ranta on autio
alastomat puut jäätyneinä
kylmä puhallus koskettaa
aistit heräävät
muistelen sinua lämmöllä
kuvasi heijastuu taivaalle
minun mielessäni
kaunis ajatus sinusta
tuuli voimistuu
tämä hetki
alastomat puut jäätyneinä
kylmä puhallus koskettaa
aistit heräävät
muistelen sinua lämmöllä
kuvasi heijastuu taivaalle
minun mielessäni
kaunis ajatus sinusta
tuuli voimistuu
tämä hetki
Vastaukset 7
Vanhimmat
Helppoa muistaa se hetki, ennen kuin minut
unohdit, ne taivaankappaleiden asennot ja
tähtien välit ja määrät, ne katsoin kaikki
hiustesi lävitse, kun vielä olit..
Muistan miten kuuntelin hengitystäsi, sinun
kehosi kerrontaa minuun, viestintäsi minuun,
sanoja äänettömyydestäsi, minne sormesi minuun
kulki, minussa sisääni hengitit..
Muistan kaiken, juuri ennen kuin katosit minulta,
kaiken yhteisen jälkeen, sanojemme, sointiemme,
mikä oli yhdistänyt, sanat, säkeet Runot, monistunut,
ja sitten vain se, mitä oli ollut..
Nyt on käynyt tuuli ja mietin, oliko kaikki vain
harhaa, rakeista aikaa, jota ei oikeasti ollut, kohoumia
jotka ovat laskeutuneet, mielen ilmaisuja epätodellisina,
olin hetken, mihin en Sinussa kuulunut..
..olin vain Sinun hetki ja nimetön pysäkki..
http://www.youtube.com/watch?v=Mk6OVctFPHw&feature=related
Kiitos Runostasi.
Toisinaan se mitä kuvittelee lämmöksi,
on jäätä lammen pinnalla, josta omat
kuvitelmat piirtyy peilikuvana..
Ja mitä on luullut antavansa toiselle,
onkin jään pinnan heijastumia
omista ajatuksista..
Hän...sitten kun jää sulaa..
Rakkausrunossasi oli kerrontaa
raikkaana ja vähäeleisenä, koskettaen..
Tekstisi on aina lukijalle matka
omaan itseensä, rivien välissä on niin
paljon, missä kulkee sisäänsä, maailmaansa,
säkeesi saavat uuden ulottuvuuden..
Taitavaa ja hienoa Runoasi!
Iloa ja natintoa Sinulle päivääsi.
... muistan kyllä
vaikka tahtoisi en.
Kun pariisilaishotellin vuotella
odotin ja odotin.
Roikuit parvekkeen kaiteella
yöhön katsellen
vihellellen
alapuolella kulkeville
pariisittarille.
Se oli viimeinen
yhteinen
matkamme.
Minä muistan sen matkamme, punaiset
huulesi ja syvältä Sinusta tulleet lupaukse,
muistan Rakas, miten kiedoin sinut syliini
ja Pariisi virellämme punaisin poskin meille
hymyili..keväinen kaupunki kuin vain meille..
Mutta minä näin myös Rakkaalta parvekkeeltamme,
miten keimailit kadulla ja lantiosi keinui, eikä se
ollut vain minulle, Sinä loit katseita toisaalle,
vartalosi värisi muille, hullaannuttava olit, povesi
liikkeet hengityksesi tahdissa kuin taidetta..
Naisen vartalon suurenmoista hengitystä ja
nautinnon kuiskausta, lupauksia ja kutsuja, enkä
minä voinut olla näkemättä, miten teit valintasi ja
astuit Pariisin sokkeloihin vieraassa ja yönmustassa
sylissä, kuulin kiihkeä naurusi, intohimosi äänen..
Parveke oli minulle galleria mustasukkaisuuden
syövereihin ja minä siihen upposin, tajusin kuinka
vieraat kädet käyvät läpi vartaloasi, toiset huulet sivelevät,
minä Rakkaudesta rampa jätin parvekkeen ja Pariisin,
emme enää tavanneet ja se oli Rakkauteni viime matka..
..muistoja...mutta silti vältän vieläkin
Rakkaudessa parvekkeita..
http://www.youtube.com/watch?v=3IySBGj6YGQ&feature=related
Muistatko, kun puhuin rakkaudestani sinuun ja Pariisista.
Muistatko, kuinka romanttisena Pariisia pidin.
Minulta kokematta. Sinulta ei.
"Nähdä Pariisi ja kuolla rakkaudessa"
Niinkö?
Minä muistan sanojasi kuin suolaisia kyyneliä
pitkin ihoani, kuumia helmiä, joista nautin,
Rakkauttasi, johon oli niin helppo unohtua
ja jäädä Sinua kaipaamaan..muistan..
Puhuimme Pariisista kun riisuuduit ja sain hyväillä
sinua, sanoin riemukaaresta ja ojensit povesi
huulilleni, kerroit millaisena Eifel torni on
valaistuna illassa, tunsin.. kuumana..
Kerroit kuinka aamuisin käevelemme Seinen
vartta ja sinä piirrät minusta kuvan, Rakastuneesta,
ikuistat minut itseesi ja minä saan Sinun lopullisesti,
enkä enää koskaan kuljet rannalla yksin..itsessäni..
Vieläkin minusta kirpoavat kyyneleet, kun muistan
Rakas, hiuksesi kuin samoin hyväilisivät ja hengityksesi
osuisi rintaani, Sinun kuiskasesi minuun: nähdä Pariisi,
Rakkaani, ja syntyä uudestaan siellä, mieheksi ja naiseksi..
..enkä enää koskaan irroita Sinua itsestäni..
muistatko?
http://www.youtube.com/watch?v=sgCLDOGeLeY&feature=related
Ennenkuin saavuit
sinne.
Alastomat puut
verhoutuivat
lehtiin.
Se johti yhteisiin
hetkiin.
Niitä unohda koskaan
en.
kaunista..kaunista
selkeästi ja sujuvasti tallennettu tunnelmakuva