Tuli Lapinmaan

Se roihu Lapinmaan on tosiaan
vienyt sydämeni kokonaan,
vaikka voisin sen myös antaa sen
jollekin joka olisi minulle se rakkain.

Jopa on tulta, sähinää ja tunteiden roihua
tämä runosi. Mitäköhän me Sinulta enää voimme
edes odottaa, kun koko ajan vaan paranee ja
syvenee nämä tekstisi. Toivon, ettet runttaa
lukijoiden/kommentoijien mielipiteitä, vaikka et
itse olisikaan omaan tekstiisi tyytyväinen. Anna
arvo sille, mitä lukija kokee tekstissäsi, koska olet
silloin synnyttänyt hänessä tunteita/tuntemuksia.

Tämäkin runosi on osoitus siitä, miten paljon olet
kehittynyt ja kohentunut kaikilta osin runoudessa.
Voit katsoa mielihyvin peiliin ja sanoa ' terve Runoilija '

Jotain haluan nyt nostaa ylös ja se on tämä
' Tuntureiden väliin lasken käteni
tunnen lämmön Lapistani hohkaavan
hyväilen sen myrskyämään
ja tuiskuun heittäydyn '

Upea, upea on, niin kuin on koko runosikin.

Lukunautinto.

Ei komeammin
ylistää voi
sitä mitä
Lappi ihmiselle
antaa voi

On roihu siihen
laimea sana
se on timanttia
jalokivee kultaa...

On runosi upee
sanattomaksi
pienen ihmisen tekee...

Meri Sinun nilkkojasi hyväilee, tuuli
rintoihisi kiinni takertuu, Sinuun neito etelän,
et neitsyt enää, ujon koskematon, mutta
sopivasti, ahnaille sieluille, etäinen..

Sinun reitesi, salaisuutesi, harvoille
avautuu, huulet hämärässä siellä, suolaiset,
mutta ystäväksi, luotetuksi, otan useamman,
annat kulkea, paikkojasi katsoa..

Mitä kypsemmäksi käyt, Sinä rehevöidyt,
povesi pyöristyy, vatsasi saa aikuista laajuutta,
kupeesi hekumaan kulkijat suottaa, Sinussa on
nähtävää, näkijänsä nälkään saattavaa..

Eikä mihinkään ole niin hyvä kotiutua kuin Sinuun,
asettua aloilleen, pakaroidesi siimekseen lämpimään,
löytää paikka ja asento, seisaallaan taikka kontallaan,
kyljelläänkin..minä mahdun sinuun tällaisena..

..Sinuun, minun kotini, Helsinki..

http://www.youtube.com/watch?v=gclS0endIkg&feature=fvw

Kiitos Runostasi.

Rakkautta on tunteet maata kohtaan,
johon jalka satuu ja käsi osuu..

Missän sydän lyö ja sielu saa syvimmän rauhan,
mieli taittuu elämän lauluun..

Rakkautta, jolla ei ole määrää,
se on koko elämä ja eläminen..

Kun on juurtunut, siinä myös rauha sisällä ja
poissa rauhaton riento.

Upea Rakkausruno ja syvien
aistimusten summa samalla..

Ethelän miehenä en ole ikänäni nähnyt
Tunturia, mutta voin tekstisi kautta oivaltaa
ja vaistota..

Upeaa kerrontaa säkeinä ja tunnelmaa
kuvattuna, jonka edessä on nöyrä..

Tämä on todella hieno Runosi...


Iloa ja voimia päivääsi
hyvä Ystävä.

En ole käynyt Lapissa,mutta hienosti kuvaat,joten sen näkee mielikuvituksissaan..
Runossasi oli jälleen kerran,syvää tunnetta,rakkautta..hienoja ilmaisuja,vertauksia: Olet loimuava tuli..
meri kimaltelee... lämpö hohkaa tuntureista.. upeaa kerrassaan..Hyvää jatkoa taas tälle viikolle..
Se menee vauhdilla,kuten aina.. Iloa!t.Irkku Terveisiä täältä myös ja Kiitos!