Kiinteä-korkoiset asuntolainat pakollisiksi
Torstai 25.3.2004, Kauppalehti Saldo
Kansalaisia, jotka vaaleissa äänestävät julkimoita päättämään yhteisistä asioistamme, pitää suojella. Kansalaisia, jotka tekevät lisää julkimoita katsomalla ja lukemalla hömppää, pitää suojella. Kansalaisia, jotka rahtaavat ulkomailta viinaa sen mitä farmari-Lagunaan mahtuu, pitää suojella. Kansalaisia, jotka hyväksyvät pankkien lainatarjoukset sellaisinaan, pitää suojella.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo on ehdottanut, että kiinteäkorkoisia asuntolainoja alettaisiin tukea verotuksellisesti. Korkojen vähennysoikeus ja asuntolainojen valtiontakaus sidottaisiin ehdotuksen mukaan kiinteäkorkoisuuteen.
Ensin ajatus tuntui markkinoita rajoittavalta, mikä ei kuulu tähän aikaan, vaan pikemminkin 70-luvun holhousyhteiskuntaan. Mutta mitä enemmän ajattelin sen kansalaisia suojelevaa vaikutusta, sitä paremmalta ajatus tuntui.
Holhoaminen saattaa kannattaa, sillä alkuvuoden aikana useat ekonomistit ovat olleet huolissaan asuntojen mahdollisesta hintakuplasta. Ainoat ekonomistit, jotka ovat selkeästi olleet eri mieltä, saavat palkkansa pankeista.
Erityisesti kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat karanneet normaalin palkansaajan ulottumattomiin. Syrjäseutujen edulliset asunnot eivät juuri auta, koska siellä ei ole työpaikkoja.
Miksi asuntomarkkinat ovat ylikuumenemassa? Paitsi että oma asunto on ihmisten perusunelma, matalien korkojen ansiosta pankinjohtajat pääsevät tarjoamaan laskelmia, joissa vuokralla asuminen esitetään hieman tyhmänä vaihtoehtona. Samankaltainen ilmiö oli 80-luvun loppupuolella, kun pankinjohtajat esittivät yrittäjille, kuinka valuuttalainat olivat markkalainaa fiksumpi vaihtoehto.
Ylikuumenemista edistävät myös rakennusliikkeet. Koska kysyntä ja sitä kautta katteet ovat juuri nyt korkealla, karkeloihin pitää päästä mukaan nopeasti ja volyymillä. Seurauksena on, että muutaman vuoden päästä meillä on liikatarjontaa tuoreista asunnoista. Ja iso kasa pieniä rakennusliikkeitä selvitystilassa.
Koska oleellinen tekijä on rahan hinta, kuluttajille tarjotaan liian helposti vaihtuvakorkoista, lähtökohdaltaan edullisempaa lainaa. Eikä siinä mitään – jos Euroopan ja erityisesti Saksan kansantalous ei korkoelvytyksestä huolimatta tokene, korot pysyvät alhaalla jatkossakin.
Tilanne on kuitenkin toinen, jos asiat Euroopassa paranevat, korot nousevat, ja asuntojen hinnat laskevat. Jos lisäksi Suomen kansantalous ei osu muun Euroopan kanssa samaan noususykliin, seurauksena on lisääntyvä työttömyys, joka kiihdyttää laskua.
Asuntolainakannan sitominen kiinteäkorkoisuuteen avaisi uuden mahdollisuuden, lainojen arvopaperistamisen. Lainojen paketoiminen instituutioille obligaatioiksi lisäisi tehokkuutta, joka kaventaisi hintaeroa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen välillä.
Jukka Ylitalo
Torstai 25.3.2004, Kauppalehti Saldo
Kansalaisia, jotka vaaleissa äänestävät julkimoita päättämään yhteisistä asioistamme, pitää suojella. Kansalaisia, jotka tekevät lisää julkimoita katsomalla ja lukemalla hömppää, pitää suojella. Kansalaisia, jotka rahtaavat ulkomailta viinaa sen mitä farmari-Lagunaan mahtuu, pitää suojella. Kansalaisia, jotka hyväksyvät pankkien lainatarjoukset sellaisinaan, pitää suojella.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo on ehdottanut, että kiinteäkorkoisia asuntolainoja alettaisiin tukea verotuksellisesti. Korkojen vähennysoikeus ja asuntolainojen valtiontakaus sidottaisiin ehdotuksen mukaan kiinteäkorkoisuuteen.
Ensin ajatus tuntui markkinoita rajoittavalta, mikä ei kuulu tähän aikaan, vaan pikemminkin 70-luvun holhousyhteiskuntaan. Mutta mitä enemmän ajattelin sen kansalaisia suojelevaa vaikutusta, sitä paremmalta ajatus tuntui.
Holhoaminen saattaa kannattaa, sillä alkuvuoden aikana useat ekonomistit ovat olleet huolissaan asuntojen mahdollisesta hintakuplasta. Ainoat ekonomistit, jotka ovat selkeästi olleet eri mieltä, saavat palkkansa pankeista.
Erityisesti kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat karanneet normaalin palkansaajan ulottumattomiin. Syrjäseutujen edulliset asunnot eivät juuri auta, koska siellä ei ole työpaikkoja.
Miksi asuntomarkkinat ovat ylikuumenemassa? Paitsi että oma asunto on ihmisten perusunelma, matalien korkojen ansiosta pankinjohtajat pääsevät tarjoamaan laskelmia, joissa vuokralla asuminen esitetään hieman tyhmänä vaihtoehtona. Samankaltainen ilmiö oli 80-luvun loppupuolella, kun pankinjohtajat esittivät yrittäjille, kuinka valuuttalainat olivat markkalainaa fiksumpi vaihtoehto.
Ylikuumenemista edistävät myös rakennusliikkeet. Koska kysyntä ja sitä kautta katteet ovat juuri nyt korkealla, karkeloihin pitää päästä mukaan nopeasti ja volyymillä. Seurauksena on, että muutaman vuoden päästä meillä on liikatarjontaa tuoreista asunnoista. Ja iso kasa pieniä rakennusliikkeitä selvitystilassa.
Koska oleellinen tekijä on rahan hinta, kuluttajille tarjotaan liian helposti vaihtuvakorkoista, lähtökohdaltaan edullisempaa lainaa. Eikä siinä mitään – jos Euroopan ja erityisesti Saksan kansantalous ei korkoelvytyksestä huolimatta tokene, korot pysyvät alhaalla jatkossakin.
Tilanne on kuitenkin toinen, jos asiat Euroopassa paranevat, korot nousevat, ja asuntojen hinnat laskevat. Jos lisäksi Suomen kansantalous ei osu muun Euroopan kanssa samaan noususykliin, seurauksena on lisääntyvä työttömyys, joka kiihdyttää laskua.
Asuntolainakannan sitominen kiinteäkorkoisuuteen avaisi uuden mahdollisuuden, lainojen arvopaperistamisen. Lainojen paketoiminen instituutioille obligaatioiksi lisäisi tehokkuutta, joka kaventaisi hintaeroa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen välillä.
Jukka Ylitalo
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eihän kyse ole muusta kuin että Isot Ikäluokat tässä vaan varmistelevat, että orjat (nuoret) eivät sitten vuoden 2010 jälkeen vaan karkaa mihinnekään vaan jäävät maksaman sitä 50 vuoden asuntolainaansa.
Ai niin, miksikö suomalaisten velkaantumisaste ei ole keskimäärin vielä huolestuttava? No siksi, että suurin osa suomalaisista on kohta eläkeläisiä, keuuuu keu keu keu. Mihinkäs sitä 50 vuotiaat oman asuntonsa omistajat enää asuntolainaa tarttee kun lapsetkin ovat lentäneet pois pesästä ja eukon kanssa on laitettu tupakottero (=asuntoauto) ja tarttis vähän Kiertää Suomaliaa ja Juurooppaa, hähä, keuuu keu keu!
Ai niin, entäs sitten vuonna 2010, jospa nuoret päättääkin myydä sen kämppänsä, makselee torpparin velat pois ja lähtevät? Eivät lähde. Vuonna 2010 ovat isot ikäluokat rahastaneet nykyiset asuntonsa ja vaihtaneet sen kämppään Costa del Solilla. Asuntojen hinnat ovat ylitarjonna vuoksi romahtaneet, Keuuuuuu keu keu keu keu!
sir Kourilo, vai oletko vain surkea plagioija "Laatio". Tää tekstihän on jo arvopaperin kiinteistöklubissa. hehhahhehahheh
Talouselämä : Järki karkaa asuntokaupasta
[Terho Puustinen 24.3.2004]
Suomen Pankki on huolestunut asuntomarkkinoiden kuumenemisesta. Pankki arvioi tänään ilmestyneessä Euro & Talous -julkaisussa, että luottokannan kasvu ja asuntomarkkinoiden tilanne puhuvat suhdannepoliittista elvytystä vastaan. Elvytyksellä pankki tarkoittaa ansiotuloverotuksen laajamittaista keventämistä.
Suomen Pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan edelleen vuoteen 2006 saakka, joskin loppua kohti loivenevaa vauhtia.
Tämä on huono uutinen. Arvovaltaisen Suomen Pankin näkemys kiihdyttää entisestään asuntokauppaa, jossa näkyvät jo valmiiksi klassiset kuplan merkit.
Suomalaisten asuntojen hinnat irtautuivat jo kolme vuotta sitten reaalitaloudesta: työllisyydestä, tuotannosta, vientihinnoista ja muiden kiinteistöjen hinnoista. Rakennuskustannusten maltillisesta pitkän aikavälin indeksikehityksestä asunnot irtautuivat jo kuusi vuotta sitten.
Ostajat pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Ihmiset ovat herkistyneet markkinainformaatiolle. Kauppaa tehdään lähes hysteerisesti, usein tarkoitushakuisten puolitotuuksien ohjauksella. Kun kiinteistönvälittäjät sanovat uskovansa hintojen nousuun, myyjät nostavat hintojaan. Ostajat hätääntyvät ja kiirehtivät kauppojaan, koska he pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat omakotitalot kallistuivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kämpät maksavat Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton liepeillä. Nurmijärvellä uudehkojen omakotitalojen hinnat ovat kohonneet jopa kaksinkertaisiksi niiden rakennuskustannuksiin verrattuna.
Miksi sitten tätä pitää kauhistella? Emmekö voisi yhdessä nauttia kansallisvarallisuuden arvon kasvusta?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei.
Asuntolainojen korkoihin ja lyhennyksiin käytetty raha on pois muusta kulutuksesta. Veronalennusten ja ennätyksellisen alhaisten korkojen aiheuttama ostovoiman kasvu siirtyy nykytilanteessa asuntojen hintoihin.
Kuumeneminen altistaa markkinat romahdukselle. Riskiä lisää kiivas velkaantuminen. Tammikuussa suomalaisilla oli asuntolainoja lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta kasvoi yhden ainoan vuoden aikana 4,9 miljardia euroa eli lähes 30 miljardia markkaa.
Nuoret perheet velkaantuvat raskaammin kuin koskaan, vaikka tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta. Työsuhteiden pysyvyyteen ei voi luottaa niin kuin ennen, eikä inflaatiokaan enää syö lainoja.
Suuret pankit pitävät tällaista pohdiskelua tarpeettomana pelotteluna.
Pankit korostavat, että Suomen kotitalouksien velkaantumisaste ei ole vielä huolestuttava muihin euromaihin verrattuna. Se on totta.
Ongelma on se, että kansantalous ei kanna vastuuta yksittäisten kotitalouksien veloista. Velat ja varat ovat eri ihmisillä. Koko velkalasti jakautuu paljon pienemmälle joukolle kuin 1980-luvun lopussa. Velkariskiä lisää se, että valtaosa suomalaisista asuntolainoista sidotaan epävakaisiin lyhyisiin markkinakorkoihin. Ruotsalaisten, tanskalaisten ja hollantilaisten enemmistö luottaa kiinteisiin korkoihin tai erittäin pitkiin viitekorkoihin.
Omituiselta tuntuu sekin väite, että asunnot voivat maksaa aina vain enemmän, koska neliöhintojen ja palkkatason suhde ei ole läheskään niin huono kuin se oli vuoden 1989 kuplassa. Näin nerokasta argumenttia eivät keksineet edes 1990-luvun pörssikuplaa puhaltaneet analyytikot: että pörssikurssit saavat nousta aina vain korkeammalle, koska sijoittajien maksukyky on parantunut.
Economist ennustaa asuntojen hintojen romahdusta
Lontoo. Arvostettu brittiläinen aikakauslehti Economist ennustaa maailmanlaajuista asuntomarkkinoiden romahdusta. Myös taloustutkimusta harjoittava Economist on tehnyt sarjan tutkimuksia, joiden mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet liian korkealle useissa maissa.
"Asuntojen hinnat näyttävät olevan ylikorkeita Australiassa, Irlannissa, Hollannissa, Espanjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja ne putoavat ainakin 20 prosenttia monissa maissa seuraavien neljän vuoden aikana", Economistin edustaja kertoi Lontoossa järjestetyssä sijoittajakokouksessa.
Economistin arvion mukaan asuntojen hintojen laskun saattaa laukaista jopa suhteellisen vähäinen koron nousu. Monissa maissa kotitalouksien asuntolainat ovat ennätystasolla alhaisten korkojen houkuttelemana.
STT-REUTERS
Jopa 20% neljän vuoden aikana... tuntuupa hurjalta ihan alkoi hirvittää. Sanoisin tuota romahduksen sijaan korjausliikkeeksi. Tuskin edes koskettaa Suomessa muuta kuin korkeintaa pääkaupunkiseutua.
Vuokralaisia on tulossa paljon , pystyn hinnoittelemaan vuokra kohteeni paremmin.600euroa kk eiku 800euroa kk no pannaan samantiem tasan TONNI JO TÄTÄ ON ODOTELTUKIN!!!
Asuintalojen rakennuslupamäärä kasvoi reilusti
Julkaistu 9:27 HS
Asuinrakennuksille myönnettiin viime tammikuussa reilusti enemmän rakennuslupia kuin vuotta aiemmin.
Yhteensä 1 800 asuntoa sai tammikuussa rakennusluvan, mikä on vajaat viisikymmentä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ilmenee Tilastokeskuksen perjantaina julkistamista tiedoista