ComputerWorldin blogisti Michael Horowitz kertoo kuinka kiitospäivänä hän hukkasi kovon. Ei edes Windows Xp:n bootti-cd auttanut. Onneksi oli Linux, joka pelasti tilanteen. Todellakin - Linuxissa on turva silloin kun paskamainen Windows tekee tenän.
http://blogs.computerworld.com/15168/linux_rescues_a_failing_hard_drive
http://blogs.computerworld.com/15168/linux_rescues_a_failing_hard_drive
Vastaukset 16
Vanhimmat
Näiltä windowsin vinkuroivilta levyiltä on tullut pelastettua tiedostoja monta kertaa. Koskaan en enää lähde huoltokeikalle niin ettei boottaavaa Linux-levyä ole mukana. Knoppix on ehdoton suosikki.
Jeps, Linux sopii yhteen tai kahteen tehtävään, eli tässäkin pelastamaan kunnollisia käyttöjärjestelmiä. Linux-distrothan ovat kyhäelmänomaisia ja vaihtelevasti toimivia koska käyttiksillä kuitenkin halutaan tehdä enemmän kuin yhtä asiaa, ainakin useimmiten. Markkinaosuuksia tarkastellessa ihmiset ovat tehneet valintansa ja 88,5% koti PC-koneista pyöritteleekin Windowsia.
Linux ei kuitenkaan missään nimessä ole turha, on aina hauska kokeilla miljoonien surkeasti toimivien distrojen joukosta yhtä ja sitten sen armottoman sudoamisen jälkeen kun huomaakin ettei se perkele toimi niin voi sitten bootata Windowsiin ja vaikka pyyhkiä sen Linux-osion / kovalevy tyhjäksi ja kokeilla uutta distroa odottaen jännityksellä että mikäs siinä sitten ei toimi. Eli ihan sellaista OK ajanvietettä.
Heikko tuotos jos "kunnollinen" käyttöjärjestelmä pitää muutaman kuukauden välein pelastaa Linuxilla.
Ei mun oo pitäny, ei oo iteasiassa koskaan menny Windows sellaiseen kuntoon etteikö se olisi käynnistynyt. Nuo Linux-distrot ovat vähän sellaisia epävarmoja, yrität säätää jotain laitetta toimimaan täysillä ominaisuuksilla ja hetken päästä ei toimi enää mikään.
4% on kuitenkin päättänyt valita tuon tien.
Miksi jotain laitetta pitäisi säätää? Laitteethan toimii suoraan kun tökkää vaan piuhan kiinni tai asentaa sen käyttiksen..
Kaikki ajurit eivät vielä ole ytimessä, mikä johtuu siitä että laitteistovalmistajat eivät täysin ymmärrä linux-kehitystä, mutta linuxajuriprojekti tekee lujasti työtä opettaakseen valmistajia oikeisiin menetelmiin.
http://howsoftwareisbuilt.com/2009/11/18/interview-with-greg-kroah-hartman-linux-kernel-devmaintainer/
Kyllä käytännössä likimain kaikki laatulaitteiden ajurit on. Ihan oma moka jos ostaa roskaa.
"Kyllä käytännössä likimain kaikki laatulaitteiden ajurit on. Ihan oma moka jos ostaa roskaa."
Itse ainakin seuraavaan koneeseeni hommaan jonkin pätevän Nvidian tai ATIn näytönohjaimen, johon todennäköisesti ei ole pätevää ajuria kernelissä, onko ne roskaa?
Tarvitsisin sitä Blenderöintiin.
pakettilähteistä tai Linuxia tukevan romppeen sivuilta suljetut ajurit. Jos ei löydy, niin ostit roskan.
Ensiksikin, Blenderöintiin taitaa jo nykyään riittää Intelin X4500, nVidian ajurit on valmiina esimerkiksi Ubuntussa vaikka ei Linuxissa olekkaan ja toimivat hyvin. ATI on parantanut rajusti ajureitaan, että varmasti ensi vuonna ei ole niistäkään valittamista kunhan et mitään HD 5xxx:ää osta. Ja sama nVidialla, ei pidä uusinta ostaa ikinä. Näytönohjainbisneksessä otetaan kermat pois ensiksi early adoptereilta jotka virittelee jotain pelikoneita ja saadaan maksavat beetatestaajat. Näytönohjaimissa tuntuu aina olevan se edellinen sukupolvi se mikä vasta toimii.
Ei varmasti mene pieleen kun vältät näytönohjaimia joita ei saa passiivijäähytettynä. Passiivijäähytys edellyttää, että on rautatasolla on jo kypsää tekniikkaa että ei käy kuumana, ja siinä vaiheessa ajuritkin on kypsyneet kuntoon.
"No sitten asennat pakettilähteistä tai Linuxia tukevan romppeen sivuilta suljetut ajurit. Jos ei löydy, niin ostit roskan."
Ei ole näin. Mikäli Linuxille ei ole ajureita niin se ei kerro tuotteen laadusta yhtään mitään vielä. Esimerkiksi Nvidian GeForceFX-sarja oli floppi eivätkä uusimmat ohjaimet pärjää mitenkään ATin omille: kuluttava enemmän sähköä ja ovat kuitenkin hitaampia, huonompia tuotteita siis.
Esimerkkejä oikeasti huonoista tuotteista Nvidian puolelta on muitakin:
- Nvidia GeForce 6800LE ja 6800 -näytönohjaimet, näillä oli black screen -ongelmaa eli ohjain pimeni 3D-rasituksessa. Huono ja laaduton tuote huolimatta siitä mikä ajuritilanne oli Linux-puolella.
- Nvidia GeForce 8600M mobiiligrafiikkapiirit, Apple käytti näitä Macbook Pro -koneissa ja niiden kanssa paljastui suuria ongelmia jotka tulivat Nvidialle kalliiksi, myös PC-läppäreissä oli näitä. Tuotteen suunnittelussa oli virhe, laadutonta paskaa huolimatta siitä mikä ajuritilanne Linuxin kohdalla oli.
Tässä kannettavassani taitaa olla X1350, mikä on aika hankala blenderöidessä kun käyttöliittymä pätkii kun on enemmän tavaraa scenessä, myöskään GLSL-systeemit ei toimi ja kaikkea sellaista pientä...
Kunhan rahaa saisin, laittaisin pöytäkoneen työasemaksi ja jonkin ARM-miniläppärin koulukaveriksi. Nykyisen koneen voisin laittaa johonkin nurkkaan kotipalvelimeksi.
Kyllähän se tuotteen laadusta kertoo kaiken jos ei edes ajurit ole kunnollisia, etenkin kun Linux on lähes defacto standardi kun on maailman suosituin käyttöjärjestelmäydin.
Formulakin on nopea mutta tuotteena ihan paskoja kun maksavat miljoonia paljon tarvitsee sen insinöörilauman mekaanikot säätämään ja silloinkaan ei ole varma käynnistyykö aina. Tavara tilaakaan ei ole niin eipä tätä oikein kauppakassiksi voi kelpuuttaa.
Miten sitten joku umpipaska näytönohjain sitten olisi laadukas jos ei toimi ammattilaisten tietokoneissa?
Ja ATI:n näytönohjaimissa OpenGL on reistannut aina. Riippumatta siitä mikä käyttis on ollut ja ajurit olleet linuxeissa surkeat. Tuotteen suunnittelussa ollut virhettä käytännössä aina, eli laadutanta paskaa kun ei voi ottaa työkoneeseen siitä huolimatta vaikka joku peli toimisikin Windowsissa halvemmalla.
nVidian GeForce sarja on ollut juurikin noita edellä mainittuja ohjaimia, samoin 7xxx mobiili ohjaimia lukuunottamatta erinomainen kun ATI on kompuroinut ihan perusasioissa kun ei edes OpenGL ole toiminut kunnolla. Sillä ei ole mitään väliä kuinka vähän syö sähköä jos se EI TOIMI!