heippa,kansalaiset.olemme ajatelleet mennä naimisiin maistraatissa nyt keväällä.onko törkeetä että otamme todistajiksi jotkut mastraatin virkailijat emmekä tuttavia?ja emme osta sormuksia edes nyt sitten heti vaan joskus myöhemmin.emme myöskään halua pitää kahvi tai jotain muuta tilaisuutta..onko ilkeää...?ajattelimme pitää naimisiin meno tiedon aluksi vain itsellämme.emme myöskään mene kihloihin.onko muita salailijoita?ja mitä mieltä tällaisesta?en myöskään hanki hääasua vaan jotain ihan normaalia ja siistiä.olemme päättäneet yhdessä tästä mieheni kanssa.
mitä mieltä?
morsmaikku
101262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitäs se kenellekään kuuluu. Jos haluatte noin mennä naimisiin, se on teidän asianne, ei kenekään muun.
Meidät vihittiin maistraatissa.
Todistajat otettiin sieltä. Kenellekään ei kerrottu asiasta, muuta kuin sen jälkeen käytiin vanhemmille yms. kertomassa asiasta.
Juhlia ei vietetty minkäänlaisia.
Kyllä kaikki sen ymmärsi, meidän päätöshän se oli.
Sormukset meillä oli..ja vaatteetkin oli ihan tavalliset `juhla´vaatteet.
Teille ei muuta kuin onnea ja menoksi!
Suosittelen että teette tasan oman makunne mukaan, meille on tulossa yhteensä 6 "vierasta", pastori joka on ystävä ja 5 muuta. Tiedossa on että anoppi ottaa itteensä kun se on vauhkonnut häistä siitä asti kun mentiin kihloihin, ja muutama muu varmaan loukkaantuu, mutta me ollaan sitä mieltä että se on tasan meidän oma asia eikä meidän sinä kyseisenä päivänä tartte huomioida MITÄÄN MUUTA kun itsemme ja omat toiveemme ja jos joku katsoo asiakseen siitä suuttua niin antaa mennä vaan. Onnea valitsemallanne tiellä :)
kiitos kaikille vastaajille..en siis ole yksin.
meillä on jo 3 kk ikäinen tytärkin joten minusta turhaa vouhotusta koko häärumba.nyt on vihkipäivä jo sovittu ja sormuksia eilen kateltiin...oon aivan innoissani kaikesta tästä.eka meinattiin ostaa sormukset myöhemmin,mutta kuvaan mennään ja olisi kiva jos se siinä näkyisi...vielä kysyisin että mitä hää -lahjaksi sopii toivoa-vai voiko toivoa mitään kun ei ole juhliakaan-en haluaisi pelkkää rahaa ja kun yhteinen kotikin on sisustettu jo lattiasta kattoon niin mitä?
hääkuvat äitini on luvannut maksaa-häälahjaksi.nehän ovat kalliita tunnetusti.
Meillä on kans tuo sama ongelma kun on oma koti ja alunperin kaks huushollia pistetty yhteen, eipä meiltä oikein mitään puutu. Me on ajateltu että jos joku jotain haluaa antaa niin meille on tulossa pientä remonttia mihin kaivataan lisäpääomaa, tai sit vaihtoehtosesti jotain matkalahjakorttia olis kiva saada kun ei muuten ole varaa. Pelkkä raha menee niin helposti kumminkin ihan arkisiin asioihin eikä siitä jää mitään muistoksi. Toisaalta ollaan aina ihan peeaa.. Jostain tietty saadaan jotain viinilasia ja muuta semmosta mitä kaapit on jo pullollaan. Jotenkin ei edes olla ajateltu et mitä vastataan jos joku kysyy lahjatoivetta. Eikä sinne itse vihkiäisiin tulevilta mitään lahjaa odotetakkaan vaan melkeinpä siltä varalta pitäs miettiä että sukulaiset haluaa jotenkin muistaa. Noh, tämä nyt on vähän turhaa pohdintaa ennen kun toukokuun loppu koittaa ja uutinen menee suvulle ja perheille perille :)
Minulla ei ainakaan olisi pokkaa kysyä häälahjaa, jos en kutsuisi vihkimiseen tai edes juhliin. Jos joku kutsumaton kaikesta huolimatta haluaa jotain antaa, niin siinähän ei ole mitään. On kuitenkin aika törkeää olla kutsumatta tilaisuuteen mutta siitä huolimatta kinuta lahjaa.
itse monet on kysyneet lahja toivetta vaikka ei mitään järjestetä-ja samoin oli kun vaavi syntyi vaikkei ollut mitään ristiäisiä tai nimiäisiä-ei minun mikään pakko lahjoja ole saada,siksi en halua mitään järjestääkkään...
Jos antaja kysyy toivetta, niin asia on tietysti ihan ok. Tottakai silloin voi toiveen esittää.
no herraisä eihän tässä siitä keskusteltukaan että PYYDETÄÄN lahjoja joltain, vaan nimenomaan siitä että kun kuitenkin on ihmisiä jotka haluavat muistaa jotenkin (näitä kutsutaan nimellä "sukulaiset") niin on parempi yrittää miettiä että mitä sanoo kun saada jotain turhaa mitä kämppä on nyt jo pullollaan. ei kai kukaan niin vajaa ole että edes ajattelis pyytävänsä jotain joltain, varsinkin nykyään kun naimisiin mennessä on jo todennäkösesti eletty omillaan ja yhdessä pitemmän aikaa. lahjojen pyytäminen menee siinä tapauksessa samalle osastolle kun se että isä LUOVUTTAA huntupäisen tyttärensä kun on asuttu kymmenen vuotta saman katon alla ja on kolme yhteistä kakaraa... aaaaargh!
Tiedossa on tuttavapiirissä näitäkin tapauksia eikä siinä ole mitään pahaa. Minun mielestäni tehköön kukin omasta vihkimisestään omanlaisensa ilman muiden mielipiteiden vaikutusta. Kaiken ei pidä mennä aina saman kaavan mukaan, jos siltä tuntuu.
Itse menin viime kesänä vihille maistraatissa ja harkitsimme mieheni kanssa samaa kuin te, mutta kuitenkin päädyimme sitten kutsumaan yhden minun kavereistani ja toisen mieheni kavereista sekä molempien vanhemmat. Siinäpä se joukko sitten olikin.