Sosialismi on ihmiskunnan historian suurin inhimillinen tragedia. Vuoden 1917 jälkeen sosialistihallitusten murhanhimon uhreina on kuollut ainakin 100 miljoonaa siviiliä. Tämä on tosiasia jonka toteaa mm historiantutkija Stephane Courtois paljon tunnustusta saaneessa kirjassaan "Black Book of Communism". Erityisen paljon siviiliuhreja sosialistinen ideologia sai aikaan Neuvostoliitossa, Kiinan Kansantasavallassa, DDR:ssä ja Kambodjassa.
http://www.sabre.org/ukrlib/books/ninth.circle/nc.photos.html
http://www.brandeis.edu/departments/sakharov/Reddaway/Reddaway.html
http://www.okay.com/dunc/gulag.htm
http://www.infoukes.com/history/famine/gregorovich/
http://stores.yahoo.com/ihf/377.html
http://www.sabre.org/ukrlib/books/ninth.circle/nc.photos.html
http://www.brandeis.edu/departments/sakharov/Reddaway/Reddaway.html
http://www.okay.com/dunc/gulag.htm
http://www.infoukes.com/history/famine/gregorovich/
http://stores.yahoo.com/ihf/377.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos yritit tuolla argumentoida omaa oikeistolaista
maailmankuvaasi niin ajattelimpahan vaan kysyä,
että onkohan koskaan tullut mieleesi että
kommunismi oli työväestön vastareaktio yläluokan
harjoittamaa järjestelmällistä sortoa vastaan?
Kuinkakohan moni on tähän mennessä menettänyt
henkensä suuruudenhullun siirtomaapolitiikan
seurauksena? Orjakaupan? Yhdysvaltain monopoli-
kapitalismin ja suurvaltapolitiikan?
http://www.hawaii.edu/powerkills/COM.ART.HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM1.UKRAIN.FAM.BODIES.HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM1.UKRAIANIAN.VICTIM.HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM3.S.FACE.OF.FAM.HTM
Nyt oli käsittääkseni kyse vain kommunistien ihmisoikeusrikoksista. Kaikenlaisissa yhteiskuntajärjestyksissä on sorruttu maailmanhistorian aikana rikoksiin. Se ei poista faktaa, että kommunistit lukeutuvat yhteen tehokkaimmista tuhoajista. Liioin se ei tee kommunistien rikoksia yhtään puolusteltavammiksi. Esim. Itä-Euroopan miehitys, Stalinin vainot ja Kiinan kulttuurivallankumous tappoivat valtavat määrät ihmisiä parin vuosikymmenen aikana. Vastaaviin "tehokkuuslukuihin" ihmisten hävittämisessä kuin Stalin ja Mao on päässyt ainoastaan Hitler. Kaikki tämä tapahtui 1900-luvulla, jolloin oikeissa länsimaisissa demokratioissa oltiin jo luovuttu orjuudesta, ja siirtomaavalloissakin oltiin asteittain siirrytty jo siirtomaiden riistämisestä tasapainoisempaan siirtomaapolitiikkaan ja siirtomaiden alueelliseen kehittämiseen.
Jos kommunismi oli työväestön reaktio yläluokan sortoa vastaan, miksi kommunistisissa maissa sorrettiin myös työväestöä (vankileirien saaristo, ihmisoikeuksien puute, poliittisen osallistumisen mahdottomuus, kommunistisen valtiojohdon raaka diktatuuri, poliisivaltiollisuus joka asiassa, yms.)? Itse asiassa yhdessäkään kommunistivaltiossa työläisen asiat eivät olleet pitkän päälle yhtä hyvin kuin vaikkapa Suomessa, jossa työteliäs ammattitaitoinen paperimies, kirvesmies, putkimies tai muurari voi edelleenkin olla kaupunginosansa vauraimpia.
Ihmisoikeusrikosten arvioinnin pitäisi olla poliittisten intohimojen yläpuolella. Murha on murha, teki sen sitten porvari tai kommunisti. Ongelmana on, että jostain syystä kommunismin piirissä tehtyjä vääryyksiä ei vain oikein haluta käsitellä rehellisesti ja puolueettomasti. Tarkoitus pyhittää keinot ("sorretun työväen kapina" antaa anteeksi suurimmatkin raakuudet) -ajattelutapa tuntuu pesineen tähän keskusteluun pysyvästi. Taustalla taannoinen suomettuminen ja vanhojen stalinistien vieläkin vahva asema Suomen yhteiskuntaelämässä?