Olen itse 40 (mies). Monet puhuu kolmen- tai neljänkympin kriisistä. Itellä ei mitään kriisiä oo ollut, viidenkympin villitystä odottelen;) Saattaa sekin huomaamatta ohi mennä:( Paljon pahemmat kriisit mulla tais olla poikasena kymppinä, tai kloppina kahenkybän kriisi!? Mitä noi kriisit teidän mielestä pitää sisällään, onx teillä omakohtaisia pahoja kokemuksia? 30 40 50 ....naisena, miehenä?
Onx teillä 40+
Ongelmia 40+
3330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kakskymppisenä suunniteltiin hulluna tulevaisuutta. Muutettiin saman katon alle. Oltiin rakastuneita. A vot, kun elämä oli ihanaa...
Kolmekymppisenä pienet lapset pyöri jaloissa. Perhe-elämää, mukavaa aikaa. Siinä mitään kriisejä ehtinyt edes miettimään.
Nelikymppisenä huomaa, hups lapset ovat kasvaneet ja niillä on omat kuviot. Mihinkäs minua, äitiä, enää tarvitaan? No toki tarvitaan, mutta voinhan olla muutakin. Herätys! Olen myös nainen. N - A - I - N - E - N ! Löysin itseni, naiseuteni, naisellisuuteni ja jotain muutakin, jota en tässä kerro. Hullua, miten monta vuotta ne olivatkaan kateissa, tai ehkä vaan piilossa jossakin.
Jonkinasteinen kriisi ehkä. Tai ehkä vaan herääminen.
Ei mitään pahoja kriisejä - onneksi. Jotain mullistavaa kuitenkin...
Klonks-klonks.
vai leuat? Klonksuu. No, iän tuomia pikku vaivoja, don't worry!
Klonkylle musaa, tämän hetken fiiliksiä:
http://www.youtube.com/watch?v=N1OB7NmLvDw