Oletko anonut lähiaikoina osto- ja hallussapitolupaa jollekin ampuma-aseelle? Kerro kokemuksistasi asioidessasi viranomaisten kanssa. Eteenkin kiinnostaa se "kuulusteluosuus" jossa kuullaan aseen hankkijaa jopa toista tuntia erilaisilla kysymyksillä.
En kysy tietämättömyyttäni vaan lähinnä "tutkimuksen" kannalta. Eteenkin suurten kaupunkien tilanne missä lupapolitiikka on erityisen tiukkia ovat mielenkiintoisia.
Eli miten asiointi yleensä sujui? Oliko kohtelu asiallista ja perusteltua? Olivatko kysymykset aseluvan hakijan mielestä haastattelussa asiallisia ja aiheeseen liittyviä. Kysyttiinkö "liian" henkilökohtaisia asioita? Oliko ns. pompottelua ja byrokraattisuutta?
Kysely koskee aivan tavallisia tarkkuusammuntaan ja metsästykseen käytettäviä aseita.
Asiallisista vastauksista etukäteen kiittäen.
En kysy tietämättömyyttäni vaan lähinnä "tutkimuksen" kannalta. Eteenkin suurten kaupunkien tilanne missä lupapolitiikka on erityisen tiukkia ovat mielenkiintoisia.
Eli miten asiointi yleensä sujui? Oliko kohtelu asiallista ja perusteltua? Olivatko kysymykset aseluvan hakijan mielestä haastattelussa asiallisia ja aiheeseen liittyviä. Kysyttiinkö "liian" henkilökohtaisia asioita? Oliko ns. pompottelua ja byrokraattisuutta?
Kysely koskee aivan tavallisia tarkkuusammuntaan ja metsästykseen käytettäviä aseita.
Asiallisista vastauksista etukäteen kiittäen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hain lupaa lippaalliselle kertatuliaseelle (=pulttilukkoinen luodikko, kaliiberi 7.62 mm). Virkailija otti ostolupahakemuksen vastaan, luki sen, tarkasti metsästyskortin, otti 68 eur:n maksun ja totesi ostoluvan tulevan postissa arviolta 3 viikon sisällä. Homma kesti 5 min.
Mielestäni aseluvan saa ihan asiallisesti jos siihen on laissa määritellyt perusteet eikä ole hölmöillyt menneisyydessä. Ja mikäli hakee asetta ilman uskottavaa käyttötarkoitusta, ihan oikein että kysellään ja tarpeen vaatiessa lupa evätään.
On helppo keksiä ampuma-aseelle sellaisia uskottavia käyttötarkoituksia joita kuitenkaan ei poliisi pidä hyväksyttävinä käyttötarkoituksina.