelen jne.) Kun minulla on vaikeaa, koirani ei lähde menemään ja palaa takaisin sitten kun olenkin hauskaa seuraa. Ärsyttää ihmiset, jotka ovat aina selittämässä, että koiraa ei milloinkaan saa verrata ihmiseen ja että koira ei ikinä korvaisi ihmistä. Pah! Monille ihmisille koira on yhtä tärkeä ystävä, kuin joku ihmisystävä, kuten juuri minulle. Oman lemmikin kanssa tulee jaettua arki, niin hyvät kuin huonot päivät ja sen kanssa tulee vietettyä varmasti enemmän aikaa kuin jonkun kauempana asuvan tutun/sukulaisen, joten mielestäni täysin ymmärrettävää, että koira tuntuu tällöin läheisemmältä kuin joku naamatuttu.