"homekammoinen"

Miten pesukone on herkempi saastumaan kuin vaatteet? Sileitä teräspintoja, luukut useimmiten kiinni, voi pestä vaikka tyhjänä. Luulisi, että tuo nyt viimeisenä tuottaisi ongenmia.

utelias kirjoitti:

Miten pesukone on herkempi saastumaan kuin vaatteet? Sileitä teräspintoja, luukut useimmiten kiinni, voi pestä vaikka tyhjänä. Luulisi, että tuo nyt viimeisenä tuottaisi ongenmia.

Lue lisää

Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, niin pesukone on nimenomaan yksi niistä tavallisimmista asioista, jotka usein joudutaan hävittämään hometalosta poismuutettaessa. Pesukoneessa on paljon muutakin kuin pesurumpu. Sitäpaitsi monet kosteusvauriomikrobit viihtyvät ja kasvavat hyvin myös metallissa ja teräksessä. Koneeseen jää aina kasvustoja edistävää kosteutta pesun jäljiltä. Mitään keinoa ei myöskään tunneta niiden puhdistamiseksi. Asiasta on käyty perusteellinen keskustelu aikaisemmin tällä palstalla.

Liisa kirjoitti:

Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, niin pesukone on nimenomaan yksi niistä tavallisimmista asioista, jotka usein joudutaan hävittämään hometalosta poismuutettaessa. Pesukoneessa on paljon muutakin kuin pesurumpu. Sitäpaitsi monet kosteusvauriomikrobit viihtyvät ja kasvavat hyvin myös metallissa ja teräksessä. Koneeseen jää aina kasvustoja edistävää kosteutta pesun jäljiltä. Mitään keinoa ei myöskään tunneta niiden puhdistamiseksi. Asiasta on käyty perusteellinen keskustelu aikaisemmin tällä palstalla.

Lue lisää

Eli vaikka parin tunnin pesu tyhjänä 90 asteisella vedellä ja vaikka jollain tuhdimmalla pesuaineella ei riitä tuhoamaan noita ötököitä? Onhan siinä pesukoneessa muutakin, mutta jos se on kunnossa niin ne ovat yhtä kuivia/kosteita/kasvualustoja kuin muutkin laitteet ko tilassa.

Utelias kirjoitti:

Eli vaikka parin tunnin pesu tyhjänä 90 asteisella vedellä ja vaikka jollain tuhdimmalla pesuaineella ei riitä tuhoamaan noita ötököitä? Onhan siinä pesukoneessa muutakin, mutta jos se on kunnossa niin ne ovat yhtä kuivia/kosteita/kasvualustoja kuin muutkin laitteet ko tilassa.

Lue lisää

Jos siellä koneessa on jotain ötököitä (kärpäsiä, matoja tms), niin toki ne sellaisessa käsittelyssä tuhoutuvat. Ns. "homekasvustojen" suhteen ei kuitenkaan voida puhua mistään ötököistä, vaan kysymyksessä on sellaiset asiat kuin mikrobiologia, mykologia, toksikologia jne.. Kosteusvauriomikrobit voivat olla homesieniä, hiivoja, bakteereita, viruksia, ameeboja.... Mitä tulee esim. viruksiin, niin jo ensimmäisen viruksen eristänyt biokemisti Wendell Stanley osoitti, että se on kemiallinen aine eikä
esim. solu. Monet haitalliset kosteusvauriobakteerit omaavat myös kyvyn käyttää ravintonaan erilaisia myrkkyjä ja desinfiointiaineita (tuhdimpia pesuaineita) ja kykenevät siis lisääntymään niiden avulla. Sellaisten aineiden käyttö vaikuttaa siis lähinnä vain eri mikrobien keskinäiseen taisteluun elintilasta. Jne... Jos asia kiinnostaa syvemmälti, niin kannattaa tutustua esim. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen julkaisuun "Myrkylliset mikrobit sisätiloissa".

Liisa kirjoitti:

Jos siellä koneessa on jotain ötököitä (kärpäsiä, matoja tms), niin toki ne sellaisessa käsittelyssä tuhoutuvat. Ns. "homekasvustojen" suhteen ei kuitenkaan voida puhua mistään ötököistä, vaan kysymyksessä on sellaiset asiat kuin mikrobiologia, mykologia, toksikologia jne.. Kosteusvauriomikrobit voivat olla homesieniä, hiivoja, bakteereita, viruksia, ameeboja.... Mitä tulee esim. viruksiin, niin jo ensimmäisen viruksen eristänyt biokemisti Wendell Stanley osoitti, että se on kemiallinen aine eikä
esim. solu. Monet haitalliset kosteusvauriobakteerit omaavat myös kyvyn käyttää ravintonaan erilaisia myrkkyjä ja desinfiointiaineita (tuhdimpia pesuaineita) ja kykenevät siis lisääntymään niiden avulla. Sellaisten aineiden käyttö vaikuttaa siis lähinnä vain eri mikrobien keskinäiseen taisteluun elintilasta. Jne... Jos asia kiinnostaa syvemmälti, niin kannattaa tutustua esim. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksen julkaisuun "Myrkylliset mikrobit sisätiloissa".

Lue lisää

Meni vähän viisasteluksi tuo vastauksesi. Elä hermostu. Ötökkä nyt oli kansanomainen termi noille keskustelluille olioille. Eli kysymys vielä: eikö nuo tosiaan peseydy noissa olosuhteissa pois rosteristakaan (siis koneen sisällä)? Jos ei, niin eipä taida olla mitään toivoa saada pois mistään muustakaan ko tilassa olleesta tai siellä käyneestä tavarasta....

utelias kirjoitti:

Meni vähän viisasteluksi tuo vastauksesi. Elä hermostu. Ötökkä nyt oli kansanomainen termi noille keskustelluille olioille. Eli kysymys vielä: eikö nuo tosiaan peseydy noissa olosuhteissa pois rosteristakaan (siis koneen sisällä)? Jos ei, niin eipä taida olla mitään toivoa saada pois mistään muustakaan ko tilassa olleesta tai siellä käyneestä tavarasta....

Lue lisää

Tarkoitus ei ollut viisastella, vaan selvittää se yleinen väärinkäsitys, että näissä asioissa olisi kysymys jonkinlaisista olioista. Niiden hävittämiseksi ei todellakaan päde samat lait kuin elävien olentojen suhteen. Esim. pesukoneesta niitä voisi tietenkin periaatteessa ainakin vähentää purkamalla kone osiin ja hiomalla voimalla tarkkaan kaikki pinnat. Silti koneen sisällä on materiaaleja, joiden sisään jotkut lajit voivat imeytyä syvällekin. Pesukone on erityisen herkkä saastumaan, koska sinne todellakin jää aina kosteutta pesun jälkeen ja mikäli kantta pidetään kiinni, niin kosteus ei pääse edes haihtumaan. Monet tavarat kontaminoituvat hometaloissa. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan pidemmän ajan kuluessa eli "siellä vain käyneet tavarat" eivät ole vaaravyöhykkeessä. Tähdennän vielä, että puhun varsinaisista hometaloista, joista löytyy runsaasti indikaattorilajeja enkä asunnoista, joista on löydetty "jonkun verran" jotain hometta.

Liisa kirjoitti:

Tarkoitus ei ollut viisastella, vaan selvittää se yleinen väärinkäsitys, että näissä asioissa olisi kysymys jonkinlaisista olioista. Niiden hävittämiseksi ei todellakaan päde samat lait kuin elävien olentojen suhteen. Esim. pesukoneesta niitä voisi tietenkin periaatteessa ainakin vähentää purkamalla kone osiin ja hiomalla voimalla tarkkaan kaikki pinnat. Silti koneen sisällä on materiaaleja, joiden sisään jotkut lajit voivat imeytyä syvällekin. Pesukone on erityisen herkkä saastumaan, koska sinne todellakin jää aina kosteutta pesun jälkeen ja mikäli kantta pidetään kiinni, niin kosteus ei pääse edes haihtumaan. Monet tavarat kontaminoituvat hometaloissa. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan pidemmän ajan kuluessa eli "siellä vain käyneet tavarat" eivät ole vaaravyöhykkeessä. Tähdennän vielä, että puhun varsinaisista hometaloista, joista löytyy runsaasti indikaattorilajeja enkä asunnoista, joista on löydetty "jonkun verran" jotain hometta.

Lue lisää

"Tarkoitus ei ollut viisastella, vaan selvittää se yleinen väärinkäsitys, että näissä asioissa olisi kysymys jonkinlaisista olioista. Niiden hävittämiseksi ei todellakaan päde samat lait kuin elävien olentojen suhteen."

Väärinkäsitys taitaa olla aika yleinen asiantuntijapiireissäkin, sillä Kuopion yliopisto, WEB oppikirja: "Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita on kaikkialla ympäristössämme: vedessä, maassa, ilmassa kasveissa, sekä elävissä että kuolleissa eläimissä. Mikrobeiksi luetaan bakterit ja virukset ja toisinaan esimerkiksi yksisoluiset alkueläimet." Siis olioita, eliöitä, eläviä olentoja. Vielä Suomen Bioteollisuuden (FIB) biotekniikan sanasto: "Mikrobi Microbe Mikrob Pieneliö (synonyymi: mikro-organismi)" .

Näiden hävittämisestäkin löytyi tietoa:
Pastörointi: Pieneliöiden tappaminen kuumalla vedellä tai höyryllä 65– 100 °C:n lämpötilassa. Pastörointi ei tuhoa itiöitä.
Sanitointi: Pieneliöiden tuhoaminen elottomasta pinnasta. Sanitoinnin avulla pieneliöiden määrää voidaan vähentää terveyden kannalta turvallisena pidettävälle tasolle.
Sterilointi: Kaikentyyppisten pieneliöiden, myös itiöiden ja virusten, tuhoaminen tai poistaminen hyväksyttävälle tasolle. Sterilointi voidaan suorittaa autoklaavin tai etyleenioksidin avulla. Elävää kudosta ei voida steriloida.

Eli pesukoneen kuumalla pesulla (jonkinlainen pastörointi) voidaan hävittää jotain, mutta ei kaikkea....

Utelias kirjoitti:

"Tarkoitus ei ollut viisastella, vaan selvittää se yleinen väärinkäsitys, että näissä asioissa olisi kysymys jonkinlaisista olioista. Niiden hävittämiseksi ei todellakaan päde samat lait kuin elävien olentojen suhteen."

Väärinkäsitys taitaa olla aika yleinen asiantuntijapiireissäkin, sillä Kuopion yliopisto, WEB oppikirja: "Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita on kaikkialla ympäristössämme: vedessä, maassa, ilmassa kasveissa, sekä elävissä että kuolleissa eläimissä. Mikrobeiksi luetaan bakterit ja virukset ja toisinaan esimerkiksi yksisoluiset alkueläimet." Siis olioita, eliöitä, eläviä olentoja. Vielä Suomen Bioteollisuuden (FIB) biotekniikan sanasto: "Mikrobi Microbe Mikrob Pieneliö (synonyymi: mikro-organismi)" .

Näiden hävittämisestäkin löytyi tietoa:
Pastörointi: Pieneliöiden tappaminen kuumalla vedellä tai höyryllä 65– 100 °C:n lämpötilassa. Pastörointi ei tuhoa itiöitä.
Sanitointi: Pieneliöiden tuhoaminen elottomasta pinnasta. Sanitoinnin avulla pieneliöiden määrää voidaan vähentää terveyden kannalta turvallisena pidettävälle tasolle.
Sterilointi: Kaikentyyppisten pieneliöiden, myös itiöiden ja virusten, tuhoaminen tai poistaminen hyväksyttävälle tasolle. Sterilointi voidaan suorittaa autoklaavin tai etyleenioksidin avulla. Elävää kudosta ei voida steriloida.

Eli pesukoneen kuumalla pesulla (jonkinlainen pastörointi) voidaan hävittää jotain, mutta ei kaikkea....

Lue lisää

Niin, sanojen eliö ja olio/ötökkä ero on kai lähinnä siinä että viimeksi mainitut antavat mielikuvan eläinkuntaan kuulumisesta, mutta ensin mainittu ei.

Lisäksi esim. virus on mikrobi, mutta voiko sitä oikeasti kutsua eliöksi ? Sillä ei esim. ole edes omaa aineenvaihduntaa, mitä pidetään elämän tunnusmerkkinä.

"Homeiden" saastuttamissa materiaaleissa on itse mikrobien lisäksi ongelmana niiden erittämät toksiinit. Molempien näiden erilaiset "lajistot" ovat lukumäärältään suunnattomia eikä läheskään kaikkia niistä vielä edes tunneta. Keskenään ne muodostavat myös erilaisia yhdisteitä ja kaikki käyttäytyvät itselleen ominaisella tavalla.

Kun Helsingin yliopistossa tutkittiin joitakin näitä hometalojen myrkkyjä, todettiin, että ne ovat kemiallisesti erittäin kestäviä. Niiden myrkkyvaikutus ei hävinnyt keittämällä, autoklavoimalla, lipeä-, happo- eikä entsyymikäsittelyssä. Niillä on myös kyky imeytyä materiaalin sisään. Eli niiden hävittäminen on todella ongelmallista. Puhdistusyritysten onnistuminen riittävälle tasolle on tietenkin paljolti kiinni lajistoista, saastumisasteesta ja yksittäisten ihmisten altistumisherkkyydestä.

Utelias kirjoitti:

"Tarkoitus ei ollut viisastella, vaan selvittää se yleinen väärinkäsitys, että näissä asioissa olisi kysymys jonkinlaisista olioista. Niiden hävittämiseksi ei todellakaan päde samat lait kuin elävien olentojen suhteen."

Väärinkäsitys taitaa olla aika yleinen asiantuntijapiireissäkin, sillä Kuopion yliopisto, WEB oppikirja: "Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita on kaikkialla ympäristössämme: vedessä, maassa, ilmassa kasveissa, sekä elävissä että kuolleissa eläimissä. Mikrobeiksi luetaan bakterit ja virukset ja toisinaan esimerkiksi yksisoluiset alkueläimet." Siis olioita, eliöitä, eläviä olentoja. Vielä Suomen Bioteollisuuden (FIB) biotekniikan sanasto: "Mikrobi Microbe Mikrob Pieneliö (synonyymi: mikro-organismi)" .

Näiden hävittämisestäkin löytyi tietoa:
Pastörointi: Pieneliöiden tappaminen kuumalla vedellä tai höyryllä 65– 100 °C:n lämpötilassa. Pastörointi ei tuhoa itiöitä.
Sanitointi: Pieneliöiden tuhoaminen elottomasta pinnasta. Sanitoinnin avulla pieneliöiden määrää voidaan vähentää terveyden kannalta turvallisena pidettävälle tasolle.
Sterilointi: Kaikentyyppisten pieneliöiden, myös itiöiden ja virusten, tuhoaminen tai poistaminen hyväksyttävälle tasolle. Sterilointi voidaan suorittaa autoklaavin tai etyleenioksidin avulla. Elävää kudosta ei voida steriloida.

Eli pesukoneen kuumalla pesulla (jonkinlainen pastörointi) voidaan hävittää jotain, mutta ei kaikkea....

Lue lisää

Semmoinenkin pointti että pastörointia yms. käytetään lamaannuttamaan vielä pilaantumattomasta aineesta mikrobit sellaiksi, etteivät lisääntyisi nopeasti.Onhan itsestään selvää että esimerkiksi jo pilaantuneen maidon pastörointi ei tee siitä enää juomiskelpoista.Ongelma lienee siis myös jo saastuneiden pesukoneiden kanssa samanlainen.

Markku kirjoitti:

Semmoinenkin pointti että pastörointia yms. käytetään lamaannuttamaan vielä pilaantumattomasta aineesta mikrobit sellaiksi, etteivät lisääntyisi nopeasti.Onhan itsestään selvää että esimerkiksi jo pilaantuneen maidon pastörointi ei tee siitä enää juomiskelpoista.Ongelma lienee siis myös jo saastuneiden pesukoneiden kanssa samanlainen.

Lue lisää

Jos jossain astiassa pääsee ruoka tms pilaantumaan, niin yleensä astia pestään ja otetaan uudelleen käyttöön. Pesukoneenkin voi ymmärtää astiaksi. Olkoonkin, että siellä on (sisällä!) metallipintaa kaikkiaan aika paljon ja jonkun verran tiivistepintoja. Pastörointi ymmärretään ehkä terminä enemmän elintarvikkeen ja sen pakkauksen kuumentamiseksi tiettyyn suhteellisen alhaiseen lämpötilaan. Lämpötilavaikutuksen suhteen se kuitenkin sopii pesukoneen lämpötila-alueelle.