Kuopion hovioikeus kaatoi Pieksämäen Ideaparkin asemakaavan. Pitäsköhän sellaista alkaa siirtämään Kajaaniin. Ei Prismat ja muut marketit riitä turisteja vetämään, niitä kun on kaikkialla. Suurta sen olla pitää. Tai sitten edes jotain kauppapuisto imagoa pitäisi alkaa rakentamaan. Vuokatissa kuitenkin kulkee vapaalla jalalla ja paksulla lompakolla varustettuja asiakkaita ympäri Eurooppaa, joskus juna ja joskus lentokone lasteittain.
Palveluiden Kajaani 2020 strategia voisi olla yksi matkailun synergiaa lisäävä seikka akselilla maakunta- Kajaani. Myöskään yksityisen terveyden huollon markkinointia ei tulisi unohtaa. Koska mikäpä olisi mukavampaa, kuin leppoisa lääkärisessio kesken kiireisen loman. Vaikka idässä onkin jo hyvätäsoiset yksityislääkäripalvelut, niin sitä ei sovi unohtaa, että Suomesta hankittuna se edustaa vielä luksusta, jota ilman ei toinen voi olla.
Mutta kielimiehiä tarvittaisiin. Mahtaisikohan jostainpäin junttura joukkoja löytyä uudeelleen koulutettavia matkailuoppaiksi, jotka osaisivat yleisimpiä euroopan kielia ammattitaitonaan kertoa vaativalle turistille mistä he haluamansa asiat voivat hankkia. Ainakin tv:ssä eilen jossain ohjelmassa kerrottiin, että venäläisturistit surkuttelivat sitä, että suomeen ei voi tulla shoppaamaan, kun paikalliset eivät osaa riittävästi kieltä palvellakseen asiakasta. Rajan takana kuitenkin on miljoonia potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat tottuneet matkaamaan pitkiä matkoja jo kotimaassaan. Ja Kajaanihan on kuitenkin ihan rajan takana.
Ja tunnetustihan raha ei haise, vaikka sellutehtaan vieressä asuisi. Ja eikös Kajaanissa nyt ole lämmitettyä tilaa isommallekin kauppiaskompleksille? Missä on Kajaanin idän mahdollisuuksien kartoituskomitea, entä Renfors II projekti, jossa käsiteltäisiin kasvunmahdollisuudet kaupan, kulttuurin ja palveluiden alueilla?
Sillä juuri nämä voisivat ehkä olla niitä rajapintoja, jotka mahdollistavat niiden ihmisten tavoittamisen, joilla on mahdollisuus toteutta uutta kasvuhakuista politiikkaa ja metodeja, mutta käsiä ja aivoja esittämään varteenotettavia kohteita ei ole. Ennen tuotannontekojöiksi luettiin tarvittiin pääoma, työvoima ja raaka-aineet. Ja työn lisäarvo, eli voitto otettiin sillä, että kaikkia edellämainittuja tarkkailemalla saatiin jossain kohdalla kulurakenteessa sellaisia innovaatioita aikaiseksi, jotka toivat paitsi asiakkaat, niin myös tekivät toiminnasta kustannustehokkaampaa kuin kilpailijalla. Nykyisinkin vielä tämä voisi olla hyvä tapa hahmottaa tätä asiaa tukipakettien, YT neuvotteluiden ja kalliiden kustannusten kokonaisuudessa. Ainoastaan työtätekevien kyvyllä hahmottaa niitä seikkoja joilla kustannustehokkuutta voidaan tehostaa ja kyvyllä saada näitä ideoita läpi voidaan yksittäisen työmiehen ja naisen kohdalta varmistaa se, että etutikki on omissa käsissä, sekä mahdollistaa korkeammat palkat. Edellyttäen tietysti, että osaaminen on jo rutinoitunutta, mutta tilanteiden mukaan joustavaa. Ja, että henkilön työelämän positio on sellainen, että sen henkinen ilmapiiri on itseään tervehdyttävää, ja ihmisten voimavaroja ja osaamista arvostaen kannustavaa ja sitä edistävää.
Palveluiden Kajaani 2020 strategia voisi olla yksi matkailun synergiaa lisäävä seikka akselilla maakunta- Kajaani. Myöskään yksityisen terveyden huollon markkinointia ei tulisi unohtaa. Koska mikäpä olisi mukavampaa, kuin leppoisa lääkärisessio kesken kiireisen loman. Vaikka idässä onkin jo hyvätäsoiset yksityislääkäripalvelut, niin sitä ei sovi unohtaa, että Suomesta hankittuna se edustaa vielä luksusta, jota ilman ei toinen voi olla.
Mutta kielimiehiä tarvittaisiin. Mahtaisikohan jostainpäin junttura joukkoja löytyä uudeelleen koulutettavia matkailuoppaiksi, jotka osaisivat yleisimpiä euroopan kielia ammattitaitonaan kertoa vaativalle turistille mistä he haluamansa asiat voivat hankkia. Ainakin tv:ssä eilen jossain ohjelmassa kerrottiin, että venäläisturistit surkuttelivat sitä, että suomeen ei voi tulla shoppaamaan, kun paikalliset eivät osaa riittävästi kieltä palvellakseen asiakasta. Rajan takana kuitenkin on miljoonia potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat tottuneet matkaamaan pitkiä matkoja jo kotimaassaan. Ja Kajaanihan on kuitenkin ihan rajan takana.
Ja tunnetustihan raha ei haise, vaikka sellutehtaan vieressä asuisi. Ja eikös Kajaanissa nyt ole lämmitettyä tilaa isommallekin kauppiaskompleksille? Missä on Kajaanin idän mahdollisuuksien kartoituskomitea, entä Renfors II projekti, jossa käsiteltäisiin kasvunmahdollisuudet kaupan, kulttuurin ja palveluiden alueilla?
Sillä juuri nämä voisivat ehkä olla niitä rajapintoja, jotka mahdollistavat niiden ihmisten tavoittamisen, joilla on mahdollisuus toteutta uutta kasvuhakuista politiikkaa ja metodeja, mutta käsiä ja aivoja esittämään varteenotettavia kohteita ei ole. Ennen tuotannontekojöiksi luettiin tarvittiin pääoma, työvoima ja raaka-aineet. Ja työn lisäarvo, eli voitto otettiin sillä, että kaikkia edellämainittuja tarkkailemalla saatiin jossain kohdalla kulurakenteessa sellaisia innovaatioita aikaiseksi, jotka toivat paitsi asiakkaat, niin myös tekivät toiminnasta kustannustehokkaampaa kuin kilpailijalla. Nykyisinkin vielä tämä voisi olla hyvä tapa hahmottaa tätä asiaa tukipakettien, YT neuvotteluiden ja kalliiden kustannusten kokonaisuudessa. Ainoastaan työtätekevien kyvyllä hahmottaa niitä seikkoja joilla kustannustehokkuutta voidaan tehostaa ja kyvyllä saada näitä ideoita läpi voidaan yksittäisen työmiehen ja naisen kohdalta varmistaa se, että etutikki on omissa käsissä, sekä mahdollistaa korkeammat palkat. Edellyttäen tietysti, että osaaminen on jo rutinoitunutta, mutta tilanteiden mukaan joustavaa. Ja, että henkilön työelämän positio on sellainen, että sen henkinen ilmapiiri on itseään tervehdyttävää, ja ihmisten voimavaroja ja osaamista arvostaen kannustavaa ja sitä edistävää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.