Oottekos olleet tyytyväisiä openSuseen 11.2
vs.
Ubuntu
vs.
Ubuntu
openSuse
asennus
30777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Siinä kun ei enää ole kuin 1.5v tukea julkaisulle aikaisemman 2v sijasta niin se ei enää ole kunnolla kilpailukykyinen Ubuntun kanssa. openSuse sopii hyvin sellaiseen kummaliseen Windowsrautaan missä Ubuntu ei jostain syystä toimi tai sitten "alan miehille" jotka kehittää Suselle softaa, tai vaihtoehtoisesti sitten testailee sillä järjestelmiä tai vaikka kouluttaa ihmisiä jos ovat ottamassa käyttöön maksullista Susea. Eli toimii Susen ilmaisversiona.
Voi myös olla kätevä näille kotona jos on työpaikalla Suse niin on sama ympäristö kotonakin ilmaiseksi.
Sellainen puoli mistä tykkään on PPC tuki, että jos haluaa käyttiksen missä tuoreet ohjelmat ja pitäisi PPC koneeseen asentaa niin openSusea laittaisin.
> Siinä kun ei enää ole kuin 1.5v tukea julkaisulle aikaisemman 2v sijasta niin se ei enää ole kunnolla kilpailukykyinen Ubuntun kanssa.
Mikä tahansa jakelu on kilpailukykyinen ubuntun kanssa.
Tuen pituudella on merkitystä vain sellaisille käyttäjille joita ohjelmien uudet versiot eivät kiinnosta.
Linux ja ohjelmistot kehittyvät sellaista vauhtia että ubuntun LTS on _vanha_ jo ilmestyessään.
Tällä hetkellä käytössä on useampi uusi kone johon tuo ubuntu ei yksinkertaisesti istu.
Eli pitkän tuen versiosta ei mitään hyötyä ole.
> Sellainen puoli mistä tykkään on PPC tuki, että jos haluaa käyttiksen missä tuoreet ohjelmat ja pitäisi PPC koneeseen asentaa niin openSusea laittaisin.
Niin muuten hyvä, mutta openSUSElla ei enää ole PPC-versioa.
"Mikä tahansa jakelu on kilpailukykyinen ubuntun kanssa."
Ilmaisista käytännössä CentOS ja Debian.
"Tuen pituudella on merkitystä vain sellaisille käyttäjille joita ohjelmien uudet versiot eivät kiinnosta."
Eli kaikki ns. tavalliset käyttäjät, yrityskäyttäjät yms. Uudet versiot kiinnostaa jotain säätäjiä, nörttejä, kehittäjiä yms. porukkaa. Normaalisti kone kun asennetaan ja sitä halutaan käyttää mahdollisimman pitkään yhtäjaksoisesti ilman säätelyä, ja jos säätelyä tarvii tehdä niin tekee sitten yhdellä kertaa kaiken remontin jos vaikka hankkii uusia laitteita yms.
Tiedän kyllä tekniikan kehittyvän huimaa tahtia, ja siksi minullakin on miniläppärissä Ubuntu 9.04 Netbook Remix ja olen asentanut myös vanhempieni koneisiin Ubuntu 9.04:n. Syynä oli mokkuloiden mukavempi käyttö ja itselläni lisäksi netbook -käyttöliitttymä. Pöytäkoneessa on wanha kunnon 8.04 edelleen eikä ole tarvetta vaihtaa.
"Niin muuten hyvä, mutta openSUSElla ei enää ole PPC-versioa."
Ai se pudotettiin.. No eipä tuolla sitten ole muuta valttia ns. "alan miesten" käytön ja Susen ilmaisen demoamisen lisäksi kuin asentaa sellaiseen koneeseen missä Ubuntu ei toimi.
Paha sanoa asiat mutta openSuse tarvisi jotain millä erottua jostain Mandrivasta, Fedorasta yms. lyhytikäisistä julkaisuista mitä on lukemattomia määriä.
> Eli kaikki ns. tavalliset käyttäjät, yrityskäyttäjät yms. Uudet versiot kiinnostaa jotain säätäjiä, nörttejä, kehittäjiä yms. porukkaa. Normaalisti kone kun asennetaan ja sitä halutaan käyttää mahdollisimman pitkään yhtäjaksoisesti ilman säätelyä, ja jos säätelyä tarvii tehdä niin tekee sitten yhdellä kertaa kaiken remontin jos vaikka hankkii uusia laitteita yms.
Järjestelmä asennetaan käyttöä varten. Se että jokin laite ei toimi, yleensä aiheuttaa pientä arvostelua järjestelmää vastaan.
Oletko M-Kar seurannut miten innolla porukka kyselee uusia ohjelmia.
Ne kaveripiirin tyypit jotka ubuntua käyttävät, ovat päivittäneet LTS järjestelmänsä aika päivää sitten uusimmilla paketeilla. Se siitä LTS:sta ;)
> Ai se pudotettiin.. No eipä tuolla sitten ole muuta valttia ns. "alan miesten" käytön ja Susen ilmaisen demoamisen lisäksi kuin asentaa sellaiseen koneeseen missä Ubuntu ei toimi.
Niin, pitäähän joidenkin kehittää ne jutut joita ubuntu sitten mainostaa kovaan ääneen.
M-Kar ilmeisesti unohtaa että lähes kaikki uudet kehitelmät tehdään näissä ns. lyhyen tuen jakeluissa(fedora/opensuse).
"Järjestelmä asennetaan käyttöä varten."
Niin, eikä sitä sitten käydä turhaan särkemään asentamalla uudestaan.
"Se että jokin laite ei toimi, yleensä aiheuttaa pientä arvostelua järjestelmää vastaan."
Sehän riippuu siitä onko laite standardin mukainen, onko laite vanhempi kuin käyttöjärjestelmä a toimitetaanko laitteen mukana ajurit tälle käyttöjärjestelmäjulkaisulle jos se on uudempi kuin käyttöjärjestelmä. Yleensä ihmiset keskittävät remontit, että samalla kun asentelee niin tekee sitten kaikki huollot kerralla. Tietokonejärjestelmiin aika harvoin lisätään laitteita käyttöönoton jälkeen. Mieti nyt vaikka jotain studiotyöskentelyä jossa laitteita on hemmetisti kiinni koneessa. Kaikki härvelit ostetaan juuri tietyille käyttöjärjestelmäversiolle mihin yhteensopivuus luvataan ja ohjelmat samoin. Ja sitten sen versiota ei päivitetä. Nettikone hommataan sitten erikseen kun turvapaikat loppuvat.
"Ne kaveripiirin tyypit jotka ubuntua käyttävät, ovat päivittäneet LTS järjestelmänsä aika päivää sitten uusimmilla paketeilla."
Itse taas olen asentanut LTS:ää koneisiin jotka on edelleen käytössä, ja samoin on omassa pöytäkoneessanikin. Tämä kun toimii niin ei kannata turhaan härvätä. Itseasiassa en ole varma asennanko seuraavan LTS:n kesällä vai lykkäänkö sitä puolella vuodella.
"Niin, pitäähän joidenkin kehittää ne jutut joita ubuntu sitten mainostaa kovaan ääneen.
M-Kar ilmeisesti unohtaa että lähes kaikki uudet kehitelmät tehdään näissä ns. lyhyen tuen jakeluissa(fedora/opensuse)."
Tottakai tiedän, ja Ubuntussakin kehitetään uudet jutut juurikin niissä väliversioissa. LTS:n sitten tuodaan hillitymmin ominaisuuksia ja ennemminkin jatketaan väliversioissa tuotujen ominaisuuksia testausta ja valitaan paketteja pitkäikäisyyttä ja vakautta ajatellen.
Ja jos ei Ubuntu LTS syystä tai toisesta sovi käyttöön niin useimmiten on helpompaa sitten käyttää Ubuntun väliversiota ettei tarvitse kokoajan vaihtaa merkkiä ja opetella uuden käyttöjärjestelmän niksejä. Näin siis mikäli on tarkoitus vaikka seuraavaksi laittaa LTS. Mikäli on tarkoitus päivitellä pari kertaa vuodessa käyttistä uuteen ja haluaa bleeding edgeä niin sitten ei ole väliä onko alla Fedora, Ubuntu vaiko openSuse. Itse varmaan ottaisin silloin juurikin openSusen. Normikäyttöön sitten ennemmin Suse, Ubuntu LTS, CentOS yms. ja Ubuntun väliversio tilapäiskäyttöön.
> Niin, eikä sitä sitten käydä turhaan särkemään asentamalla uudestaan.
Päivittäminen ei ole uudelleen asentamista ;)
> Tietokonejärjestelmiin aika harvoin lisätään laitteita käyttöönoton jälkeen. Mieti nyt vaikka jotain studiotyöskentelyä jossa laitteita on hemmetisti kiinni koneessa. Kaikki härvelit ostetaan juuri tietyille käyttöjärjestelmäversiolle mihin yhteensopivuus luvataan ja ohjelmat samoin.
Ja tuollaiseen koneeseen kukaan täysi järkinen ei asenna ubuntua. Ei kukaan.
> Ja sitten sen versiota ei päivitetä. Nettikone hommataan sitten erikseen kun turvapaikat loppuvat.
OK, siihen asennetaan tietenkin sitten pitkän tuen ubuntu?
Tietenkin olisi varmaan parempi, jos sitä ei edes asennettaisi, vaan käytettäisiin ainoastaan livecd:ltä
> Tottakai tiedän, ja Ubuntussakin kehitetään uudet jutut juurikin niissä väliversioissa. LTS:n sitten tuodaan hillitymmin ominaisuuksia ja ennemminkin jatketaan väliversioissa tuotujen ominaisuuksia testausta ja valitaan paketteja pitkäikäisyyttä ja vakautta ajatellen.
Siis toisten kehittämät uudet jutut testataan väliversioissa, niinhän sinun piti sanoa.
"Päivittäminen ei ole uudelleen asentamista ;)"
Ei oleellisesti eroa muuten kuin että päivittäessä julkaisua on täysin samat riskit ongelmille ja sitten tulee vielä ylimääräistä lisää riskiä siitä, että päivitys ei jostain syystä olekkaan ongelmaton. Suosittelenkin julkaisupäivityksen tekemään niin, että poistaa lisäohjelmat ja ohjelma lähteet, sulkee kaikki ohjelmat, häätää kaikki muut käyttäjät koneelta, päivittää, käynnistää koneen uusiksi samalla käyttäjätilillä ja sitten asentaa lisäohjelmia ja lisää uudet ohjelmalähteet.
"Ja tuollaiseen koneeseen kukaan täysi järkinen ei asenna ubuntua. Ei kukaan."
En minä tiedä kuin yhden musiikkia duunaavan joka käyttää Ubuntua. Itse kyllä ottaisin Mac OS X:n.
"OK, siihen asennetaan tietenkin sitten pitkän tuen ubuntu? "
No sehän riippuu käyttötarkoituksista ja mitä halutaan.
"Tietenkin olisi varmaan parempi, jos sitä ei edes asennettaisi, vaan käytettäisiin ainoastaan livecd:ltä"
Se on hidasta. Ei kannata.
"Siis toisten kehittämät uudet jutut testataan väliversioissa, niinhän sinun piti sanoa."
Kyllä Canonical ja Ubuntun yhteisö kehittää myös itse niitä ohjelmia.
En tykkää ollenkaan openSUSE:n Gnomesta, enkä varsinkaan siitä sekavasta valikosta. Viimeisen sivalluksen antaa pakettienhallinta ohjelmat. Edelleenkin hidasta kuraa, jos niitä riippuvuuksiakaan edes koskaan saa ladattua.
Mutta eihän tuo ole, kuin testialusta SUSE:lle, joten liika ei voi vaatiakkaan. Fedora on huomattavasti parempi. Kannattaa kokeilla, jos haluaa tuoreilla paketeilla varustetun .rpm pohjaisen distron. Hidasta se pakettien hallinta on siinäkin, mutta loistaa monessa muussa asiassa vs. openSUSE.
Silti pysyn .deb pohjaisissa distroissa.
.deb on kingi!
Puhut pask**
Pakettihallinta on yhtä nopea kuin debianissa jos ei nopeampi ;)
Tuen pituudella, vaikka Matti sitä jaksaa selittääkkin, ei ole mitään merkitystä.
Hidas kuin mikäkin. Graafiset paketinhalluntaohjelmatkin on tosi köykäsiä ja todellakin se tukikin per. versio on täysin perseestä. Tuohon tuki aikaan sen saa just toimimaan, kun taas joutuu vaihtamaan seuraavaan versioon.
Kyllä sillä on merkitystä, kuinka pitkää mitäkin versiota tuetaan. Ja paljonkin.
.deb on kingi!
Mokkulat ei toimi enään susessa, vika on uudessa KDE:ssä, muuten olis hyvä mutta vituttaa kun tuommoista keskeneräistä KDE:tä tungetaan jakeluun.
Myöskää uusi amarok ei pelitä, samba-jakelut jää soittamatta ja muutekin surkea viritelmä vanhaan amarokkiin verrattuna.
Tuen pituudella on hyvin paljon merkitystä. Se kertoo käytännön tasolla kuinka pitkään konetta voi käyttää yhtäjaksoisesti ongelmitta, koska julkaisupäivityksen yhteydessä voi tapahtua kaikkea hassua. Lisäohjelmat voi hajota, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja jne.
Tiedän ihmisen jolle sitten maksettiin palkkaa siitä, että ihmetteli kuinka saisi erässä Fedoran (vai oliko openSusen?) versiossa toimivan ohjelman toimimaan Ubuntu 9.04:ssä koska töissä haluttiin käyttää Ubuntu 9.04:ää jonkun uudemman ajoympäristön ja edelleen saatavien päivitysten takia. Olisikohan ollut Mono.. Jos sen käyttiksen tuki olisi ollut pidempi missä ohjelma toimi, olisi voinut vaan rassata sen uudemman Monon siihen Fedoraan.
Toinen esimerkki sitten olisi vaikka ystäväni joka muutti toiselle puolelle suomea. Tämä kun ei ole mikään tietokone-expertti niin ei välttämättä itse halua lähtä päivittämään/asentamaan käyttistä kun päivitykset loppuu. Tällä kun on Ubuntu LTS niin ei ole sitten stressiä sen suhteen vaan ohjelmistohuollon voi tehdä sitten kun joskus liikun siellä suunnalla. Puolentoista vuoden tuki ei olisi mitenkään riittänyt.
surkean viritelmä tilalle, sen vanhan amarokin.
http://www.aijaa.com/v.php?i=5360417.jpg
Niin ainakin minulla on KDE4.3:ssa
time zypper dist-upgrade --auto-agree-with-licenses
914 pakettia päivitetään, 5 uutta.
Ladattavien kohteiden yhteiskoko: 589,0 MiB. Operaation jälkeen tilaa on 1,3 MiB enemmän
real 16m16.335s
user 3m59.356s
sys 1m20.819s
kokeile samaa, meneekö nopeammin?
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_versiot
LTS:n tuki päättyy Ubuntussa vuonna 2011, joten Ubuntu ei merkitsekään maanpäällistä onnelaa, jossa tuke olisi tarjolla ikuisesti. Ubuntun erikoisversiot, kuten Studio-Ubuntu, loistaa sillä, ettei siinä ole toimivaa versiontarkistusta, ja riippuvuuksien hallintaa.
Jos nyt sitten tehdään vertailuja esimerkiksi SuSeen, niin SuSe 11.2 on (viimeinkin) sellainen versio, jossa päivityksen voi tehdä Zypperillä verkosta, joten on lopultakin samantekevää, mitä systeemin versiota pyörittää. Ongelmia päivityksissä aiheuttaa se, minkä tiedostojärjestelmän on asennuksessa valinnut, sillä sen vaihtaminen uusimpaan ei ole yksinkertaista.
Ubuntun ongelmana on ainakin minulla ollut systeeminpäitytyksissä se, ettei työpöytä ole enää käynnistynyt uudessa kokoonpanossa, ja ei ole ollut mitään keinoa muuttaa asiaa, tai päästä edes säätelemään. Pimeä ruutu ei ole hauskaa katsottavaa. Lisäksi Ubuntu tuppaa menemään ajan kuluessa sekaisin, tai jotkut osat siitä lakkaavat toimimasta, tai ajautuvat ristiriitoihin. Verrattuna Debianiin Ubuntu on mielestäni erittäin epävakaa systeemi.
Ubuntu LTS:n tuki on työasemassa 3v ja palvelimessa 5v. Se on ilmaiseksi käyttöjärjestelmäksi ihan ok pituinen.
"Jos nyt sitten tehdään vertailuja esimerkiksi SuSeen, niin SuSe 11.2 on (viimeinkin) sellainen versio, jossa päivityksen voi tehdä Zypperillä verkosta, joten on lopultakin samantekevää, mitä systeemin versiota pyörittää."
Ubuntun voi myös päivittää verkosta, mutta julkaisupäivitykset on käyttöjärjestelmästä riippumatta ongelmallisia koska se muuttaa yhteensopivuutta rautaan ja lisäohjelmistoihin.
"Ubuntun ongelmana on ainakin minulla ollut systeeminpäitytyksissä se, ettei työpöytä ole enää käynnistynyt uudessa kokoonpanossa, ja ei ole ollut mitään keinoa muuttaa asiaa, tai päästä edes säätelemään."
Tämä taas riippuu seuraavista asioista:
-Onko LTS->LTS päivitys vaiko väliversiopäivityksiä
-Onko päivitys tehty heti julkaisupäivänä vaiko esim. 3-9kk julkaisun jälkeen
-Onko julkaisumuistiosta luettu mahdollisia ongelmia
-Onko tietokoneen rauta sertifioitu Ubuntulle, muulla tavalla yhteensopivuutta luvattu tai yleensäkin hyvin yhteensopivaa.
Ja Ubuntulla ei sitten saa hyppiä esim. 8.10->9.10. Joko LTS->LTS tai sitten käy läpi jokaisen 6kk julkaisun. Tämä kertoo asiaa tarkemmin: http://www.ubuntu.com/products/whatisubuntu/serveredition/benefits/lifecycle
On kyllä totta, että Ubuntun kanssa tehdään ohjelmistoremppa noin 2v välein työasemassa ja noin 4v välein palvelimessa, ja syynä on tähän Ubuntun lyhyt tuki. Kuitenkin ilmaiseksi Linux-pohjaisita parempaa tarjoaa vain CentOS. BSD-perheestä löytynee pidemmän elinkaaren ilmaiskäyttiksiä jos en ihan väärin muista (OpenBSD?).
sekin kummallisuus, etteivät Nvidia ja ATI -proprietaariset ajurit sisältyneet repoihin, joten ne piti hakea ja asentaa erikseen - tosin yhdellä klikkauksella. Toinen omituisuus (joka on tosin useampien linux-distrojen omituisuus) oli se, että esimerkiksi Totem -elokuvasoitin on tehty riippuvaiseksi Pulseaudiosta, jonka poistaminen vie Totemilta äänet, ja Pulseauduo taas sotkee joidenkin SP -äänikorttien toimintaa. Mikä sitten lie hyvä ratkaisu tässä tapauksessa - ellei peräti Kaleva-puku.
Ennen ensimmäistä, massiivista päivitystä, KDE ei ollut kovinkaan käyttökelpoinen, ja missään ei sanottu, että onnistuneet asenukset edellyttävät KAIKKIEN repojen aktivointia - mutta onhan Ubuntussakin repoja, jotka täytyy erikseen aktivoida käsipelillä.
Weppikamera on OpenSusessa oma lukunsa. Juusto (Cheese) ei kaikissa tapauksissa kameraa edes näe, ja Kopete sekä aMSN taas näkevät sen ongelmitta. Skypen jotkut versiot näkevöät kameran, ja toiset taas eivät näe. Tässä kohden Ubuntu on etevämpi.
Minusta hyvä syteemin kunkin koneelle on se, minkä rauta sopii sille parhaiten. Toisissa tapauksissa se on Ubuntu, ja toisissa taas Fedora tai OpenSuse.
"sekin kummallisuus, etteivät Nvidia ja ATI -proprietaariset ajurit sisältyneet repoihin, joten ne piti hakea ja asentaa erikseen - tosin yhdellä klikkauksella."
Koska suljettu koodi yhyy. Ubuntu on kivempi kun se ei ole niin vihamielinen suljettua koodia kohtaan.
"Toinen omituisuus (joka on tosin useampien linux-distrojen omituisuus) oli se, että esimerkiksi Totem -elokuvasoitin on tehty riippuvaiseksi Pulseaudiosta, jonka poistaminen vie Totemilta äänet, ja Pulseauduo taas sotkee joidenkin SP -äänikorttien toimintaa. Mikä sitten lie hyvä ratkaisu tässä tapauksessa - ellei peräti Kaleva-puku."
Ubuntussa voi PulseAudion paskan vaihtaa ALSA:ksi ääniasetuksista ja se riittää.
"Ennen ensimmäistä, massiivista päivitystä, KDE ei ollut kovinkaan käyttökelpoinen, ja missään ei sanottu, että onnistuneet asenukset edellyttävät KAIKKIEN repojen aktivointia - mutta onhan Ubuntussakin repoja, jotka täytyy erikseen aktivoida käsipelillä."
Ei Ubuntussa kyllä tarvitse mitään repoja aktivoida käsipelillä. KDE 4:sta en uskalla ennen Debian 6:sta käyttää.
"Minusta hyvä syteemin kunkin koneelle on se, minkä rauta sopii sille parhaiten. Toisissa tapauksissa se on Ubuntu, ja toisissa taas Fedora tai OpenSuse."
Oikea tapa on ostaa rauta käyttöjärjestelmän mukaan. Mielellään vaikka esiasennettuna. Fedoraa ei taida saada missään esiasennettuna. Ubuntua ja openSusea saa.
"Ubuntussa voi PulseAudion paskan vaihtaa ALSA:ksi ääniasetuksista ja se riittää."
Tietysti sen voi vaihtaa OpenSuSessakin ALSA:ksi, mutta Totem pysyy edelleen mykkänä, ja nimenomaan Totemia ja sen selainpluginia käyttäen voisi katsella vaivattomimmin esimerkisi YLE:n videoita niin Firefoxissa kuin Operassakin - ilman MediaPlayerConnectivity -viritelmää.
"Ennen ensimmäistä, massiivista päivitystä, KDE ei ollut kovinkaan käyttökelpoinen, ja missään ei sanottu, että onnistuneet asenukset edellyttävät KAIKKIEN repojen aktivointia - mutta onhan Ubuntussakin repoja, jotka täytyy erikseen aktivoida käsipelillä."
ja
"Ei Ubuntussa kyllä tarvitse mitään repoja aktivoida käsipelillä. KDE 4:sta en uskalla ennen Debian 6:sta käyttää."
Katsopas tiedostoa:
/etc/apt/sources.list
niin näet, että tiettyjen repojen eteen on laitettu # -merkki (joka disabloi ne), ja kun merkki poistetaan, saakin ladattua paljon enemmän tavaraa kuin ennen, ja täydellisemmin.
Eipä tuolla kyllä mitään ihmeellistä ole. Normaalit universe ja multiverse siellä on mistä saa valittua yhteisön ylläpitämät ja tekijänoikeus rajoitteiset ohjelmistot mutta nekään ei ole mitenkään välttämättömiä eikä niitä ole pakko kytkeä. Ja nekin kytkeytyy päälle kun valitsee Lisää/Poista ikkunasta "näytä kaikki saatavilla olevat sovellukset".
"Oikea tapa on ostaa rauta käyttöjärjestelmän mukaan. Mielellään vaikka esiasennettuna. Fedoraa ei taida saada missään esiasennettuna"
Linpus perustuu Fedora Projektiin, ja Linpus oli/on esiasennettuna Acer Aspire One:een.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linpus_Linux
Valitettavasti vain tuo Linpus-lite taisi olla melkoinen viritys. Ei omakohtaista kokemusta.
Mutta Linpus ei ole sama kuin Fedora.
RPM on perseestä DEB on parempi ja luotettavampi ja toimivampi
Ei näitä
http://linux.fi/wiki/RPM#RPM:.C3.A4.C3.A4_k.C3.A4ytt.C3.A4v.C3.A4t_jakelut
vaan
http://linux.fi/wiki/Debian#Tunnetuimpia_Debianiin_pohjautuvia_jakeluita
siinä vaiheessa kun debian ymmärtää multiarchin niin kuin rpm-pohjaiset jakelut niin sitä voi harkita, ei ennemmin.
Minkä takia rpm on huonompi paketointi vaihtoehto, kuin deb?
Pelkkä järjetön mölinä ei kerro mitään..
Jos totta puhutaan niin Ubuntu hakkaa openSusen mennen tullen, Ubuntu toimii hienosti onhan se osa Debiania!
;)
en tiennyt ubuntun olevan osa debiania
kiitos tästä tärkeästä tiedosta
Ubuntu ei ole osa Debiania mutta se on Debian-pohjainen, mikä näkyy esim. pakttienhallinnassa.
kasvanut niin suosituksi. Debianilla on aina ollut maine vakaaseen distroon ja jos jokin pohjautuu siihen se saa väkisinkin huomiota.
Ubuntu ei kylläkään ole päässyt vakaudellaan lähellekään Debiania, millään versiolla, mutta parempi toimivuus sillä on monessakin koneessa, kuin jollain rpm pohjaisilla bleeding edge distrolla.. Jopa laitevalmistajatkin suosittelee mielummin Ubuntua koneisiinsa. (Siis ne harvat, jotka Linux distroista välittää)
Montako esiasennettua openSUSE konetta myydään missään? yleensä niissä on Ubuntu ja turhaan se ei ole mainettaan maailmalle saanut.
openSUSE on jotenkin sekava ja jopa äänikorttikin pitää siinä hakea ja konffata itse.
Pakettien hallinta on edelleen yhtä tuskaa, vaikka niin hehkuttavat, että sitä on saatu nopeammaksi.
Ei oikein nappaa tuollainen viritys. Joillekin ehkä ihan omiaan.
Itse pysyn Debian pohjaisissa distroissa.
Jos pakko, niin mielummin asentaisin Fedoran koneelle, kuin openSUSE:n.