Ongelmaksi on tullut että vauva on motorisesti niin kehittynyt mutta pää on vielä aika "tyhjä" :). Hän pyrkii seisomaan ja sitten kaatuu. 6 kk ikäinen. Istuu ja konttaa hyvin mutta tänään kontatessakin "heitti" toisen jalkansa jotenkin ylös ja humpsis oli aivan nurin. Tänään oli myös niskat ihan nurin kun hän oli pienen hetken leikkikehässä. Oli noussut seisomaan ja kaatunut aitaa vasten niin että niska oli 90 asteen kulmassa. Siinä hän sitten odotti liikahtamatta että pääsen hänet pelastamaan. Hankin leikkikehän että hänellä olisi turvallinen paikka, jossa olla, jos joudun esim laittamaan ruokaa tms. Nyt sekään ei enää ole turvallista. Tänään hän on kaatunut ainakin kolme kertaa. Olen sitten yrittänyt tehdä kaiken vauva kainalossa mutta se on sitten tosi vaivalloista ja hidasta ja välillä tarvitsisi kumminkin kaksi kättä.
puuhakas vauva
altis onnettomuuksil
5291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hommaa sellanen suojaksi, siis niitä pehmusteita, joita myydään kaupassa, ihan marketeissakin. Jos toinen on kova menemään niin ei ainakaan päätään satuta. Jotkut niitä haukkuu ylisuojeleviksi, mutta kyllä jos itte aattelen, että tuo meitin puolivuotias yrittäisi pystyyn niin paketoisin sen varmaan kuplamuoviin, on se niin tollo vielä :) Mutta onneksi hän keskittyy vielä pyörimään napansa ympäri ;)
Ehdottomasti sellainen konttauskypärä joita myydään ihan marketeissakin...
Meillä myös vauva nousi ja käveli tukia pitkin 6-kuisena. Tuttavaltani sain tuollaisen konttauskypärän lainaan, kun oli pienellä pää jatkuvasti mustelmilla. Mutta eihän se päässä pysynyt, poika repi heti sen pois.
Kuukausi meni niin poika oli jo paljon varovaisempi. Uusi ongelma tuli siitä kun poika lähti paria päivää ennen 9 kuukauden ikää ilman tukea kävelemään, silloin tuli useamman kerran ikenistäkin verta ja äiti oli sydän syrjällään :(
Kyllä se tasapaino ja varovaisuus siitä pikkuhiljaa kasvaa, sitä odotellessa tietysti tuntuu että ei muuta teekkään kun lohduttelee ja vahtii silmä kovana! :)
No täällä on äidin sydän syrjällään. Vauva itse ei ole moksiskaan yleensä nurinmenoista. Mutta tänäänkin hän tuossa istuskeli ja yhtäkkiä päätti kellahtaa selinmakuulle. Jos en olisi ollut ottamassa vastaan niin taas olisi pää kolissut. Ikään kuin alla olisi jatkuvasti höyhynvuode...niin varovainen hän on :(.
Kamalin ohje mitä olen saanut, oli että anna kaatua vaan, siitähän se oppii! Ei ollut minulla sydäntä antaa kaatua suorin jaloin kovalle lattialle( ja hyvinhän tuo oppi kuitenkin ;)
Ehkä sinun kannattaa kokeilla tuota konttauskypärää, jos se vaikka sinun lapsellasi pysyisi päässä. Eikä se ole minusta edes mitenkään ylisuojelevaa.