eli kynsilaukka valkosipuli, on kautta aikojen jakanut meidät siitä intohimoisesti pitäviin, sekä syvästi inhoaviin ihmisiin.
Valkosipuli on kotoisin Keski-Aasiasta, josta se kulkeutui Mesopotamiaan ja on kuulunut ruokakulttuuriin jo kauan.
Pohjois-Ameriikassa tunnetaan sikäläinen lajike Allium Canadense. Roomalaisen runoilija Vergiliuksen lemmen
nostattajana tunnettu versio liene vieläkin käytössä, jossa murskattuun valkosipuliin lisätään korianteria, jonka jälkeen tahna sekoitetaan suolaiseen juustoon. Kyseessä liene fetajuusto. Nautitaan viinin kera.
Hm kuullostaapa herkulliselta. Itse pidän valkosipulia erinomaisena mausteena ruuassa, aromivoista puhumattakaan !
Valkosipuli on kotoisin Keski-Aasiasta, josta se kulkeutui Mesopotamiaan ja on kuulunut ruokakulttuuriin jo kauan.
Pohjois-Ameriikassa tunnetaan sikäläinen lajike Allium Canadense. Roomalaisen runoilija Vergiliuksen lemmen
nostattajana tunnettu versio liene vieläkin käytössä, jossa murskattuun valkosipuliin lisätään korianteria, jonka jälkeen tahna sekoitetaan suolaiseen juustoon. Kyseessä liene fetajuusto. Nautitaan viinin kera.
Hm kuullostaapa herkulliselta. Itse pidän valkosipulia erinomaisena mausteena ruuassa, aromivoista puhumattakaan !
Vastaukset 10
Vanhimmat
hajusta yhtään!!! Kamalan hajuinen koko makuuhuone haisee, kun vaimo syö sitä, saa olla rauhassa kyllä.
nauraen totean ensimmäisen inhoajan mielipiteen.
No jaa tässä on nyt istutettu multaan kotimaista lajiketta (tuli muuten suuria komeita punaraidallisia sipuleita)
kynnet riviin laakeaan astiaan, kastelu ja ikkunalaudalle valoon. Siitä sitten leikkelemään vihreitä versoja leivälle salaatteihin ja ruokiin. Muutaman viikon välein kannattaa istuttaa uusia, joten versoja riittää kotitarpeeksi. Kasvavat tosi nopeasti:)
vanha viina ja valkosipuli, äijä saa pysyä loitolla tai laittakoon kaasunaamarin.
Valkosipulin on ollut sodan aikana myös lääke, sitäkään ei ole ollut helppoa saada.
Murskattua valkosipulia on laitettu märkivien haavojen päälle tai astiaan, se on ollut venäläisiltä saatu tieto.
Eräs tuttuni oli sotilassairaalassa ja kertoi tämän hoitomuodon, samoin isäni oli niissä hommissa, ja venäläisiltä kuullut tuon hoitomuodon.
Valkosipulia ei oikein saanut sodan jälkeen, silloinhan kaikki oli omararaistaloutta, muistaakseni Ruotsista toi setäni sitä ja sen jälkeen meillä oli kasvimaassa sitä herkkua.
Käytän paljon valkosipulia ja käyn valkosipulimarkkinoilla niitähän on joka kesä, mutta en sitä sentään joka paikkaan laita, enkä kanna puristettua mehua mukanani, niitäkin on.
Tässä onkin hyvä mainita eiliset valkosipuliperunat, jotka valmistin. Nopea herkku. Kannelliselle teflonpannulle viipaloin neljä perunaa ja pari komeaa valkosipulinkynttä. Hieman vettä pannunpohjalle, kansi päälle ja kun perunat melkein pehmeitä ja vesi kuivunut pannussa, sopivasti Valion kahvikermaa perunoille. Sitten loppuhaudutus ja jonkun kerran kääntelyä. Lopuksi mausteaan suolalla.
minulla on uunissa paistopusissa porsaanlapa, muutama peruna,porkanoita, kyssäkaalia ja puna ja valkosipuleita 5 kynttä.Tuoksu on ihana, ja saavat hautua 3 tuntia 125 asteessa.
Lammasruuissa valkosipuli on välttämätön, samoin filepihvin aromivoinappi on juhlavaa. Marinoituina ne myös ovat hyviä.
Valkosipulissa on antiseptisiä aineita, jotka ovat terveydelle hyväksi ja tuo venäläinen tapa laittaa valkosipulihaude on estänyt tulehduksen syntymistä.
On tarina siitä kuinka valkosipulia syöneet välttyivät ruttotartunnalta, saattaa pitää paikkansa.
Elivoimaa nostattava se on,tavallisen sipulinkin kuuluessa niihin.Kiinalainen ruohosipuli on miedosti
valkosipulin makuinen, ja uudet vihreät versot ihania leivän päällä.
Jo pienikin määrä valkosipulia haisee metrien päähän.
Olen erittäin herkkä haistamaan kaikenlaisia hajuja. Tämä aisti terävöityi puolella kun lopetin tupakanpolton.
Voisihan sitä valkosipulia käyttääkin, jos ei olisi tiedossa tapaamisia sellaisten kanssa, jotka eivät käytä herkullista valkosipulia mausteena.
Vanha tarina kertoo, että aikonaan Unkarissa käytettiin valkosipulia vampyyrien karkottajana.
Markettien kylmäkaappien valmiit kerma-valkosipuliperunat ovat laiskanpulskean ruuanlaittajan erikoisherkku; vaikkapa laatikkoon lohifileen kanssa.
Melkeimpä 2dl ruokakermatötsällä vaim'ihminen taitaa sen laittaa. Maistuu vielä lämmitettynäkin.
Tunnen muutamia valkosipuli faneja. He julistavat valkosipulikynsien päivittäisen pureskelun auttavan suunnilleen flunssasta atomisodasta ehjänä säilymiseen.
aikanaan Keravalle toi Yrjö Ahomaa Keravan kaupunginjohtaja, tuon valkosipuli innostuksen Keravalle, jossa vietetään valkosipulifestivaaleja elokuun kolmantena viikkona.
Hänen tyttärensä on ystävättäreni, ja opin tuntemaan myös Yrjön, joka oli innostunut puutarhuri, ja kävi hakemassa maatilaltamme lantaa puutarhaansa. Kysyin kerran kun hän lapioi lantaa,--- miten nyt kaupunginjohtaja tuollaista tekee? vastasi Yrjö:* jos ihan totta puhutaan joudun tekemään aikalailla paskahommia muutenkin!*:D Reilu kansanmies, mutta tyttärensä on ihan fani, roikotti lasten sängyn yläpuolella valkosipuliverkkokasseja ,jotta ei flunssa iskisi.
Meitä on moneksi, ihana ihminen muuten. Kyllä valkosipuli hyvä on, mutta sen ihmeitä tekeviin vaikutuksiin en viitsi uskoa. Terveellisyyteen kyllä.
Venäläiseen perunasalaattiin, joka on suosittu.
10 perunaa keitetään kuorineen suolavedessä
kuoritaan ja paloitellaan kuumana
lisätään 3-4 valkosipulinkynttä murskattuna
vajaa desilitra hyvää öljyä johon on sekoitettu ½ sitruunan mehua ja suolaa
kaadetaan joukkoon,mustapippuria ja kaprismarjoja lisätään
annetaan vetäytyä ja jäähtyä. Perunoiden tulee olla kuumia, jotta öljy imeytyy niihin.
Maistuu bratwurstin, tai thyringin makkaran kanssa.