poika 2v. 10kk

Tuo voi ollakkin se syy..

Ku aloin miettimään niin itse 4-6vuoden iässä, esim sana miksi oli näin mik-k-k-si. eli hain ns vauhtia sille ässälle ja itse olen käynyt pienenä ässä ja ärrä opetuksessa, molemmat viat löytyy vieläkin. mutta kumpaakaan ei huomaa ellei sitä minusta tiedä että minulla sellaiset on ässä vaan sihisee enemmän ja ärräkin tulee nätisti joissakin sanoissa mut esim krista ja kristo. niin nehän ovat sellaisia mitkä pystyn sanoo mut haen k avulla vauhtia. elikkäs muodostan sen k.kirjaimen jo kurkussa ja sit sanon rista.

Kyllä se sen osaa.

hexuli kirjoitti:

Kyllä se sen osaa.

Kun lukee teidän juttujanne niin voi herranjestas sentään. Moni 2 vuotias poika ei sano vielä yhtäkään sanaa. Ja siis nimeomaan poika koska pojilla kielenkehitys on monasti viivästyneempää ku tytöillä. Voi laps raukkoja jos oikeesti ootte tommosia. Aloittajan poika on ikäisenkeen todella kehittynyt. Olisin huolissani teidän omasta älystänne :/

Voi ekspertti sun kanssas,

en tosiaan olisi vielä huolestunut alle kolmivuotiaan pojan kohdalla tuosta, että "minä" ei osu kohdilleen. Ihan vinkiksi niille, jotka haluavat esim. just kolmivuotiaalleen persoonapronominien käyttöä ohjata: käytä niitä itse puhuessasi, mallista puhe opitaan. Eli vaikka sanoisit lapsen nimenkin, niin käytä silti sinä-muotoa ja taivuta verbi oikein. Esim. "Otatko sinä Ville maitoa vai mehua?" (eikä "ottaako Ville maitoa vai mehua?"). Ja käytä sitä minä-muotoa itsestäsi, esim. "Odota, minä laitan nyt kengät jalkaani" (eikä "Odota, kun äiti laittaa kengät jalkaan/jalkaansa")

Suomen kielessä persoonamuoto vaikuttaa myös verbin taivutukseen ja joskus muihinkin sanoihin, lapsen kieliopillinen osaaminen rikastuu ihan huomaamatta kun alat käyttää sinä- ja minä-muotoja puheessasi. Lapsekkaampi malli on paikallaan pienemmälle lapselle, mutta joskus se jää "päälle", vaikka lapsi jo olisi valmis omaksumaan uusia malleja. Jos siis sinä- ja minä-sanat puuttuvat puheesta, kannattaa ensin miettiä, minkälaista puhetta lapsi kuulee, eikä sitä onko hänellä kenties jotain vinossa. Tämä ei siis ole mikään moite kenellekään, itsekin tiedän loistavan hyvin, kuinka tuollainen lapsekas puhemalli jää päälle. Se on kuitenkin helppo vaihtaa, kun vain huomaa kiinnittää asiaan huomiota.

Alkuperäiselle kysyjälle: minusta tuo on ihan hyvää 2v10kk lapsen puhetta. Älä huoli vielä yksittäisistä äänteistä, niitä seulotaan vasta viisivuotiaana neuvolassa. Jos se nyt jo jossain kohtaa tulee, niin on oikein todennäköistä, että sitä alkaa pikku hiljaa tulla enemmän. Kielenkehityksen tueksi tuonikäiselle sopii satujen ja tarinoiden kuuntelu (keskittymiskyky ja sanavarasto, myös rakenteiden ymmärtäminen laajenevat), juttelu arjen asioista lapsen tasolla jne.

lasten kanssa töissä kirjoitti:

Voi ekspertti sun kanssas,

en tosiaan olisi vielä huolestunut alle kolmivuotiaan pojan kohdalla tuosta, että "minä" ei osu kohdilleen. Ihan vinkiksi niille, jotka haluavat esim. just kolmivuotiaalleen persoonapronominien käyttöä ohjata: käytä niitä itse puhuessasi, mallista puhe opitaan. Eli vaikka sanoisit lapsen nimenkin, niin käytä silti sinä-muotoa ja taivuta verbi oikein. Esim. "Otatko sinä Ville maitoa vai mehua?" (eikä "ottaako Ville maitoa vai mehua?"). Ja käytä sitä minä-muotoa itsestäsi, esim. "Odota, minä laitan nyt kengät jalkaani" (eikä "Odota, kun äiti laittaa kengät jalkaan/jalkaansa")

Suomen kielessä persoonamuoto vaikuttaa myös verbin taivutukseen ja joskus muihinkin sanoihin, lapsen kieliopillinen osaaminen rikastuu ihan huomaamatta kun alat käyttää sinä- ja minä-muotoja puheessasi. Lapsekkaampi malli on paikallaan pienemmälle lapselle, mutta joskus se jää "päälle", vaikka lapsi jo olisi valmis omaksumaan uusia malleja. Jos siis sinä- ja minä-sanat puuttuvat puheesta, kannattaa ensin miettiä, minkälaista puhetta lapsi kuulee, eikä sitä onko hänellä kenties jotain vinossa. Tämä ei siis ole mikään moite kenellekään, itsekin tiedän loistavan hyvin, kuinka tuollainen lapsekas puhemalli jää päälle. Se on kuitenkin helppo vaihtaa, kun vain huomaa kiinnittää asiaan huomiota.

Alkuperäiselle kysyjälle: minusta tuo on ihan hyvää 2v10kk lapsen puhetta. Älä huoli vielä yksittäisistä äänteistä, niitä seulotaan vasta viisivuotiaana neuvolassa. Jos se nyt jo jossain kohtaa tulee, niin on oikein todennäköistä, että sitä alkaa pikku hiljaa tulla enemmän. Kielenkehityksen tueksi tuonikäiselle sopii satujen ja tarinoiden kuuntelu (keskittymiskyky ja sanavarasto, myös rakenteiden ymmärtäminen laajenevat), juttelu arjen asioista lapsen tasolla jne.

Lue lisää

Kiitos vastauksista.

En nyt hirveän huolissani ole.
Mutta käynyt välillä vaan mielessä et onks toi nyt ihan normaalia.
Itse asiassa kun pojan kanssa silloin kun hän oli pieni n4kk vanha kävimme
lääkärissä jokin tarkastus missä tutkittiin poikaa jne,
lääkäri setä sanoi silloin että pojasta tulee ehkä aika vilkas luontoinen
ja tottahan tuo on. poika oli jo motoriikaltaan silloin jo kuulemma oman ikäsiä edellä
lääkäri sano et jos puhe jää myöhemmäksi en saa huolestua kun siinä ei ole mtn syytä,
poikani vaan on motoriikaltaan edellä muita.
Ensi kuussa poika täyttää sen 3vuotta, ja niin ketterästi kiipeää ja roikkuu tekee kuperkeikat ja yrittää monesti seistä päällään seinää vasten.
nyt olemme yrittäneet huumori mielellä opettaa pojalle miltä näyttää hänen nimensä kirjaimet.
Kun itse monesti iltaisin teen koneella tehtäviä/töitä ja poika tulee syliin kysylemään mitä teen kerron kirjoittavani, niin sitten avannut toisen kirjoitus ohjelman ja näyttänyt pojalle ensin t.paikan ja pyytänyt painamaan t. kirjainta jne. joka harjoituksen jälkeen. niin aina kerran kun näytän hän muistaa...
Olen kyllä ylpeä pojastani...