Kertokaa tyhmälle tietokoneen käyttäjälle että mitä levyn eheyttäminen tarkoittaa? Mitä se vaikuttaa ja miten se vaikuttaa ja milloin se kannattaa suorittaa tai kannattaako suorittaa? Ja kovalevyn jakamisesta sen verran että mitä hyötyä siitä on... miksei voi olla kokonaisena? Kannattaako 70 gigan levyä jakaa? Kiitos sille viisaalle joka osaa vastata!! Ja vielä yksi.. mitä tarkoitetaan käsitteellä on pirstoutunut tiedosto?
Kovalevyn eheytys ja jakaminen
Hölmö
27555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käsitellääs eka tuo pirstoutunut koska se liittyy siihen eheyttämiseen. Eli pirstoutunut tiedosto meinaa sitä että tiedosto on pienissä osissa erillään kiintolevyllä (ei siis yhtenäisenä kuten sen pitäisi olla) ja tämä luonnollisesti hidastaa tiedoston lukemista koska sitä pitää etsiä. Eheyttäminen laittaa saman tiedoston osat jälleen peräkkäin kiintolevylle jolloin tiedosto ei enään ole pirstoutunut vaan ehyt. Eheyttäminen kannattaa suorittaa niin usein kuin mahdollista, tai käytännössä aina kun on tarvetta. Eheytyksen löydät apuohjelmien järjestelmätyökaluista.
Kovalevyn jakamisessa hyöty on lähinnä sitä että navigointi on helpompaa kun kaikki ei ole yhdessä köntässä jos sinun täytyy asentaa windows uudelleen, sinun tarvii formatoida vain se osa jolla windows oli ja toinen (tai toiset) osa(t) tiedostoineen pysyvät ennallaan. Myöskin juuri tuo eheyttäminen käy yhdelle osiolle nopeammin sen ollessa kooltaan pienempi. Kyllä itse ainakin osioisin tuon 70GB levyn varmaankin juuri kahteen osaan. Tietysti kannattaa tehdä kuten se sopii tarkoituksiisi parhaiten.
Kovalevy kannattaa ehdottomasti jakaa vähintään kahteen osaan. Ensimmäiselle osiolle asennat käyttöjärjestelmän ja kaikki sovellukset. Toisen osion varaat pelkästään datalle: omat asiakirjat, musiikki, kuvat, ajurit ja apuohjelmat. En tarkoita ajureiden tai apuohjelmien asennusta vaan pelkkiä netistä noudettuja exejä. Jos arvioit, että dataa ei kerry huomattavia määriä, niin D: osio saa olla paljon pienempi kuin C.
Voit ohjata käyttäjien "Omat tiedostot" tälle D: -asemalle. Jos mikroa käyttää vain yksi henkilö, niin voit ohjata "Omat tiedostot" D: -aseman juureen. Muuta kohdekansion sijainniksi "D:\". Käyttöjärjestelmä siirtää automaattisesti kansiot Oma musiikki ja Omat kuvatiedostot D: -asemalle.
Jos käyttäjiä on useampia, niin kullekin käyttäjälle kannattaa tehdä oma "D:\Omat tiedostot" -kansio hieman eri nimisenä; kahta saman nimistä kansiota kun ei saa olla. Näin datan saa suojattua muilta käyttäjiltä.
Luo D:\Temp hakemisto ja aseta Temp ja Tmp muuttujat viittaamaan kyseiseen hakemistoon (ohjauspaneeli | järjestelmä | lisäasetukset | ympäristömuuttujat). Kaikille käyttäjille on erikseen asetettava samat arvot. Tietenkään kaikille ei tarvitse luoda omia temp -kansioita. Alemmassa järjestelmämuuttujat ikkunassa olevat Temp ja Tmp muuttujat on asetettava järjestelmänvalvojan oikeuksilla.
Myös IE -selaimen "Väliaikaiset internet tiedostot" kannattaa ohtaja D: -asemalle, jotta ne eivät suotta pirstouta tiedostojärjestelmää. Jos käyttää Netscapea tai Mozillaa, niin sama kannattaa tehdä näiden Cache -hakemistoille. Sama homma sähköpostihakemiston suhteen.
Miksi data kannattaa ohjata D: -asemalle:
Vähentää tiedostojärjestelmän pirstoutumista, eteenkin kun temp ja tmp viittaukset sekä kaikki välimuistihakemistot on ohjattu pois C:ltä.
Datan varmuuskopiointi on helpompaa. Järjestelmänvalvojan tunnuksella on helppo vetää kaikkien käyttäjien "Omat tiedostot" kansiot rompulle, kun ne ovat D:llä allekkain.
Netistä haetut ajurit ja apuohjelmat saattavat jopa löytyä lataamisen jälkeen, kun ne tallettaa D:lle asianmukaiseen hakemistoon. Yleensä kokematon käyttäjä lataa ne joko työpöydälle tai "C:\Documents and Settings\Käyttäjä-X\Omat tiedostot" kansioon eikä jälkeenpäin enää löydä niitä.