meidän porukat on harkinnu et ne alkais sijaisvanhemmiksi,mua ajatus on innostattanut koska oon 4 weestä asti haluunnut pikkusiskoo ja mä oon perheen ainut lapsi,eikä äiti ja isä jostain syystä saa toista omaa lasta vaik ne on yrittäny):
joten tässä pari kysymystä.
1.mitä tapahtuu sitten ku ne soittaa ja sanoo että olis yks sopiva lapsi?
2.saako siinä "ilmotuksessa" kertoo minkä ikänen sopis meille esim.1-3wee???
3.saako ilmoituksessa/pitääkö ilmoituksessa kertoo jos vaikka haluis että sais sellasen lapsen joka ei olis vain "tilapäisesti"??
anteeksi,teidän mielestä nää kysymykset varmaan tuntuu tosi tyhmiltä,mutta olen miettinyt näitä asioita.porukoilt e viittis oikeen kysyy koska...
joten tässä pari kysymystä.
1.mitä tapahtuu sitten ku ne soittaa ja sanoo että olis yks sopiva lapsi?
2.saako siinä "ilmotuksessa" kertoo minkä ikänen sopis meille esim.1-3wee???
3.saako ilmoituksessa/pitääkö ilmoituksessa kertoo jos vaikka haluis että sais sellasen lapsen joka ei olis vain "tilapäisesti"??
anteeksi,teidän mielestä nää kysymykset varmaan tuntuu tosi tyhmiltä,mutta olen miettinyt näitä asioita.porukoilt e viittis oikeen kysyy koska...
Vastaukset 9
Vanhimmat
toivottavasti vanhempasi ovat käyneet/käyvät PRIDE-koulutuksen. priden aikana kurssin vetäjät käyvät myös teillä kotona ja juttelevat myös sinun kanssasi. juttelu on teidän kesken, ilman vanhempia ja voit heiltä kysellä ihan mitä haluat ja kertoa myös omista tunteistasi ja toiveistasi.
lapsen iästä ja sukupuolesta voi esittää toivomuksia. ja usein niitä pyritään noudattamaan. ihanvastasyntynyttä ei tosin kaikki voi saada.Toiveet on kerrottu jo ennen soittoa jossa kerrotaan mahdollisesta lapsesta.myös sen haluaako pitkä- vai lyhytaikaisen sijoituksen kerrotaan täällä toiveita esittäessä.
kun soitto lopulta tulee kerrotaan siinä millainen lapsi on tarjolla: ikä, sukupuoli ja senkin onko kyseessä pitkäaikaiseksi muodostuva sijoitus. jos lapsi tuntuu teille kuuluvalta, homma jatkuu sijoituspalaverin merkeissä. siellä sos.viranomaiset ja vanhempasi ja lapsen vanhemmat sopivat sijoituksen. tämän jälkeen alkaa tutustumisjakso, joka on tapauskohtaisesti joko lyhyt tai pidempi.jos lapsi on vastaanotto kodissa, pääset sinäkin sinne häntä tapaamaan ja jonkun kerran jälkeen tulee lapsi teille kotiin ensin päivä ja sitten yökylään. lopulta hän muuttaa teille kokonaan. tutustumisjakso kesti meillä eka kerralla 2kk toisella kerralla 6kk. joskus lapsi muuttaa parin käynnin jälkeen heti uuteen kotiin.
sijaislapsen saaminen koskee koko perhettä ja siitä puhutaan koko perheen kesken, joten jos et vanhempiesi kanssa asiasta voi puhua, ihmetyttää onko teillä siihen edes mahdollisuuksia.
Sitäpaitsi sosiaalitädit tulevat tekemään teille kotikäyntejä muutamaankin kertaan ja tekevät päätöksensä sen mukaan, onko perheenne heidän mielestään sopiva sijaisperheeksi.
Ei siihen noin vain ryhdytä, myös koulutusta on (Pride)
Ja hyvä muistaa, että biovanhempien ja suvun kanssa on tultava toimeen, mikäli he haluavat pitää lapseen yhteyttä, lapsella on edelleen oikeus omiin sukujuuriinsa.
On tietysti tapauksia, joissa tapaamisten ei katsota olevan lapsen edun mukaisia, mutta jokainen lapsi on taustaltaan erilainen.
Joten kaikkeen saa varautua.
en tarkoittanut että en voisi jutella porukoiteni kanssa...on vaan sellainen juttu että he eivät ole kotona. tulevat vasta 3päivän päästä ja nämä kysymykset olivat sellaisia mihin haluaisin vastauksen ja täältä on helppo saada apua,kyllähän me ollaan keskusteltu näihin liittyvistä asioista. ja tiedämme muutenkin millaista se on koska serkkuni ovat sijoitettu he asuva kylläkin eri maassa ja aina kun käymme itävallassa sovimme sijaisvanhempien heidän oikeiden vanhempien kanssa tapaamisista.
Täällä on toinen sijaisäiti, olisi ehkä hyvä laittaa joku merkki, että tietää, etten se ole minä, koska muutenkin ajatusmaailma ehkä erilainen, eli nikin ottaminen toiselta, ei kiva, vaikka onkin sijaisäiti....
Minä kommentoisin vain sinulle tulevalle isosiskolle, että älä turhaan kanna huolta, olet itse siinä iässä, että tunteesi ovat pinnalla ja anna vanhempiesi hoitaa nämä asiat ja kyllä sinä varmaan olet hyvä tuleva sisko.
Näille jotka täällä sulle kirjoittivatkin jo, sanoisin ettei niitä lapsia aina noin voi tutustuttaa perheeseen ja pridet käyty, aivan, kuin lapsia ei muuten osaisi hoitaa.....
Eikä lasten bio-vanhempien ym. sukulaisten kanssa ole pakko tulla toimeen, sijaisvanhempia on näköjään kaikenlaisia, jotka luulevat olevansa kaikkitietäviä.
Meille tuotiin kaksi lasta yhtenä iltana ilman varotusaikaa, tuosta vain, ei mitään mukana.
Vähän siitä , tuli jälleen kaksi ilman mitään,sanotaan hätä ei tunne lakia, pitää paikkansa.
Jos on akuuttitapaus ja tieto, että on paikka, niin silloin toimitaan maalaisjärjen sanelemalla tavalla.
Täällä annetaan sijaisperheistä kuva, että he olisivat jotain erikoisia alan ammattilaisia, hyvin on mennyt vaikka erityislapsia on ollut.
Ne ongelmat eivät johdu lapsista, meillä ainakaan, vaan aivan muista seikoista.
Me ainakin olemme aivan tavallinen perhe ja sitä jatkossakin haluamme olla, mutta tietysti ympäristö vie sen tavallisuuden pois , koska lapset eivät ole omia.
Emme koskaan halua nostaa itseämme jotenkin paremmiksi kasvattajiksi, vaikka on pyydetty moniin eritilaisuuksiin kertomaan asiasta, en tunne itseäni, niin tärkeäksi, eikä mieskään.
Hoidetaan lapset ja pdetään jalat maassa ja pipo päässä!!
pikkukunnista en tiedä, mutta suuremmat kaupungit ja usein niiden ympärys kunnat ovat tehneet päätöksen, että lapset sijoitetaan mieluiten vain pride-koulutuksen käyneeseen sijaisperheeseen.
jos me emme olisi koulutusta käyneet, emme olisi enää sijaisvanhempia. meillä ainakin lapsemme ovat oirehtineet varhaislapsuuden laiminlyöntejä niin pahoin, että ilman koulutuksen suomaa tukea olisi ura katkennut esimmäisen palautukseen.
mikään hyvä kasvattaja en väitä olevani, pikemminkin jälkiviisas, joka vasta tilanten ohi mentyä tajuaa miten olisi pitänyt menetellä.
muista kunnista en tosiaankaan tiedä, lapseni ovat Helsingistä, vastaaottokodin kautta tulleita. ja sieltä ei tosiaankaan haeta lasta ja lähdetä kotiin. siirto on aina useamman vierailun projekti. ehkä muualla on toiset tavat.
sijaisäidiltä kysyisin: miten niin lapsen biosuvun kanssa ei tarvitse tulla toimeen? kun lapsien on käytännössä pakko sukuaan tavata, jos vanhemmat niin vaativat. ei auta oireilut, ei jälki ongelmat. mihin lakiin vedoten olet saanut aktiivisia tapaamisia vaativan vanhemman pois kuvioista? meillä se ei onnistunut perheneuvolan eikä psykiatrin lausunnoillakaan.
ei väitäkään tietävänsä kaikkea, älä vääristele toisen sanomisia.
En tainnut edes huomata nikkiäsi, joten "nikin ottaminen toiselta" on potaskaa.
>Eikä lasten bio-vanhempien ym. sukulaisten kanssa ole pakko tulla toimeen, sijaisvanhempia on näköjään kaikenlaisia, jotka luulevat olevansa kaikkitietäviä. <
Ihmeellisen hyökkäävä asenne sinulla, jonka nimenomaan pitäisi tietää, että sijaisvanhemmuudessa on tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, alkaen psykologeista ja psykiatreista, mitä kukin lapsi sitten tarvitseekin.
Kuule, jos hoitosopimukseen on kirjattu lasten tapaamiset vanhempien kanssa, nehän toteutetaan, itse olemme siinä onnellisessa asemassa, että tulemme hyvin toimeen biovanhempien kanssa.Tapaamiset tapahtuvat säännöllisesti ja aivan alusta asti.
Eikä näillä näkymillä nitä ole tarkoituskaan muuttaa.
Joten sitä tarkoitin sillä, että toimeen on tultava, sijaisvanhempi ei saa lapselle haukkua biovanhempia, vaikka minkälaisia olisivat.
Tavallinen perhe mekin olemme, omat lapset vanhempia kuin sijoitetut, eikä mustasukkaisuudelta silti ole vältytty.
Ja vielä; emme ole käyneet Pride-koulutusta, meille sijoitetut lapset olivat jo ennestään tuttuja eli olin hoitanut heitä jo perhepäivähoitajana, joten siitä lähti ajatus sijaisvanhemmuudesta, kun huostaanotto tuli ajankohtaiseksi.
Kiitos vastauksista. Meidän 12- vuotias on ilmeisen epävarma siitä, veisikö uusi pieni sijaislapsi jotakin hänelle aina perheen kuopuksena "kuuluvaa". Hänen mielipiteensä sijaislapsen tulosta vaihtelee ja olemmekin ajatelleet, että annamme hänelle aikaa totutteluun ensi vuoden puolelle. Kysyisinkin, kuinka pitkä aika teillä sijaisperheillä on mennyt, kun toivomanne lapsukainen on perheeseenne tullut? Meillä on toiveena pieni tyttö, jopa vauvaikaäinen.
Ei tätä nikkiä voi omia tällä palstalla! Sijaisvanhemmuuspalstalla käy useampiakin sijaisäiteja ja -isiä! Eri juttu olisi esim. jokin harrastuspalsta, tai oikeastaan mikä tahansa muu palsta tuossa vasemmalla.
Onpa kiva kuulla, että odottelet sisarusta.
Ennenkuin lapsi teille tuodaan, käyvän sossut teillä tutustumassa useamman kerran ja haastattelevat niin sinua kuin vanhempiasikin.
Siinä kartotetaan, että millainen lapsi teille sopisi. Sinultakin kysytään mielipidettä.
Yleensähän sijoitettu on biolasta nuorempi.
Sijoitukset tehdään aina toistaiseksi, ja jotkut ovat pitempi aikaisia ja jotkut lyhyempiä, eikäs itä siinä vaiheessa voi tietää, kun sijoitusta tehdään.
Toivotan onnea sinulle, joku lapsi saa sinusta varmaankin ymmärtävän ja ihanan siskon.