Jos toinen puolisoista kuuluu kirkkoon ja on käynyt rippikoulun ja toinen kuuluu kirkkoon, mutta ei ole käynyt rippikoulua, niin voivatko nämä pitää normaalit kirkkohäät vai onko myös toisen suoritettava rippikoulu ennen häitä? Entä siviilivihkiminen,onnistuuko se?
Ja miten se omaisuusasia nyt sitten meneekään kun siitäkin on ollut kinaa ystäväpiirissä.Siis jos toinen omistaa esim talon ennen naimisiin menoa ja toinen ei mitään niin jos ero tulee, niin saako tuo toinen puolet tästä talosta?Vai koskeeko puolitus vain avioliiton aikana hankittua omaisuutta?
Ja miten se omaisuusasia nyt sitten meneekään kun siitäkin on ollut kinaa ystäväpiirissä.Siis jos toinen omistaa esim talon ennen naimisiin menoa ja toinen ei mitään niin jos ero tulee, niin saako tuo toinen puolet tästä talosta?Vai koskeeko puolitus vain avioliiton aikana hankittua omaisuutta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
(Oletan, että kyse on ev.lut. kirkosta.) Jos toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei eikä myöskään käy rippikoulua ennen häitä, ainoa vaihtoehto on siviilivihkiminen. Avioliiton voi kyllä siunata kirkossa, mutta varsinainen vihkiminen on siviilivihkiminen.
Katso lisää täältä:
http://www.evl.fi/sanasto/selitysA.htm#AVIOLIITTO
Omaisuus: jos avioehtoa ei ole, avioeron yhteydessä omaisuudet lasketaan yhteen ja varakkaampi maksaa toiselle tasinkoa, jotta molemmat saavat laskennallisesti puolet. (Tätä voidaan tietenkin sovitella.) Periaatteessa siis taloskenaariosi voi täysin pitää paikkansa.
http://www.om.fi/17901.htm#...ja_avioerossa
Toki talo (tai muu omaisuus) voi olla peritty niin, että testamentissa on määrätty, että perijän aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta taloon (tai muuhun omaisuuteen), silloin talo (tai muu omaisuus) ei mene puoliksi.
Jos toinen kuuluu seurakuntaan, niin vihkimiselle ev.lut. kirkossa(eikä useimmissa muissakaan) ei ole mitään estettä (itse olen vapaakirkkolainen, puolisoni ev.lut ja luterilaisessa kirkossa vihitty). Täten kirkkohäät onnistuu mainiosti.
Kun avioliitto solmitaan on myös koko omaisuus yhteistä. Jos omaisuutta (esim. kiinteistö) on, niin on hyvä tehdä avioehto ja siinä määritellä omaisuus ja toisen oikeus siihen.
Kuoleman varalle voi tehdä keskinäisen testamentin, jossa toinen saa hallintaoikeuden.
Kumpikin osa vastauksesta oli väärin. Jotta saisi vihkimisen ev.lut.kirkossa, täytyy molempien kuulua johonkin kristilliseen seurakuntaan. Lisäksi ainakin toisen pitää kuulua ev.lut.kirkkoon. Ei siis riitä, että vain toinen kuuluu seurakuntaan.
Aviopuolisoiden omaisuudet eivät muutu yhteiseksi omaisuudeksi avioliiton solmimisessa. Kumpikin säilyttää omaisuutensa itsellään ja hallitsee sitä oman mielensä mukaan. Ainoa poikkeus tästä hallintaoikeudesta on puolisoiden yhteinen koti. Vaikka se kuuluisi kokonaan toiselle puolisolle, hän ei saa myydä yhteistä kotia ilman puolison suostumusta. Kaikki muu omaisuus on omistajansa vapaasti hallittavissa ja käytettävissä.
Monet luulevat, että avio-oikeus tarkoittaisi sitä, että omaisuus muuttuu yhteiseksi. Niin ei ole, vaan avio-oikeus astuu voimaan vasta sitten, kun avioliitto päättyy. Se puolisoista, kumpi tällä hetkellä omistaa enemmän, maksaa toiselle tasinkoa niin paljon, että kummallekin jää yhtä paljon käteen. Tasinko voi olla käteistä rahaa tai omaisuutta. Käytännössä lyhyen avioliiton päättyessä eroon tasinkoa sovitellaan tai se jätetään kokonaan maksamatta. Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, tasinko hoidetaan perikunnan kanssa.
Omaisuuden erillisyys avioliiton aikana kannattaa pitää mielessä. Puolisoiden väliset lahjat ovat nimittäin lahjaveron alaisia. Jos toinen puoliso myy omistamansa asunnon ja antaa puolet rahoista toiselle puolisolle, verottaja iskee väliin ja vie osansa. (Eri asia on, saako verottaja koskaan tietää mitään lahjasta, mutta en puutu siihen nyt.) Veronalaista on myös sellainen, että esimerkiksi auto ostetaan kokonaan toisen varoilla, mutta rekisteröidään yhteiseksi. Verottajan mielestä puolet autosta on tällöin lahjaa ja nappaa välistä lahjaveron verran.