Mites käy tulevaisuudessa hirsiseinän kastepisteelle kun nuo eristysmääräykset kiristyy? Jos laitan hirren ulkorungoksi vaikkapa 120mm ja eristeet sisäpuolelle niin tehdäänkö potentiaalista homepommia?
Jos taas laitan eristeet ulkopuolelle miten käy hirsitalon hengittävyyseduille?
Unohdanko hirren kokonaan vai rakennanko mökiksi?
Jos taas laitan eristeet ulkopuolelle miten käy hirsitalon hengittävyyseduille?
Unohdanko hirren kokonaan vai rakennanko mökiksi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
mitä hirren hengittävyydellä tarkoitetaan niin eiköhän vastaus löydy siitä.
Vinkkinä annan, että ilmanvaihdon tarvit joka tapauksessa oli nd hirren millä puolella tahansa tai vaikkei niitä olekaan. Ja sekin on hyvä selvittää, että milloin tuo kastepisteilmiö on ongelma.
Jos esitetään kysymys niin vastaus on että etsi vastaus kysymykseen??
Mitä ilmanvaihdolla oli tekemistä kysymyksen kanssa??
Kastepisteilmiön ongelmallisuus taisi olla se avauksen kysymys??
Avaajalle: Tällä hetkellä ei taida olla virallista kantaa (tietoa) hirsirakenteiden lisälämmöneristykseen? Itse en missään nimessä laittaisi lisäeristystä sisäpuolelle koska silloin menetetään hirren lämmönvarauskyky. Mutta mielipiteillä ei taida olla merkitystä vaan rakennusmääräykset asettaa normit ja säännöt joiden mukaan rakennetaan. Suomen rakennushistoriaa tuntee kaikki sen vertaa mitä näillä asetuksilla on saatu aikaiseksi tähän asti. Tasakattoja, hometta ja hometta..
Hengittävyydellä tarkoitetaan kosteuden siirtymistä rakenteessa. Hirsi esim. kykenee sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. "Turvallinen" rakenne. Ongelma on siinä kuten avauksessa tuli ilmi, kukaan ei tiedä kuinka rakenne toimii lisälämmöneristysmääräysten kiristyessä?? Toimiiko hirsirakenne yhdistettynä kappalerakentamiseen ja mitkä ovat toimivat mitoitukset ja toteutustavat?? Luulen henk.koht. tasolla että määräyksiä/säännöksiä tulee TAAS ilman että rakenteiden toimivuudesta olisi edes tietoa pitemmällä aikavälillä. Tasakattorakentamista. Tehdään ensin ja vuosien päästä huomataan että tulipa taas tehtyä tollon työtä?? Sehän siinä on "hauskaa" että säännökset rakentamisessa on pakollisia. Muuten rak.tarkastaja ei allekirjoita tarkistusraporttia eri rak.vaiheista ja valmiusasteista??
Mutu pohjalta vahvat eristevahvuudet toimii kappaletavararakentamisessa ja höyrynsululla. Mutta hirsirakenteissa kosteustekniikka toimii täysin eri tavalla ja liiallisella eristyksellä rakenteeseen jää "seisomaan" kosteus ja lopputulos on itsestään selvä.
Itse "eristäisin" hirsirakennuksen tavoilla ja materiaaleilla joiden toimivuudesta on vuosikymmenien kokemukset. Ulkopuolelle tuul.suojalevy, koolaus ja pintaverhoilu. Sisäpuolelle puukuitulevyä ja paperitapettia. Toimii eikä homeongelmista ole pelkoa. Kappaletavarakentamisessa lisäeristysmääräyksiä en vastaavasti näe ongelmallisena.
Sisäpuolisesta eristyksestä on tarpeeksi pitkään kokemusta ja toimiihan se. Toinen kysymys on kannattaako yleensäkään lisäeristää vai tehdä pelkästä hirrestä. Lisäeristystä ei 2010 määräykset vaadi.
...mukaan hirren sisäpuolinen lisäeristys on jotain haasteellisen ja mahdottoman väliltä. Riski tulee siitä, että lisäeristeen ulkopuolella oleva hirsi on tuulensuojalevyksi liian tiivis ja sisäpinnaltaan viileämpi kuin hirsi ilman lisäeristystä olisi. Klassisen rakennusfysiikan kaavoilla laskien aika usein siihen hirren sisäpintaan syntyisi kastepiste, mutta klassinen rakennusfysiikka ei tiettävästi ole "koko totuus" - tutkitusti.
Jos olisi pakko tuollaista lähteä suunnittelemaan, niin missään tapauksessa en laittaisi lasi- tai kivivillaa tuohon rakenteeseen. Riittävästi sinistymistä ja homehtumista vastaan "myrkytettyä" selluvillaa voi varmaan harkita ja silloinkin pitää kiinnittää riittävää huomiota ilmansulun tiiveyteen.
kun laitat hirren vahvuudeksi 150 mm. Selluvillaa ulkopuolelle vaikka 100mm ontelo puhallettuna ja huokoinen tuulensuoja 12 mm koolaus ulkoverhous.En tiedä U- arvoa , mutta varmaan jää kaikkien määräysten ja normien alapuolelle.Siitä huolimatta on lämmin talo ja miellyttävä asua.
Rakenne hengittää kyllä eikä tarvitse koneellista ilmanvaihtoa, mutta kun on nykymääräykset niin laitettava se on.Eri asia pitääkö sitä päällä ja mitä se aiheuttaa hirsitalon hengittävyydelle.
Hirsi turhan kallis ulkoverhous jos sisäpuolelta eristää.Hidas ja ongelmallinen rakentaa.Laskeutuminen on sellainen asia, joiden korjaaminen tympii ammattilaista.
Jos hirsien halkeilu ei esteettisesti miellytä silmää niin unohda koko juttu.Lamellihirsihän ei halkeile, mutta nyt puhutaankin hirsitalosta.(ja nyt tulee haukut).
Kappaletavararunko 45* 195mm sellua ontelopuhalluksena 25 mm tuulensuojalevy.Epäilijöille..onnistuu kyllä.Sisäpuolelle ekopaperi ja koolaus 45 mm ilman eristettä.
Sisälle 32* 190 mm hirsipaneli jos hirren näköä haluaa.
Ei eroa näöltään lamelli hirsiseinästä.Paneeliin voi tulla pikku halkeamia.
Muita eroja = halvempi ja kevyempi rakentaa,huoltovapaa.Ei kikkailuja laskeutumisongelmien vuoksi.
Jospa se seuraava "hirsitalo" onkin ulkoa ja sisältä suurikokoisella panelilla verhoiltu rankorakenne? Hirtenä kun kaupataan mitä ihmeellisempää tavaraa. Kevythirsirakennukset huvittaa aina eteen tullessaan..Eikä liimapuu ole muuten hirttä.
Tuulensuojalevy ulkopintaan verhouksineen riittää. Hirsi 125mm. Sisäpuolelle pari puukuitulevyä tms. Ei varmasti täytä normeja mutta toimii. Kerran tuli vanha savupirtti rempattua edellä mainitulla tavalla ja lämmityskustannuksia ei kukaan usko. Tosin ylä- ja alapohjatkin uusittiin. Ikkunatkin oli uusittava ja sisempi lasi on lämpölasilla. Joka tapauksessa lämpöä sitova rakenne on todella hyvä lämpötaloudellisessa mielessä. Ongelmia tulee kun rakennetaan ja toteutetaan rakenteita joiden toimivuudesta ei ole käyttökokemuksia?
Minä olen pitkään pohtinut ja haaveillut jo sen varsinaisen kesähuvilan tekemistä hirrestä ja erityisesti tuplahirrestä, niin että kahden 3" hirsiseinän välissä on 70-100 mm ilmaa(tai selluvillaa). Tässä on vaan odotettu vaurastumista, että asiaa pääsisi edistämään.
Minulle tulee taloon seinärakenne, jossa 150mm pelkkahirsi. Ulkopuolelle tulee 125mm eristekerros sekä 12mm tuulensuojalevy. Päälle koolaus ja hirsipaneli. Onko kuinka suuri riski jos eristeeksi tulee kivivillaa? Uskoisin että Parocin villa olisi hyvä tähän tarkoitukseen. Mistä ilmansulku pitäisi tehdä hirren ulkopintaan?
En kyllä suosittele mitään ilmansulkua hirren ulkopintaan (enkä lisäeristystä sisäpintaan). Tulee ulkopuolelle lisäeristys tai ei, hirsirakenteen hengittävyyttä ei saa eliminoida kosteus-suluilla. Muovimaali on esimerkiksi sama asia. Olet varmasti nähnyt hirsi- tai lautaseinän joka on muovilla maalattu. Huomasit varmaan myös "pussit" maalipinnan ja puunpinnan välissä. Vesitaskuja koska vesi ei läpäise pintaa!! Osaat varmasti päätellä kuinka rakenteelle tulee käymään?
Pellavavillaa on levyinä myynnissä mutta on varmaankin hintavaa. Sellu olisi todella hyvä mutta seiniin saa pelkästään puhaltamalla. Lasivillaa ei missään nimessä. Kykenee sitomaan kosteutta mutta ei luovuttamaan. Olen nähnyt lasivillan valuvan pystykoolauksen välistä rintamamiestalon ulkopuolisessa lisälämmöneristys..yrityksessä. Kappaletavararakentamisessa toimii vastaavasti ihan oikein höyrynsulkuineen jne. Kivivilla on astetta parempaa mutta en osaa sanoa sen soveltuvuudesta hirsirakentamisen yhteydessä.
Ei tiedä muuten lisäeristysmääräyksien laatijatkaan mutta tekevät ne siitä huolimatta. Määräykset astuu voimaan ilman että rakenteellisesta toimivuudesta on tietoa. Homeongelmien ilmetessä korvaukset maksaa yksityiset ihmiset jälleen kerran. Ajatus on hyvä mutta tulee kalliiksi. Eikä edes ole kovinkaan merkityksellinen asia energiansäästötalkoissa?? Eikä edes yksittäistä rakennusta tarkasteltaessa??
Hirsirakentamisessa itse käytän pelkästään puuperäisiä materiaaleja eri muodoissaan. Käyttökokemuksia löytyy ainakin sadan vuoden ajalta eikä ongelmia tule ilmenemään.
kivivillaa sinne seiniin.Puhalluta onteloon sellua.Menee 100mm putki nätisti pohjalle .Ammttilaiselle rutiinijuttu.Tuntuu ehkä oudolta tehdä seinät valmiiksi,mutta kyllä se villa sinne hyvin tulee.
olikaan mikä vaatimuksissa?
Jos kuitenkin tehdään ihan umpipuusta ja unohdetaan ne eristeet ihan konsanaan.
Esim. 0.24 W/m2K
Kyllä varmaan moni tekisikin.Ei se kaikilla ole rahasta vaan periaate joka sotii vastaan älyttömyyksiä.
270 mm vuoden alusta vahvuutta hirteen karsii kummasti ostajakuntaa.
Ohuemmalla hirrellä alapohjaan puoli metriä ja yläpohjaan villaa vissiin metri ja u-arvo ikkunoille 0.10 ja ovet 10 cm eristeellä.Ehkä karrikoitu esimerkki, muttei varmaan kaukana oikeasta
Onko tietoa käsin tehdyn talon puuvahvuuksista vuoden alusta?pyöreänä tai pelkkana.
Riittääköhän puoli metriä?
minulle tulee vuoden 2009 luvalla 150mm pelkan lisäksi se 125mm villaa ja 12mm tuulensuojalevy.
Jos laitan sitä sellua, niin olisko hyvä laittaa vielä tervapaperi hirren päälle?
Mielenkiintoinen aihe .
Minulla on yksi hirsirakenne jota olen käyttänyt.120mm pystyhirsi ja 20mm huokolevy välissä ja 80mm pystyhirsi.
Puuta on siis 200mm ja lisäksi huokolevy.
Nyt yksi ohjelma ilmoitti että kun ulkona on -20 pakkasta niin juuri huokolevyn kohdalla olisi tiivistymisvaara olemassa.Maalaisjärjellä ei mielestäni vaaraa ole koska huokolevyn pitäisi käyttäytyä puun sisällä samoin kuin puumateriaalin elikkä sen pitäisi kuljettaa kosteus pois.
Myöskin monet rakennusalan ammattilaiset ovat sillä kannalla.
Osaisiko joku viisaampi kertoa miten nämä tietokoneohjelmat on tehty joilla näitä laskelmia tehdään??
Harvoinhan ulkona pakkasta on -20 mutta muutamana päivänä vuodessa voi olla.Kai se pakkanen on kuitenkin alle -10 astetta keskisuomesta alaspäin jos ei nyt uutta jääkautta tule.
Ei tarvi tervapaprua.
Jos laitat sellua (suosittelen), kysy puhaltajilta mitä pitää huomioida rak.vaiheessa ettet tee turhaa työtä tai väärin. Puhaltamisessa on varmaan kaksi tapaa? Onteloon puhaltaminen tai märkänä puhaltaminen. Liika keikataan sitten pois. En tiedä käytetäänkö pelkästään sisäpuolisessa eristyksessä mutta ei jäisi vahingossakaan tyhjiä kohtia mikä on ehkä mahdollista ontelopuhaltamisessa. Ammattiukot tietää paremmin.
tuulensuoja riittää.Ei sinne tervapaprua kannata tuhlata.Ei ehkä aiheuttaisi ongelmia, mutta ei kannata riskeerata pienen hyödyn vuoksi.
Jos epäilyttää ontelopuhalluksen tiiveys niin jättää ulkoseinän levypinnalle tietysti koolattuna k=600
ja tarkistusreikiä sinnne tänne.
Puhallutin 2003 100 mm seinään 150mm:sen hirren kera enkä ole vielä katunut.Tällä hetkellä 25 astetta pakkasta eikä seinä kylmää hohkaa.Ilmeisesti se jotain lämpöä pitää.