Miten eroaa tilanne jos ihmisellä on omaisuuteen hallinta- ja käyttöoikeus tai pelkkä hallintaoikeus, mutta kummassakaan tapauksessa hän ei ole tilivelvollinen?
Hallinta ja käyttö
Armi
101413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hallintaoikeus ja käyttöoikeus ovat sama asia.
omistus- ja hallintaoikeutta.
Käyttöoikeus on sekin erikseen. Se ei ole sama kuin hallintaoikeus. Käyttöoikeus johonkin voi olla henkilöllä, jolla ei ole omistus- eikä hallintaoikeutta.
Omistus- ja hallintaoikeus eivät aina johda suoraan käyttöoikeuteen, esimerkiksi jos huoneisto on vuokralla.
Mielestäni hallintaoikeus ei anna esineeseen mitää sen enempää kuin oikeuden käyttää sitä. Joten mikäköhän valta henkilöltä nyt sitten puuttuu, jos ko. henkilöllä on käyttöoikeus, mutta ei hallintaoikeutta.
Selitä?
Jos A:lla on omistusoikeus ja B:llä hallintaoikeus esim. asunto-osakkeeseen. He vuokraavat asunnon ihan vieraalle ulkopuoliselle henkilö C:lle, jolla ei ole mitään tekemistä asunnon omistamisen tai hallitsemisen kanssa. Luulenpa että C ei ilahtuisi jos A tai B tulisi käyttöoikeuksineen asuntoon, jos ei vuokrasopimus määrittele asiaa toisin.
Toinen esimerkki. Henkilö A omistaa itse kesämökin mutta hän voi antaa esim. henkilöiden B, C ja D käyttää sitä vapaasti, vaikkapa silloin kun hän on itse matkoilla tai muuta vastaavaa.
>Jos A:lla on omistusoikeus ja B:llä hallintaoikeus esim. asunto-osakkeeseen. He vuokraavat asunnon <
Niin miten esimerkkisi erottelee hallinta- ja käyttöoikeuden toisistaan? C ei varmasti ilahdu, jos hänen A:n ja B:n kanssa tekemää vuokrasopimusta rikottaisiin. Mutta C:kin saa vuokraamalla vastikkeellisen hallintaoikeuden tai käyttöoikeuden asuntoon. Kumpaa nimeä asiasta nyt halutaankin käyttää. Hallintaoikeus on vanhempi sana eikä sitä juuri enää käytetä, koska käyttöoikeus kertoo täsmällisesti, mistä on kyse. Tällaisen oikeuden saanut henkilö on oikeutettu käyttämään esinettä, mutta hän ei voi muuten määrätä siitä, esim. myydä tai pantata sitä. Hallinta- tai käyttöoikeus eivät eroa näiltä osin toisistaan mitenkään.
>Henkilö A omistaa itse kesämökin mutta hän voi antaa esim. henkilöiden B, C ja D käyttää <
Niin B, C ja D pitävät esinettä hallinnassaan suullisesti sovittuun hallintaoikeuteensa tai käyttöoikeuteensa perustuen. Missä käsitteiden ero mielestäsi on?
Siis toistan:
Mikäköhän valta henkilöltä nyt sitten puuttuu, jos ko. henkilöllä on käyttöoikeus, mutta ei hallintaoikeutta?
Jos omistusoikeuden omaava henkilö A haluaa myydä asunnon, jossa toisella henkilöllä B on hallintaoikeus, niin A ei voi myydä asuntoa ilman B:n hyväksymistä. Mutta jos jollakin henkilöllä C on käyttöoikeus (on esim. vuokralainen) tähän samaan asuntoon, niin ei myyntiasia hänelle kuulu ollenkaan. C tekee uuden vuokrasopimuksen uuden omistajan kanssa.
Tämä ero siitä, että vuokralaiselta ei kysytä asunnon myymisestä ei johdu käsitteiden hallintaoikeus/käyttöoikeus erosta (koska sitä eroa ei ole). Leskellä esim. on perintökaaren mukainen käyttöoikeus kodiksi sopivaan asuntoon, joka kuuluu kuolinpesälle, mutta asuntoa ei saa myydä ilman lesken suostumusta. Samoin, jos testamentissa annetaan jollekin käyttöoikeus, ei esinettä saa luovuttaa ilman testamentinsaajan suostumusta. Asia on sama, jos testamentti puhuu hallintaoikeudesta.
>C tekee uuden vuokrasopimuksen uuden omistajan kanssa. <
Tällaisessa tapauksessa vuokralainen ei tee uutta vuokrasopimusta vaan vuokrasopimus pysyy voimassa kaupasta huolimatta, ellei uusi omistaja sitä irtisano.
Esimerkkisi ei siis liity näihin käsitteisiin. Lain mukaan vuokralaiselta ei vain lupaa tarvitse kysyä.
ihan uutta tietoa? Milloin tämä on muuttunut? En ole lakimies mutta aikaisemmin oivat asiat niin kuin selitin. Olin nimittäin itse yhtenä tällaisessa tilanteessa, jossa oli kolme osapuolta eri roolein: omistus, hallita, käyttö.
Kaikesta huolimatta hyvä tietää tämä asia, vaikka en juuri nyt sitä tietoa tarvitsekaan, mutta eihän sitä taas tiedä milloin taas tulee ajankohtaiseksi.
Kyllä tämä on jo vanhaa kauraa. Jos olet ollut tilanteessa, jossa jonkin osapuolen asemaa on kutsuttu hallintaoikeudeksi ja jonkun toisen taas käyttöoikeudeksi, en usko että näillä käsitteillä (niiden eroavaisuudella) on siinä tilanteessa oikeasti ollut mitään juridista merkitystä. Silti osapuolten asema on voinut olla erilainen riippuen siitä, millä perusteella mainittu hallinta- tai käyttöoikeus on saatu (mihin se on perustunut: sopimukseen, suoraan lakiin jne.).
Omistusoikeus jaetaan nykyisin staattiseen ja dynaamiseen puoleen. Staattista puolta edustaa juuri omistajan oikeus hallita esinettä, eli käyttää sitä sivullisten loukkauksilta suojattuna. Dynaamista puolta edustaa omistajan oikeus määrätä esineestä, mm. myymällä se tai antamalla jollekin käyttöoikeus siihen.
Periaatteessa oikeus luovuttaa käyttöoikeus on ainoastaan omistajalla eikä hallinta/käyttöoikeuden haltijalla. Kuitenkin tämä voi joissakin tapauksissa olla toisin. Esim. vuokralaisella on oikeus antaa rajoitettu käyttöoikeus toiselle henkilölle, kun vuokralainen ottaa alivuokralaisen.
Ratkaisevaa on kussakin tapauksessa, mihin lakiin käyttöoikeus perustuu tai millainen on se sopimus, joka käyttöoikeudesta on tehty.
Ymmärrän nyt että hallintaoikeus tuo käyttöoikeuden. Selailin vähän nettiä. Mutta sitten tuo ettei ole tilintekovelvollisuutta voi vvielä vahvistaa sitä oikeutta niin että kyseisen omaisuuden voi jopa myydäkin. Mutta se oikeus ei ole kiistaton, kuten erään juristin palstalta ilmeni. Asia siis selkeni sikäli, että se on paljon monimutkaisempi kuin luulinkaan!