Rakensin talon v.2000 ja myin lokakuussa 2004,nyt sitten syksyllä uusi omistaja havaitsi ulkotiilessä kosteutta,tästä alkoi tutkinta.Mittauksia tehty ja työlaatta kauttaaltaan kostea,mitään putkisto tai viemärivuotoja ei ole löytynyt eikä muitakaan mahdollsia,täysin mysteerio kaikille.Rakenteellista vikaa ei ainakaan vielä ole todettu missään,osatajan vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta mitään tulevaa,eli kallis operaatio tulossa,5vuotta on just tullut täyteen myynnistä,oman sen aikaisen vakuutusyhtiön kantaa ei ole vielä tullut,mutta mikäs minua odottaa????
Työlaatta kauttaaltaan kostea,syytä ei löydy,kuka maksaa?
THN27
132360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
TYÖLAATAN!!!!
enää vuonna 2000 rakentaa alapohjaa kaksoislaattarakenteena. Tiedossa on ollut jo pitkän aikaa, että se on riskirakenne. Onko vielä kaikki virheet kruunaava villa eristeenä ? Ihmettelen kauhiasti !
En tiedä mikä odottaa, mutta syy kyllä kiinnostaa. Mitä sen työlaatan alla on, muovia, styroksia, jotain muuta? Ja minkälainen täyttö kapillaarikatkoineen?
tupla styroxi ja muovi,hiekkaa on niin paljon ettei sieltäpäin tule ja salaojatkin ok,mitä tohon rakentamiseen tulee niin kyllähän mulla toi vastaava mestari päätti miten tehdään,mä vaan maksoin.mäkun en ymmärtäny tuolloin rakentamisesta mitään.
Alkaa olla aika siirtää omaisuus eukon lasten tai pöytälaatikkofirman nimiin. Noinhan rakennusalalla on toimittu maailmansivu...
Siellä on talon alla täytöt tehty väärästä maa-aineksesta ja kapillaari nostanut vedet ylös. Vakiomenettely kun suunittelijan piirtämän täyttöhiekat oli niin kalliita.
Ei tuo korjaus mahdotonta ole. Piikataan pintalaatta kuivataan pohja ja tehdään uusi laatta vä'lituuletuksella. Eipä tuossa muutakaan voi...
ei ole tehty maanalla mitään väärin,hiekkaa on aivan saakelisti ja hiekan kosteusarvot on ihan ok
Styroksi työlaatan alla jo käytännössä riittää estämään kosteuden nousun betoniin, vaikka täyttökerros olisikin liian hienojakoista kiviainesta. Niin kauan kuin lämpötilaero on riittävä, eli styroksin päällä lämpimämpää, ei kosteus nouse. Joskus oli eräässä kovan onnen kohteessa lämpöeristämätön kuuman käyttöveden kiertoputki styroksin alla sorassa ja lämpö höyrysti kosteuden ylös. Mutta tässä tapauksessa tuskin on, varsinkaan ympäri talon.
Se että työlaatta on kauttaaltaan tasaisen kostea, on kyllä outoa. Yleensä vuototapauksissa alue on kuitenkin jotenkin rajattavissa. Jos on jo kuivamaan päin, näin talven tullen reunoilta alkaa kuivaa ja keskitalossa vielä arvot korkeammat.
Onko ne jäljet sokkelissa ympäri talon myös, vai vain jollain tietyllä kohdalla?
Ja onhan ne mittaukset mitä on tehty, tulkintoineen luotettavia?
Ei ole ympäri talon vaan,suihkuhuoneen kohdalla ja teknisen tilan,mutta nää tilat on 30cm alempana kun osa talosta ja siltikin koko laatta on märkä,eli jos putkivuoto on ollut alemmalla tasolla niin eihän se kosteus "hyppää"ylemälle laatalle.Mitä mittauksiin tulee niin on kyllä tehty hyvin ja oikein ja näytteitä laatasta on lähetetty tutkittavaksi labraan eikä niissä ole todettu mitään vuotoon liittyviä seikkoja.On tää kyllä semmonen mysteerio,että.ei ole ikinä ainakaan tälle firmalle joka tutkii niin tullut eteen tämmöstä.Hatuttaa mua ja varmaankin ostajaa,mutta tuntuis äkkiseltään ,että mä rakennuttajana en voi tietää onko mahdollisia rakenne vikoja ollut,vastaava mestari ja timpurihan sen tietää jos esim.laatta on vino tms.eikös noilla sit ole mitään vastuuta,vaan onko se aina myyjän syy vaikkei tiedä rakentamisesta mitään.
Onko salaojat varmasti anturoiden alapuolella, että maaperän kosteus ei pääse sokkellin ja sitä kautta lattaan.
Minulla on kellarin laatta kostea ja varsinkin hiekka laatan alla styroxista huolimatta, vaikka salaojat ovat metrin alempana kuin laatta, mutta kuitenkin liian korkealla anturoihin nähden.
Eli, jos olet itse rakennuttaja, niin olet myös vastuussa, niin törkeältä kuin se kuulostaakin. Ammatti-ihmisillä ei ole vastuuta. Sen takaa maankäyttö- ja rakennuslaki, joka on tehty rakennusteollisuuden ehdoilla. HyväVeli-systeemi toimii erinomaisesti tässäkin. Lain mukaan on rakennuttajan oma vika, jos hän palkkaa huonon suunnittelijan. valvojan, vastaavan mestarin jne.. Rakennusala on ainoa ala, jossa maallikot kantavat itse vastuun. Onneksi esim. lääkäreiden kohdalla ei ole sama systeemi....
https://www.op.fi/op?cid=150592342
LAINAUS:
- Lattiakaivon ja sen korokerenkaan välistä löytyy tiiviste hyvin harvoin, Pirinen jatkaa.
- Jos lattiakaivo tulvii, vesi pääsee korokerenkaan alta lattiarakenteisiin. Homeongelmaa tästä ei välttämättä synny, kun vesi pääsee imeytymään laatan läpi maahan. Usein on kysymys kosteusvauriosta, joka ei haittaa asumista. Tilanne on paljon vakavampi, jos pesutilat ovat kaksoislaattarakenteelle perustetussa talossa.
Kaksoislaatan kirot
Perustamisessa suosittiin 1980-luvulla melko yleisesti tätä kaksoisbetonilaattarakennetta, jossa alimpana on kantava betonilaatta tai niin sanottu roskalaatta, sen päällä eristeenä styroksi tai mineraalivilla ja eristeen päällä taas betonilaatta. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin näkyy, että mineraalivilla ei ole kestänyt kosteusrasitusta. Styroksi sen sijaan on säilynyt paremmin, se on yleensä vain hieman homehtunut puurakenteiden läheisyydessä.
- Tämä on vaarallinen rakenne. Kun maaperästä nousee kosteutta alemman laatan päälle tai lattiakaivosta valuu eristekerrokseen vettä, ollaan tosi hankalissa korjauksissa. Varsinkin, jos seinien puurakenteet vielä ulottuvat alemman laatan alle, kuten nimenomaan 80-luvun taloissa on tehty.
Pirinen sanoo korjausneuvojien kaivavan "lusikalla" puuseinien alajuoksuja, jotka on parikymmentä vuotta sitten upotettu betonin alapuolelle - silloisen hyväksytyn tavan mukaisesti.
Kun kaksoislaattarakenteesta löytyy homehtunut mineraalivillaeriste, ylempi betonilaatta joudutaan purkamaan pois. Styroksin suhteen päästään hieman helpommalla, kun homehtuneisiin eristeosiin päästään käsiksi purkamalla seinien alaosat.
- Näitä kaksoislaattalattioita on korjattu niin, että puurakenteet alalaatan päältä on purettu pois ja aluslaatta puhdistettu. Puurungon alle on muurattu bitumihuovalla betonilaatasta erotettu harkko, ja betonilaatta on koteloitu ilmatiiviiksi niin, etteivät homeitiöt pääse sisäilmaan. Erittäin ikävä korjattava, ja vaurion varman päälle korjaaminen on vaikeaa, Pirinen selvittää. jne.....
että vakuutusyhtiö ei maksa,ainakaan jos on TAPIOLA olipa vahinko ihan minkalainen tahansa ois ihan mielenkiintoista tietää onko Tapiola.
Noista vastauksista ei oikein selviä tuo lattian rakenne. Onko seuraavanlainen huoneesta päin katsottuna. Lattiapinnoitteet (kaakeli vesieriste), pintalaatta, jossa lattialämmitys, 2-kerrosta styroksia, aluslaatta, sepeli tai karkea sora. Oliko muovia jossain välissä ja missä? Muovia ei pitäisi olla missään välissä.