Oon kattonu jtn ohjeita googlen kautta tohon kellotukseen,mutta en oikein ymmärrä,että pitääkö mun vaan nostaa tota FSB vai nostaa voltteja tai kerrointa.Lämmöt pelattaessa 35-38 ja idenä noin 30.
Prossu q9550
Prossu q9550
Prossun kellotus
-radeon-
13462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos ylikellotat niin lämmöt nousee, takuu menee ja tulee epävakaammaksi eikä pahemmin hyödytä mutta jos alikellotat niin saat viileämmän, hiljaisemman ja vakaamman koneen.
Ja väärää paikkaa jos kellotat niin kyllä, on mahdollista hajottaa osia.
No takuu ei kyllä mene ylikellotuksessa eikä prossu tule epävakaammaksi ellei sitten kellota liikaa, joillain prossuilla kestää nostaa paljonkin ilman että tarvitse koskea jännitteisiin. Mutta lämmöt kyllä nousee useimmiten samoin kuin virrankulutus. Hyöty on sitten niinikään kiinni miten paljon kellotaajuudet nousee ja tietysti myös siitä mitä koneella aikoo tehdä, esim. nettisurffausta varten on aivan typerää ylikellottaa quad core -prossua :)
Yleensä prossun kellotaajuus ei ole pullonkaulana että hyöty jää heikommaksi.
Juu riippuu aivan että mitä muu laitteisto on, mutta kyllä kellottamalla saadaan lisätehoja, hyöty riippuu aivan siitä kellottumisen määrästä ja oikeastaan siitäkin että minkätasoista prossua kellotetaan. Esim. jonkin AMD Duronin kellotus 800Mhz -> 1000Mhz ei varmasti paljoa nykykäytössä vaikuta, hidas on.
Joskus myös kellotuksella saadaan sama suorituskyky kuin jos ostaisi kalliimman mallin, esim. E6400 käyttää 1066Mhz FSB ja siinä on 2MB L2 cache, jos ostar E4300 prossun ja nostat sen väylän 800 -> 1066 niin sulla on nopeampi prossu kuin E6400 koska kellotaajuus on 2.4Ghz ja muutoin samat suorituskyvyn kannalta oleelliset ominaisuudet.
Nykyäänhän nuo kaksi prossua ovat niin samoissa hinnoissa että voi suosiolla ostaa E6400:n, mutta aikoinaan tuolla kellotuksella tietyssä mielessä säästi.
Prossun vaihdolla ei myöskään saa käytännössä hyötyä. Tietokoneissa se todellisen hyödyn saaminen tapahtuu käytännössä logaritmisella asteikolla, että 10x lisää kapasiteettia/nopeutta/kaistaa niin sitten ollaan astetta paremassa luokassa ja saadaan hyötyä. Muussa tapauksessa parisataa megaherziä sinne tai tänne on enemminkin haitallista koska tuohon säätöön menee aikaa ja lisää riskiä epävakaudelle.
Reipas alikellotus kyllä on ihan hyödyllistä sitten kun siinä ei tarvitse erikseen testailla luotettavuutta.. Kellot pois vaan ja kone hiljenee, viilenee ja akku kestää pitempään ja vaikka kellotaajudesta lähtee puolet pois niin useimmiten sillä ei ole mitään merkitystä. Itselläni on miniläppärissä käytännössä kellot puolitettu 99% ajasta ja pistän lisää potkua koneeseen vain jos pitää HD-videota pyöritellä. Toimii kuitenkin ihan samalla tavalla olkoot siinä 800MHz tai 1600MHz. Ne ketkä laskee monta millisekuntia säästyy kun kellottaa ovat jotain säätäjiä eikä elä tässä todellisuudessa. Tekevät turhaa työtä ilman hyötyjä.
No siitä olen samaa mieltä että ei parisataa megahertsiä vielä missään näy ja varsinkin vanhemmissa Duron ja Athlon prossuissa pienikin FSB:n nosto sai prossun tilttiin, mutta itellä on ollut E4300 1.8 GHz jonka taajuudet pistin 3.0 GHz lukemiin ilman että minun piti nostaa jännitteitä ja tuollaisissa nostoisssa alkaa jo eroja syntymään. Cooleria ei myöskään tarvinnut vaihtaa. Nykyään en kyllä enää kellottele mutten siltikään ole sitä vastaan, kellotuksen voi saada onnistumaan ihan ilman että epävakaus kärsii, varsinkin halpamalleissa. Eikä noissa nykyprossuissa se kellotus ole mitään rakettitiedettä, kokeillaan eri taajuuksia ja testataan jollain softilla vakautta. Mielestäni ihan samaa säätöä on se että jos joudut jotain softaa/sisältöä varten sitten erikseen nostella kellotaajuuksia.
Mutta meitä on moneksi.
ensinäkin kerroin on lukittu, alaspäin sitä voi jonkun verran laskea.
Riippuu paljolti emosta ja muisteista miten kellottuu.
Ton Q9550 kerroin on 8,5 ja fsb 333, elikkä jos sulla DDR800 muistit ja emo kestää kuten luulen, jollei nyt ihan joku asrcock ole, niin nostat fsb tylysti 400 ja sulla onkin 3,4 Gh prossa, se riittänee melko pitkälle, voltteja tuskin tuossa tapauksessa tarvii lisätä, parempi jäähy kuin intelin originaali voisi olla poikaa, tosin jos kotelossa ilma vaihtuu tehokkaasti niin alkp. jäähykin viellä tässä vaiheessa riittää.
Murobbs http://murobbs.plaza.fi/prosessorit-emolevyt-ja-muistit/ voit ettiä lisää tietoa ja ehkä kysyäkin, porukka toisin alkaa vittuilla turhan äkkiä, asiat on muka käsitelty niin moneen kertaan.
Ja vastauksena kysymykseen: Intelin prossuissa ei taida voida kuin laskea kerrointa, mutta tuotakin tehdään joskus koska alemmalla kertoimella voidaan saavuttaa korkeampi FSB-väylä joissain tapauksissa. FSB on kuitenkin se yleisin mitä nostellaan, lisäämällä jännitettä voit sitte mahdollisesti saada prossun toimimaan korkeammilla taajuuksilla vakaana. Jännitteiden nostossa kannattaa käyttää järkeä eikä nostella kovin rankasti, pari pykälää kenties. Mieluiten ei ollenkaan. Varsinkin monet ns. halpis Core 2 Duo -mallit kellottuvat todella hyvin ilman että jännitteeseen tarvii edes koskea.
Testaa vakautta esim. SuperPi -ohjelmalla tai peleillä, kokeile pyörittää selaimessa jotain raskasta Java-peliä.
Kiitti teille.En kyllä nostanu fsb:tä heti 400 vaan laitoin 380.Lämmöt oli pelattaessa noin 48
Ennemminkin laittaa säikeistettynä jonkun rendauksen päälle vuorokauden ympäri.
Käkikello on ainoa oikea valinta jos haluaa tehokkaan kellon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Käkikello
Tärkee seurata lämpöjä.
Toinen asia on se että jos on paketti kone. Kannattaa unohtaa kellotus.
kolmas juttu Prossu voi olla myös lukittu.
siinä vaiheessa kun kone alkaa olla ehtoopuolella, eli noin 3 vuoden iässä. Reippaalla kellotuksella saa vuoden pari lisäaikaa.
"Merkkikoneita" tosin turha kellottaa, biosissa mokomat kotkotukset yleensä estetty.
M-karin jutut voi unohtaa, se kituttaa iänikuisella koneella nuukuksissan jossa ei pyöri kunnolla es kämänen ubuntu, ainakaan uusin.
Jostain syystä prossan valmistajatkin ovat nykyään lämmeneet ylikellotuksille, eihän siinä mitään riko, takuukin pysyy koska on mahdoton todistaa onko joku kellottanut vai ei.