Kyllä! Vaikken sitä suolaa kunnolla päässytkään maistamaan.
Kirjoitin sulle kirjeen. Tässä on vain alku siitä. Älä huoli, tulen kertomaan nämä sulle kasvotustenki.
"Tiesitkö, että äänesi sai aikaan minussa kylmiä väreitä?
Tiesitkö että katseesi sai aikaan minussa kylmiä väreitä?
Tiesitkö, että kosketuksesi sai ihossani menemään kylmiä väreitä?
Tiesitkö, että jokainen suudelmasi sai minussa aikaan kylmiä väreitä?
Vaikka ne olivatkin enemmän tai vähemmän leikkimieisiä, ne saivat hengitykseni lamaantumaan ja sydämeeni ylimääräisiä tykytyksiä.
Tiesitkö, että aina kun sinut näin, olin vähällä kertoa kaiken mitä mielessä liikui, mutta jotenkin suuni lamaantui ja sanoista tuli puuroa?
Tiesitkö, että ei ole kulunut päivääkään ettenkö olisi ajatellut sinua?
Tiesitkö, että toit muhun itseluottamusta mutta myös veit sen mukanasi?
............."
Kirjoitin sulle kirjeen. Tässä on vain alku siitä. Älä huoli, tulen kertomaan nämä sulle kasvotustenki.
"Tiesitkö, että äänesi sai aikaan minussa kylmiä väreitä?
Tiesitkö että katseesi sai aikaan minussa kylmiä väreitä?
Tiesitkö, että kosketuksesi sai ihossani menemään kylmiä väreitä?
Tiesitkö, että jokainen suudelmasi sai minussa aikaan kylmiä väreitä?
Vaikka ne olivatkin enemmän tai vähemmän leikkimieisiä, ne saivat hengitykseni lamaantumaan ja sydämeeni ylimääräisiä tykytyksiä.
Tiesitkö, että aina kun sinut näin, olin vähällä kertoa kaiken mitä mielessä liikui, mutta jotenkin suuni lamaantui ja sanoista tuli puuroa?
Tiesitkö, että ei ole kulunut päivääkään ettenkö olisi ajatellut sinua?
Tiesitkö, että toit muhun itseluottamusta mutta myös veit sen mukanasi?
............."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko ongelmasi ajatusten muotoilu vai ootko niitä, jotka äikä kokeista saivat aina 5- tai pelkän 4. Kertaa koko viimeinen vuosikurssi.
siksi koska olen puhtaasti sekopäinen
En myöskään päässyt pitkälle. Jano kuitenkin jäi eikä koskaan sammu..
tässä voin sen myöntää, että kyllähän se janottaa,ja ihan liian kovasti! Tosin,aikaa ei olekaan kulunut erkanemisesta vasta kuin n. kolme kuukautta,mutta tunteiden tappaminen ja kaiken unohtaminen on hirveän hidasta ja hankalaa,varsinkaan kun ei täysin ehkä haluaisi...
Vaikken minäkään sitä suolaa päässyt kunnolla maistamaan.
Liian usein häntä ajattelen, kirjettä en ole uskaltanut kirjoittaa. Ajatteleekohan hän enää minua, ja jos ajattelee, niin ajatteleekohan lainkaan hyvällä, se askarruttaa eniten.
Ja siitä on vuosia aikaa. Tuntuu että jotain jäi kesken. Tiedän sen, etten häntä tule koskaan unohtamaan kokonaan, se on varmaa.
valitatte?? Soittakaa exillenne ja jutelkaa ja ehkäpä saatte sielullenne rauhan:) Mistä te tiedätte, mitä exänne ajattelee? Jospa hänkin tahtoisi kuulla teistä..