Haluaisin todella kovasti oman lapsen. Ihan koko touhun alusta loppuun, aamupahoinvoinnista teini-iän myrskyihin ja haikeaan kotoamuuttoon. Jokaisen hetken siltä väliltä, hyvät ja huonot. Olen halunnut jo pitkään, välillä haluni laantuu ja arki sujuu ilman että ajatus olisi jatkuvasti mielessä. Ja välillä taas tuntuu etten saa sysättyä ajatusta hetkeksikään mielestäni vaikka kuinka yritän. Mutta perheelisäys ei meille vielä käy, jos koskaan.Törmään työssäni paljon odottajiin, ja se sattuu. En missään nimessä haluaisi heiltä pois sitä onnea, mutta heidän onnensä näkeminen muistuttaa kipeästi siitä mikä minulta puuttuu. Kylmä suihku, pään hakkaaminen seinään, koiranpentu? Mitä teen, että tämä ei kaiherra haikeasti koko ajan? Haluaisin säilyttää optimistini, olla onnellinen muiden onnesta, ja jos joskus se omalle kohdalle sattuu, nauttia siitä täysin rinnoin ilman että ollaan siihen mennessä päästy pakkomielteen tasolla.
Ravistelkaa joku minua.
Ravistelkaa joku minua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis aivan kuin olisin omat ajatukset lukenu!! Mulla on aivan sama tilanne. Vauvakuume on todella kova ja toivon enemmän kun mitään että voisin saada lapsen. Ilman ehkäisyä nyt oltu kuukausia, ei kuitenkaan vuosia. Vielä ei oo mitään kuulunu, voihan olla ettei kuulukkaan. Välillä ajaudun kauheaan epätoivoon, päässä pyörii kysymyksiä: onko mussa jotain vikaa, miks muut mut en mä.. Asiaa ei helpota ollenkaan se että ystäväpiiri lisääntyy melkosella tavalla. Onnen suon kaikille ja olen onnellinen toisten puolesta. Toisaalta en jaksa kuulla äideiltä kommentteja "oo onnellinen ettei sulla oo lasta, tä on niin raskasta". Taatusti on raskasta, sitä en epäile mutta ei se silti poista mun halua saada OMAA lasta. Tuollaiset kommentit loukkaa mua vaikka niitten pitäis huvittaa..
Koitan keksiä itelleni paljon aktiviteettia ja muuta ajateltavaa ettei ajatukset pyörisi vauvoissa tai raskaaksi tulemisessa. Sääli, että toi on helpommin sanottu ku tehty. :D
mulla on vähän samanlainen tilanne. kauhee vauvakuume (tai pitäisikö sanoa lapsikuume kun odotan enemmän sitä aikaa että vauva kasvaa lapseksi.)
miksi teille ei vielä lapsenteko ole ajankohtaista?
meillä miehen mielestä ei ole vielä sen aika, olen itse kohta 20 ja mies 26.. että kaippa tässä pitää vielä hetki odotella...:/
.. mut valitettavasti sitä ajankohtaa ei vaan aina voi itse päättää :) Tulee kun on tullakseen, näin se menee. :)
Oman (ja samalla tietysti sikiönkin) terveydentilan kannalta on parempi odotella hetki. Se on pääsyy. Jatko on vain vahvistavia tekosyitä ensimmäisen lisäksi, koska välillä tuntuu että muuten en malttaisi hillitä itseäni.
Opinnotkin on loppusuoralla niin, että jos nyt tulisin raskaaksi niin valmistuminen jäisi parista typerästä kuukaudesta kiinni. Ja vaikka raha ei ratkaise oikeaa aikaa tehdä lapsia, niin tiesittekö, että jos vertaa äitiys- ja vanhempainpäivärahaa opintotuen ja työssäolon (2000e/kk brutto) välillä, niin se on nettona 5000e sitä 11 kuukauden äitiys-/vanhempainrahakautta kohden, ja jos tekee toisen muksun aika perään niin se on seuraavat 5000e. Eli kymppitonni nettoa jos malttaa olla 6kk ennen äippälomaa töissä! Helpottaa asuntolainan maksua.