Koirani tullut mulle aikuisena, kärsii eroahdistuksesta ja on kovin tarkka omasta paikastaan laumassa. Koira "hylätty" tarhalle muutamaan otteeseen, eikö selkeästi osaa luottaa siihen, että saa olla täällä pysyvästi.
No, perheeseen syntyi yllätysvauva, kaikki mennyt hienosti alkuun mutta nyt alkanut tulla ongelmia. Ongelmat siis vielä pieniä, mutta kaipaisin paremman tietävän vinkkejä ennen kuin tilanne pääsee tosi pahaksi.
Nykyisin kun koirat yksinään, varastelee pöydiltä syötävää, saattaa repiäkin jotain (viimeksi tytön myssyn). Tää käytös plus sisälle pissaaminen oli koiralla ongelmana kun tuli mulle, mutta loppui myöhemmin. Lisäksi meidän nukkuessa on alkanut kuskaamaan vauvan tavaroita (bodeja, hiusharjaa, sukkia) omalle pedilleen, joskaan ei näitä järsi. Kuolassa saattavat olla, mutta yhden ainoaa hampaanjälkeä niissä ei ole ollut. Viime yönä söi vaipan joka vahingossa jäi olohuoneen pöydälle. Yleensä tosiaan vaan sitten myös järsii kaiken pilalle jos jotakin jostain mukaansa ottaa, mutta tosiaan näiden vauvan tavaroiden kanssa ei ole nyt sitä ongelmaa ollut.
Tarkoituksena on mennä ongelmakoirakouluttajan puheille tammikuussa (nyt ei aikoja), mutta siihen asti voisin ottaa vinkkejä vastaan. Viimeksi moinen toiminta lakkasi kun aina lähtiessäni laitoin koirille "toimintaleluja" lattialle (maitopurkkeja, ym.) mutta nykyisin en uskalla koska kerran tullut koirille herkuista kinaa. Pelkään että jos en itse ole paikalla voi tilanne mennä pahaksikin.
Koirani hyvin aggressiivinen muille koirille, toisen omani kanssa tulevat juttuun, mutta tämän lisäksi olemassa vain yksi koira jonka sietää. Vauvaa kohtaan ei kuitenkaan ole millään lailla aggressiivinen.
Voisin toki tyhjentää kaiken mahdollisen pöydiltä lähtiessämme, mutta pelkään että siirtyy sitten järsimään esim. sohvaa tai vaunuja, tmv.
Osaako kukaan sanoa tarkemmin mikä tässä toiminnassa takana, siis miksi ei esim. tuhoa noita vauvan tavaroita. Kyseessä 5v. aikuisena(?) leikattu uros. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Väkisinkin tulee mieleen että olisiko toinen koti koiralle parempi vaihtoehto, koska osittain uskon sen tylsistyneen. Kovasti yritämme tekemistä järjestää, mutta aina ei vauvaperheessä rahkeet riitä ja toisaalta ei sitä tekemistä niin paljoa ennen vauvaa myöskään vaatinut. Hyvänä pidetään, käydään pidemmillä lenkeillä kuin ennen ja touhutaan (opetetaan temppuja, ym.) aina kun siihen vain on mahdollisuus. Käsi sydämmellä on sanottava, että tätä viimeistä voisin tehdä useamminkin mutta suoraan sanoen en aina jaksa. Vauva vielä niin pieni ettei viihdy juuri yksinään, joten kotityöt ym. täytyy tehdä uniaikaan ja aika jaksamisen rajoilla mennään. En kuitenkaan haluaisi olla yksi lisää joka hylkää koiran vaan haluaisin todella antaa sille hyvän ja turvallisen kodin. Mieheni ei juuri koirista perusta, tykkää niistä kyllä, mutta lenkitys ja koulutus jää kyllä mun vastuulle. Tilanne tietenkin täysin eri jos alkaisi näyttämään vaaralliselta vauvaa kohtaan. Lisäksi pitäisi mennä töihin heti äitiysloman jälkeen ja silloin koirien oltava aika kauankin yksinään...
Pieni vauva ja vaativa koira ei ole paras yhdistelmä, mutta kuten sanottua, tää oli todellinen yllätysvauva. Eli ei kannata tulla sanomaan että olisit silloin miettinyt. Asialllisia kommentteja ja pohdintaa lukisin sen sijaan mielelläni.
No, perheeseen syntyi yllätysvauva, kaikki mennyt hienosti alkuun mutta nyt alkanut tulla ongelmia. Ongelmat siis vielä pieniä, mutta kaipaisin paremman tietävän vinkkejä ennen kuin tilanne pääsee tosi pahaksi.
Nykyisin kun koirat yksinään, varastelee pöydiltä syötävää, saattaa repiäkin jotain (viimeksi tytön myssyn). Tää käytös plus sisälle pissaaminen oli koiralla ongelmana kun tuli mulle, mutta loppui myöhemmin. Lisäksi meidän nukkuessa on alkanut kuskaamaan vauvan tavaroita (bodeja, hiusharjaa, sukkia) omalle pedilleen, joskaan ei näitä järsi. Kuolassa saattavat olla, mutta yhden ainoaa hampaanjälkeä niissä ei ole ollut. Viime yönä söi vaipan joka vahingossa jäi olohuoneen pöydälle. Yleensä tosiaan vaan sitten myös järsii kaiken pilalle jos jotakin jostain mukaansa ottaa, mutta tosiaan näiden vauvan tavaroiden kanssa ei ole nyt sitä ongelmaa ollut.
Tarkoituksena on mennä ongelmakoirakouluttajan puheille tammikuussa (nyt ei aikoja), mutta siihen asti voisin ottaa vinkkejä vastaan. Viimeksi moinen toiminta lakkasi kun aina lähtiessäni laitoin koirille "toimintaleluja" lattialle (maitopurkkeja, ym.) mutta nykyisin en uskalla koska kerran tullut koirille herkuista kinaa. Pelkään että jos en itse ole paikalla voi tilanne mennä pahaksikin.
Koirani hyvin aggressiivinen muille koirille, toisen omani kanssa tulevat juttuun, mutta tämän lisäksi olemassa vain yksi koira jonka sietää. Vauvaa kohtaan ei kuitenkaan ole millään lailla aggressiivinen.
Voisin toki tyhjentää kaiken mahdollisen pöydiltä lähtiessämme, mutta pelkään että siirtyy sitten järsimään esim. sohvaa tai vaunuja, tmv.
Osaako kukaan sanoa tarkemmin mikä tässä toiminnassa takana, siis miksi ei esim. tuhoa noita vauvan tavaroita. Kyseessä 5v. aikuisena(?) leikattu uros. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Väkisinkin tulee mieleen että olisiko toinen koti koiralle parempi vaihtoehto, koska osittain uskon sen tylsistyneen. Kovasti yritämme tekemistä järjestää, mutta aina ei vauvaperheessä rahkeet riitä ja toisaalta ei sitä tekemistä niin paljoa ennen vauvaa myöskään vaatinut. Hyvänä pidetään, käydään pidemmillä lenkeillä kuin ennen ja touhutaan (opetetaan temppuja, ym.) aina kun siihen vain on mahdollisuus. Käsi sydämmellä on sanottava, että tätä viimeistä voisin tehdä useamminkin mutta suoraan sanoen en aina jaksa. Vauva vielä niin pieni ettei viihdy juuri yksinään, joten kotityöt ym. täytyy tehdä uniaikaan ja aika jaksamisen rajoilla mennään. En kuitenkaan haluaisi olla yksi lisää joka hylkää koiran vaan haluaisin todella antaa sille hyvän ja turvallisen kodin. Mieheni ei juuri koirista perusta, tykkää niistä kyllä, mutta lenkitys ja koulutus jää kyllä mun vastuulle. Tilanne tietenkin täysin eri jos alkaisi näyttämään vaaralliselta vauvaa kohtaan. Lisäksi pitäisi mennä töihin heti äitiysloman jälkeen ja silloin koirien oltava aika kauankin yksinään...
Pieni vauva ja vaativa koira ei ole paras yhdistelmä, mutta kuten sanottua, tää oli todellinen yllätysvauva. Eli ei kannata tulla sanomaan että olisit silloin miettinyt. Asialllisia kommentteja ja pohdintaa lukisin sen sijaan mielelläni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oletko kokeillut jääkautta eli ottaa johtajuus koiralta itsellesi? Täällä siitä http://www.vaasankoirakoulu.com/26
Eroahdistuksen hoidosta löytyy täältä tietoa: http://www.sukaro.net/jutut/yksin_kotona.htm
Tsemppiä koirulin ja vauvan kanssa. Ei varmasti ole helppoa, mutta yritä hoitaa johtajuusasiat kuntoon niin varmasti eroahdistuskin helpottaa. Järjestä koiralle sisätiloissa jotain aivotyötä. Piilota esimerkiksi nameja eri paikkoihin ja pyydä etsimään. Jos koira ei tajua etsiä, näytä muutama paikka, missä nameja on. Pidä vauva kuitenkin tällöin poissa lattialta. Tässä voisi olla hyvä aktivointitemppukirja http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9518844453
Tuosta vauvan tavaroiden kuljettamisesta ja niiden kuolauksesta. Ei mielestäni syytä huoleen, etenkään kun koira ei ole ollut aggressiivinen vauvaa kohtaan. Toi toiminta on aika luonnollistakin siinä mielessä, että teille on tullut uusi ihminen ja siihen liittyy kosolti uusia, jänniä hajuja ja kun ei pääse vauvaa tutkimaan kunnolla, niin jäljelle jää sen tavaroiden nuuskiminen ja niihin kuolaaminen. :)
Harmi ettei miehesi ota osaa koiranhoitoon, voisi olla hyvä koiran kannalta että ottaisi, siis siinä mielessä että sekin aistisi kuinka vedätte yhtä linjaa ja sen paikka olisi rauhallisesti mutta jämptisti linjassa. Huomionosoitukset mieheltäsi voisivat myös vaikuttaa suotuisasti koiraan, vähän miesten välistä lenkkiä ja sillein.
Tsemppiä sinne ja ihan ok tuo ongelmakoirakouluttajaan yhteydenotto.
Niin on, hienoa kuulla että mukavammin asiat siellä ja hienoa, että viitsit palata ketjuun ja kertoa kuulumisia, lämmittää tietää... :)
Joskus tääällä on semmoista, että kysellään ja koiraihmiset vastailevat, mutta mitään ei sitten enää sanotakaan.
Tämä vähän tähän ketjuun ja aihepiiriin liittyen. Naisissa on voimaa. Ave Maria. Syvästi kaunis kappale.
http://www.youtube.com/watch?v=YvdX5Ht3U9w
Mikä enkelin ääni tällä sokealla Bocellilla. Jumalallista kaiken kaikkiaan.
Hiljennyn.