Naapurin sotainvalidifaarilta on mennyt sodassa toinen jalka ja on huono näkökin. Hän on yksi niistä jotka tehneet sen ns. likaisen työn eli ollu paikan päällä rintamalla et on saatu itsenäinen maa, jota joka vuos juhlitaan. mutta herrat siellä Linnassa juhlii, ei nämä jotka on työt tehneet. Ei kertaakaan ole kutsuttu häntä Linaan juhlimaan, ikää in jo 88 vuotta. Puheissa vain toivotetaan kaikkea hyvää ja että kaikkee apua pitää antaa kotona pärjäämiseen. Hän ei jaksa lähtee kuntoutuksiin enää aikoihin ja muitakaan heille suunnattuja palveluita ei ole halunnut kaikkia. Mutta hänellä olis tarve erääseen, nimittäin kuljetuspalveluun. on asiasta kysytty viisaammilta että jos tämä faari voisi näillä käyttämättömilläään palveluilla vaihtaa näihin harvoihin ovelta ovelle komeesti taksikyyteihin, kuin herrat ikään, mutta ei se onnistu, kun "on niin vaikee järjestää tällaista vaihtoa ja kun lähtökohdat on niin erilaiset", on herrojen selitys. Olisi edes sellainen kunnianosoitus, että saisi toi faari harvat käyntinsä tyttären luona esim. mennä ihan taksilla. Eihän ole kyseessä lisärahan tarve vaan vaihto toiseen hänelle sopivampaan palveluun. Mutta ei.
itsenäisyysjuhlista
tuuli.tukka.
4134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vinkkinä... kannattaa ottaa yhteyttä Kelan paikallistoimistoon, sieltä kyllä neuvotaan häntä.
Tuo ikäkin on jo niin korkea että varmaankin jotain helpotusta kulkemiseen saa, pitää vaan varautua odottamaan Kelan toimistoissa on aina jonoa.
Jokaisella kunnalla on omat sääntönsä, silti ottakaa ihmeessä selvää.
Kaikkea mitä mitä kuulopuheina liikkuu, ei voi aina ottaa totena.
UKK:n aikana sotaveteraaneja ei juuri linnanjuhlille kutsuttu. Urkki oli tässä suhteessa liikaa rähmällään kremliin, vaikka olikin kers. sotilasarvoltaan. Koivisto osallistui sotaan "Emman", (pikakivääri malli) kaa.
Manu vakiinnutti käytännön sotaveteraanien kutsumisesta Itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Viisas, diplomaattinen, ja tavallisille kansalaisille passeli.
Kukahan olisi viekkaudessaan ja kauaskatseisuudessaan pystynyt luotsaamaan Suomen noiden vuosien läpi.
siihen aikaan, Urkin aikaan, oli viisasta olla "rähmällään" ryssiin" päin.
Luullakseni säästyimme monilta nooteilta.
Rivikansalaiseen eivät Urkin diktaattorin taipumukset yltäneet. Jotkin ahti karjalaiset saivat taas maistaa hänen vallahimonsa pimeää puolta.
Tästä yhtämieltä, että n i i s s ä sodanjälkeisissä olosuhteissa kun N-liitto oli vielä voimainsa tunnossa, Urkki oli eurooppalaisista valtiomiehistä ehkä tiukimmista rakosista.
Suomen lehtimediaan 'vuosi' tieto Leonid Bresnevin lausunnosta 1970 luvun alusta. "Finlandija on hyvin haarukassamme".
Kyllä monet sotaveteraanit ilmaisivat selkeän mielipiteensä Urkin aikoina; meitä ei katsota Suomen itsenäisyysjuhlissa valtiovaltatasolla 'hyvällä silmällä'.
He olivat mahdollistamassa Suomen itsenäisyyttä - Urkista oli epäkuranttia sotaveteraanejamme niin kovin paapoa. Ellei tuo ollut rähmällään oloa, niin mikähän sitten?