Meidän poika on aina ollut hyvä syömään. Syönyt päiväkodissa ja kotona hyvin, isovanhempien luona usein vielä enemmän kuin muualla. Muutama viikko sitten poika oli kipeänä ja sai antibiootit ja parani. Tai niin luultiin. Viikko sitten kuume nousi korkealle ja lääkärissä kävi ilmi, että pojalla oli korvatulehdus ja angiina. Angiina oli lääkärin mukaan todennäköisesti jäänyt edelliskerralla diagnosoimatta eli oli muhinut siellä parisen viikkoa. Ehkä. Tämä selittää tietysti aika paljon meidän huonoa syömäintoa, mutta nyt kun kuuri on lähes ohitse ja pojasta huomaa ettei kurkku ja korvat ole enää kipeät niin onko syömättömyys nyt sitten vaan muuttunut tavaksi? Kuuluuko syömäinnon väheneminen jotenkin ikään? Miten te olette toimineet huonosti syövien lasten kanssa? Kipeänä annettiin pojalle kokoajan kaikenlaista, jos joku maistuisi (esim. leikkien lomassa hivutettiin banaania suuhun tai poika söi koko päivän pelkkää viiliä/pilttiä, että söisi edes jotain) mutta nyt kun hän on jo terve niin kannattaisi varmasti palata normaaliin ruokarytmiin? Äidiltä vaan meinaa palaa hihat kun poika ei syö.
Ruoka ei maistu (1v 3kk)
ÄitiÄiskäÄityliÄippä
2387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sairauden jälkeen saattaa mennä kauankin. Yritä ottaa rennosti ja pitää yllä myönteistä ilmapiiriä, ei lapsi nälkään kuole. Meillä tosin molemmilla lapsilla alkoi tuossa iässä puolen vuoden ruokahaluttomuus, sai tosissaan tsempata ateria kerrallaan, jotta käyrät ei olis aivan notkahtaneet. Ruokahalu parani melkoisesti kun oppi itse syömään sujuvasti-siis pureskelemaan isojankin paloja ja käyttämään lusikkaa...
Tuossa iässä ravinnontarve vähenee ja monta kiukkupuuskaakin voi tulla mutta teillä saattaapi olla kysymys toipumisesta johtuvasta ruokahaluttomuudesta. Angiinassahan on yleensä 10pv:n ab-kuuri - toipuminen voi kestää hieman pidempään, korvissa voi vielä oll eritettä vaikkei kipua olisikaan ja se menee ajan kanssa ohi.
Tuttu tunne tuo hihojen palaminen mutta koita olla kärsivällinen ja tosiaan palata normaaliin ruokarytmiin. Itse tein edellisen huonon syömäkauden aikana siten että tarjosin ruuat normaaliaikoihin ja jos poika ei mielestäni syönyt kunnolla niin tarjosin 30min päästä kertaalleen uusiksi.Viihdykkeitä ei kannata kasata pöytään, omalla pojallani on kädessä oma lusikka mutta jos alkaa sitä tahallaan heitellä, menee se jäähylle. Joskus syö esim.tomaatinpaloja käsin kun syötän muuta ruokaa. Poika ei tällä systeemillä syönyt yhtenä päivänä joka ruualla kuin pari lusikallista - kitinä olikin sen mukaista- mutta iltapuuron aikaan rivit repeilivät ja sitten maistuikin 2,5dl, puuroa, 200g viiliä ja puolikas pikku pilttipurkki :) Sitten helpotti..poikani (samoja ikiä sinun lapsen kanssa) testaili rajojaan ja äidin kärsivällisyyttä todella.. ja näitä kausia tulee aina välillä, tuputtaminen ainakin meillä on pahentanut tilannetta mutta ymmärrän täysin tuskasi ja tsemppiä sinulle!