Meillä on 5-vuotias poika, joka ei puhu vielä sanaakaan. Onkohan hänellä puheenkehityksen viivästymä? Neuvolassa on vaan sanottu että poika on ujo eikä siksi puhu mitään, mutta kun ei kotonakaan sano sanaakaan. En sitten vain ole jaksanut siellä neuvolassa alkaa selittämään tätä asiaa. Kai sitten jotain on pielessä kun poika ei ole vieläkään kunnon sanaa sanonut. Ainoastaan jotain pientä muminaa kuuluu joskus.
viivästynyt puheen kehitys???
äippä-1982
135847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Voiko olla totta, että neuvolasta ei lastasi ole ohjattu tutkimuksiin! Oletko sanonut ihan suoraan, ettei lapsi puhu lainkaan? Nyt heti aika vaikka terveyskeskuslääkärille, että saatte lähetteen jatkotutkimuksiin.
Jos tämä viestisi on totta, niin tilanne on todella vakava! Lapsella on puheenkehityksessä herkkyyskausi, jonka ohitettuaan lapsen sanallinen ilmaisu ei kehity koskaan muiden ikäisten tasolle!
Siis neuvolasta ei ole passitettu jatkotutkimuksiin? Yleensä huolestutaan jo huomattavasti nuorempien puhumattomuudesta. Nyt mars mars joko terveyskeskus- tai lastenlääkärille ja vähän äkkiä sittenkin.
Kyllä meidän tapauksessamme molemmat lapset tutkittiin. Isompi alkoi puhua 2½-vuotiaana, ja siksi nuoremman tutkimukset lykättiin kolmevuotiaaksi asti. Ja todettiin dysfasia, johon puheterapia on ollut välttämätöntä - ja auttoi myös.
Jos kirjoituksesi on totta, ei voi kuin ihmetellä asiaa.
Ensinnäkin 5-vuotiaalle tehdään neuvolassa 5-v kehitysseulan mukaiset tehtävät, joihin kuuluu AINA myös kielellisen kehityksen arviointi. Lisäksi siihen kuuluu myös lapsen kuulon tutkiminen.
Onhan toki ujojakin lapsia olemassa, jotka eivät mielellään vieraalle puhu, näiden kohdalla tehdään tarv. useampia tutkimuksia, ensiarvoisen tärkeää tutkia juuri nämä lapset. Huoltajalla on yleensä hyvä käsitys lapsen kielellisestä kehityksestä, ja jos huoltaja huolissaan jostain lapsensa kielelliseen kehitykseen liittyvästä asiasta, asia kannattaa selvitellä puheterapeutin kanssa.
En kyllä voi mitenkään uskoa, että lapsesi läpäisesi neuvolakäynnin niin, että häntä ei ohjattaisi jatkotutkimuksiin jos hän ei 5-vuotiaana puhu . Missäpäin oikein asustat?
Ota nyt joka tapauksessa yhteys neuvolaan, pyydä aika lääkärille ja mene hänen juttusilleen.
Tai hakeudu lääkärille, paras olisi lastenlääkäri ja jos kielellisessä kehityksessä ongelmaa pyydä lähete foniatrille (= puhe ja äänihäiriöiden erikoislääkäri, on yleensä suuremmissa sairaaloissa).
Nyt ota jo yhteyttä puheterapeutille itse jos neuvolassa ei kommentoida asiaan, lapsen äitihän on paras lapsensa asiantuntija ja tietää jos jotain on vialla,ei neuvolassa voida sanoa että lapsi on vain niin ujo.... vedä oikeuteen ne kun eivät ole puuttuneet asiaan aiemmin vaikka olet maininnut asiasta!! yleensä laitetaan lapsi puheterapeutille jos ei puhetta ala tulla pikku hiljaa jo viim. 3 vuoden iässä. Kyllähän nyt jotakin sanoja pitäisi tulla, lue lapsen kielen kehitykseen liittyvää kirjallisuutta ja laita töpinäksi heti!! Jaksamisia!
On hyvä mennä tutkimuksiin.Onko kuulo tutkittu?Ei kuitenkaan kannata pelästyä, vaikka alotat vasta nyt.Kuinka lapsesi on "sanonut" asiansa kotona.Kotona hän tuskin on ujo?
Eli on ihan hyvä vaatia tutkimuksia, 5v on ihan ok aika alottaa.(Vaikka ihme kun ongelmaa ei ole huomioitu.)
Itse olin (asun ulkomailla)nyt katsomassa erityistarhaa lapselle,jossa tarhatädin lisäksi on logopedi opettamassa lapsia.Siellä oli 6,5v lapsi joka puhui minusta ihan hyvin ja menee syksyllä tavalliseen kouluun.Logopedi sanoi että tyttö oli ollut hänellekin yllätys.Lapselta kun ei alottaessaan sanonut kunnolla mitään.Miten nopeasti lapset edistyy on mahdotonta ennakoida.Ja dysfasiaa ei saa puhallettua kokonaan pois.Tyttäreni on ujo,osaksi juuri sen takia ettei aina ymmärrä.Hänelle tarha on hyvä,on vain max.10 lasta.Paikan saanti on melkein varma.Pitäkää peukkuja! Muista huomioida lapsen muu (hyvä)kehitys.Ai niin haluaako lapsesi laulaa mukana?Oletko kuullut hänen sanovan/yrittävän sanoa mitään?Miten hän leikkii toisten kanssa?
Ja et sitten jaksanut alkaa neuvolassa selittämään juttua? Siis täh? Eihän kukaan äiti voi noin kelaa, taidat pelleillä.
Ranskassa ja palasin vasta äsken lapsen kanssa Suomeen, mies jäi Ranskaan erosimme koska hän hakkasi minua jatkuvasti.
Ja siellä Ranskassa minä jouduin hoitamaan kaikki asiat eikä se todellakaan ollut helppoa ranskan kielellä alkaa selittämään kaikkea ja vielä kun olin väkivallan uhri niin lapsi varmasti jäi vähemmälle huomiolle.
Itse olit väkivallav uhri, niin lapsi jäi vARMASTI vähemmälle huomiolle..... Voi saatana! Anteeksi vain mutta tulitko ajatelleksi, että LAPSESI on uhri, jos hän on joutunut katselemaan ja kuuntelemaan perheväkivaltaanne! Ei ihme, ellei hän USKALLA/OSAA puhua. Ikävää, että lapsesi on joutunut kokemaan tuollaista, kun sinä ole asettunut >UHRIN> rooliin. Mene nyt terveyskeskukseen, ja VIITSI selitellä niille täteille, mikä lapsellasi on.
Toivottavasti viesti on jonkun sairasta pilaa. En jaksaisi ymmärtää että kaltaisiasi ihmisiä on olemassa, jotka eivät lapsestaan piittaa.
Jopas olet lapsellesi antanut hyvän perustan elämälleen!!! Ettei vaan väkivalta ole hänelle tehnyt niin pahat traumat, ettei hän puhu!!! Kuinka kauan tätä väkivaltaa kesti?
Ymmärrän, että nuo kaikki on vienyt voimasi ja nyt kun aloitat ns. puhtaalta pöydältä niin yritä antaa pojallesi kaikkesi, rakkautta myöten! Vie hänet hyvin pian lastenlääkärille ja sitä kautta tutkimuksiin!! Voi olla, että poikasi tarvitsee vielä psykiatristakin terapiaa. Älä enää vitkastele, ja viitsi tehdä poikasi eteen töitä, tai muuten hänellä on huono tulevaisuus!
Mitä ihmettä?!?
Eihän kukaan voi antaa lapsen kärsiä noin.
Itse olen väkivaltaa joutunut katsomaan lapsena silmästä silmään, se on pelottavaa pienelle lapselle!!
Vie lapsesi hoitoon ja näytä rakkautesi ennen kun on liian myöhäistä!!!!
Voimia sinulle!
ota ihmeessä yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.sen verran täytyy jaksaa ja viitsiä. itsellä on 3vuotias poika joka ei myöskään puhu sanaakaan,mutta otin itse useasti neuvolassa asain esille ja nyt odottelemme puheterapiaan pääsyä.