Ajatelkaapa asiaa. Aiheuttaako kateus ja toisten apinointi turhia raskauskia lieveilmiöineen? Yksilölliset ratkaisut olisi paras juttu.
Meneekö lisääntymistarve järjen ohi?
kiu kiu kiu
9325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aika laaja kysymys, johon taitaa olla vain yksilöllisiä vastauksia :-) Jos joku ei sattumalta ole tehnyt asiasta kyselytutkimuksia niin sun kysymykseen tuskin kukaan osaa vastata.
Omasta puolesta voin sanoa, että haluan lapsen ihan "itsekkäistä" syistä. En siksi, että muillakin on. Ikää on jo 34 v. ja taloudellinen tilanne sellainen, että nyt olisi aika perustaa perhe. Menokausi on jo kaukana takana ja nyt olisi aikaa ja kiinnostusta lapsen kasvattamiseen. Myös pieni tauko työelämästä tekisi hyvää. Olen ollut 18 vuotiaasta saakka töissä, kylläkin joitakin vuosia siinä välissä opiskelemassa. Ja työvuosia on edessä vielä paljon.
Ja voi sen niinkin ajatella, että jos me fiksut ihmiset emme niitä lapsia tee ja kasvata niistä fiksuja aikuisia niin mihin tämä maailma menee jos vain kus..äät lisääntyy ;-)
Kyllä tuo tarve lisääntyä on aika puhtaasti biologista! Esim. minulle ajatus nimenomaan synnyttämisestä oli aivan mahdoton, ja vannoinkin parikymppiseksi asti etten ikinä synnyttäisi. Usko pois. Kun nainen haluaa lapsen, se on phdasta biologiaa, hormooneja. Naisillahan on tietty hormooni, joka saa unohtamaan synnystykivut, koska jos kukaan todellisuudessa muistaisi kristallinkirkkaasti ne hetket, harvempi enää toista edes harkitsisi.
Myös se kateus tulee kuvioihin vasta sitten, kun todella lasta haluaa.
"Ja voi sen niinkin ajatella, että jos me fiksut ihmiset emme niitä lapsia tee ja kasvata niistä fiksuja aikuisia niin mihin tämä maailma menee jos vain kus..äät lisääntyy ;-)"
Ihan sama tilanne minulla, kun asiat ovat kaikinpuolin kunnossa ja kiinnostusta lapsesta huolehtimiseen löytyy niin ei ole mitään syytä olla lisääntymättä.
Kovin harva vaan ajattelee tällä tavalla, useimmat näyttävät urautuneen johonkin disney-fantasiaan tai kahdensadan vuoden takaisiin moraaliohjeisiin joita ei edes silloin noudatettu. "Pitää olla viisi vuotta yhdessä ennen kuin voi edes harkita, pitää olla naimisissa, blaa blaa..."
Kummallisinta on se, että etenkin naiset moralisoivat muidenkin tekemisiä, jos menee kertomaan miten ajattelee niin heti on vihainen akkalauma kimpussa.
Tehdäänkö nykyään lapsia toimettomuuttaansen koommina asian merkitystä ja vaikutuskia ajattelematta liian nuorena kun muutkin tekee ja pitääkö vanhemmuutta ja sen merkitystä alkaa opettamaan jo peruskoulussa jotta nämä jauhopäät tajuavat käyttää ehkäisyä? Vähän liikaa tuntuu näitä Martina Aitolehtiä oikeesti hei olevan:) Lapsi on monelle vähän niinkuin HolluWoodissa ne koirat jotka ovat osa asukokoinaisutta:)
Lasten tekeminen ja kasvattaminen on aivan yksinkertaista puuhaa, sitä on osattu tehdä jo kymmeniätuhansia vuosia. Eihän siinä tarvitse kuin ottaa housut pois ja levittää jalat, loppu sujuu itsestään.
Tälle palstalle näyttää kerääntyneen ne jotka ongelmoivat asian kanssa.
Lasta ei vaan ainostaan kasvateta, vaan se elätetään, ruokitaam koulutetaan, opastetaan, ollaan esimerkkinä jne.
Ei se ole panikointia kun joku ottaa vastuun tekemisistään ja kasvattaa hyviä ihmisiä. Kuule maailma on jo täynnä kusupäitä ja heidän pentujaan, kuten sinä hyvänä esimerkkinä taidat olla.
Se on mielestäni ongelma, kun märistään että ei ole tarvittavia tukitoimia lapsiperheille. Miksi tarvitaan tukitoimia sun muuta, jos se lastenkasvattaminen ja atenkin tekeminen on niin helppoa puuhaa?
Ajatelkaa ensin ja tehkää ja ennen kaikkea puhukaa vasta sitten!
Onhan noita tullut tehtyä ja kasvatettua, muutama on jo yliopistossa aloilla joille on tosi vaikea päästä.
Yhdelle pitäisi ostaa asunto.
Suhtaudun asioihin järkevästi, ei se lapsen tekeminen ja kasvattaminen kovin kamalaa ole. Muutaman kerran olen ehdottanut sitä naisille jo noin puolen tunnin tuttavuuden jälkeen kun ovat itse ottaneet asian puheeksi tavalla tai toisella. Hassua, sitten kun niillä olisi mahdollisuus siihen mitä ovat pitkään haikailleet niin meneekin pupu pöksyyn.
Asun yhdellä pk-seudun hienostoalueista, useimmat täällä ovat varakkaita ja hyvätuloisia.
Täällä on yllättävän paljon suurperheitä ja vaimo kotona hoitamassa lapsia.
Lapsenteko näyttää keskittyneen parille ryhmälle, joko niin suurituloisille että yhden tai viiden lapsen elatus voidaan maksaa pikkurahakukkarosta tai köyhäraukoille jotka voivat hakea elatuksen sossusta. Jokaisesta uudesta lapsesta saa lisää.
Keskituloiset sitten kärvistelevät ja miettivät mihin on varaa.
On tuo tukitoimijuttukin siis ihan hyvä pointti useimmissa tapauksissa.