Saavatko opettajat tieteellisen koulutuksen?
Kuuluuko opettajakoulutukseen tieteellinen tutkimus ja tutkimustulosten analysointi sekä tieteen harjoittaminen?
Kuuluuko opettajakoulutukseen tieteellinen tutkimus ja tutkimustulosten analysointi sekä tieteen harjoittaminen?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Niiin minulla on ylempi tutkinto ja suoritettu yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa pääaineena matematiikka. Myöhemmin olen sitten suorittanut auskultoinnin.
Mutta osaatko tehdä tutkimusta, lukea pedagogisia tutkimuksia ja arvioida tieteellisten tutkimusten merkitystä työllesi?
Kyllä osaan. Olen toiminut myös lehtorina yliopistossa.
Hyvä. Mitä mieltä olet Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori T. Salonojan kirjoituksesta:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Mitä mieltä olet inkluusiosta tieteen näkökulmasta katsottuna?
eikä mikään Salonoja.
Selvä juttu. Hyvä. Mitä mieltä olet Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori T. SALOVIIDAN kirjoituksesta:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Vaikka olenkin opetusalan ihminen, en osaa soittaa enkä laulaa, mutta en myöskään ole saanut koulutusta enkä perehtynyt tuohon interventtioon vai mikä nyt se on. Olen matemaatikko enkä mikään pseudotieteilijä. Mieluummin harrasta vaikka astrologiaa ja sillä tuntuu olevan myös koulussa käyttöä.
Mielenkiintoista.
Koko inkluusiojuttu haisee ja on lähtöisin kykloopin kynästä. Tulee mieleen DDR (Deutsche Demokratische Rebuplik)Halveksii muita tutkimuksia tai nimeää ne tarinoiksi. Tästä esimerkkinä lainaus "väärästä" väitteestä;
"..TARINAT TODISTAVAT ERITYISLUOKKIEN PAREMMUUDESTA." Tai "KUNNAT SÄÄSTÄVÄT"
Ei sytytä alkuunkaan. Olkoot muut mitä mieltä tahansa.
Paljastavaa!
PettymyS se oli minullekin.
Selvisi sitten tämänkin kouluvihaajan motiivi. Meni mainitsemaan gurunsa nimen, vaikkei sitä ihan oikein muistanutkaan;)
Inkluusio on koulussa yhtä toivottua kuin kuppa Kalliossa. Jotkut saa eläntonsa vauhkoamalla, toiset joutuu käymään töissä.
mikä sulta tuli?
Ettäkö tällainen koulu olisi mahdollinen jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa?
---Niin idealistinen Timo Saloviita ei kuitenkaan ole, että uskoisi kaikkien oppivan samat
asiat samassa tahdissa. Eriytettyä ja yksilöllistä opetusta tarvitaan edelleenkin, mutta
sen lähtökohtana ei tule olla erityisluokka-ajattelu.
Saloviita kannattaa kaikille avoimen koulun mallia, jossa jokainen osallistuu tavallisen
luokan opetukseen vammasta tai oppimisvaikeudesta huolimatta.
Luokan sisällä voidaan muodostaa pienempiä ryhmiä, joissa huomioidaan oppilaiden erilaiset tarpeet.
Tämä edellyttää useamman aikuisen läsnäoloa opetustilanteessa: opettajien, erityisopettajan ja kouluavustajien.
- Voimavarat tähän saadaan perustamatta jäävistä erityisluokista ja koulukyytien
poisjäämisestä, Saloviita sanoo._______
Aineenopettajana voin kertoa, että opettajan koulutus on tieteellinen. Sinä koulupudokas et siitä valitettavasti voi ymmärtää mitään. Takaisin sinne terapiaan, hop hop;)
Koulupudokas? Terapia? Mitä ihmettä, en ymmärrä alkuunkaan juttujasi. Onko tuo opettajalle sopivaa kielenkäyttöä?
Koulupudokkaista ja terapiasta puheenollen, tiedätkö mitä tiede sanoo erityisopetuksesta?
Mitä mieltä olet tästä tieteilijänä: http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Tiede ei sano mitään erityisopetuksesta. Erityisopetus ei kuulu minkään tieteen pariin. Jopa oma ylipapisto, eli erityispedan hemmot ylipoistoilla, vihaavat erityisopetusta, koska se on retoriikan keinoin todistettu saatanalliseksi alkuperältään ja lisäksi sosialismin viholliseksi ja vastavallankumoukselliseksi hattivatiksi. Kasvatustietsätänjutskan sivuaa erityisopetusta, mutta ei uskalla sanoa siitä mitään, koska voi joutua erpedanttien suurmogulit Jyväshyvän ylipopistossa julistaa jihadin.
Siis, kukaan tieteellisen koulutuksen saanut ei ole kiinnostunut.
Mievuan, hops takaisin sinne erityisopen pakeille kertaan kertotauluu!
Shokeeraavaa!
No kerrohan, kuinka selität tuon saman erkkalapsen vanhemmille? Puhutko terapian epäonnistumisesta? Puhutko samaan realistiseen sävyyn erityisopetuksesta, vai kerrotko sadun hyvästä haltijattaresta, joka ottaa lapsen hellään huomaansa?
Sadussa opettajalla on luokassaan oppilas, joka tuottaa kaikille ikävyyksiä. Paikalle ilmestyy hyvä haltia, joka sanoo: "Anna lapsi minulle". Aina kiireinen opettaja siis luvataan vapauttaa taakastaan ja luokkatoverit heitä häiritsevästä kumppanista. Hyvä niin. Mutta miten käy lapsen? Hänelle käy paremmin kuin hyvin. Haltia sanoo: "Vien lapsen paikkaan, jossa hänellä on hyvä olla". Siis oikea win-win -tilanne, jossa kaikki voittavat.
Kyllä biologia ja matematiikka on ihan oikeaa tiedettä, mutta Kasvatustieteellisten opintonjen osalta kyse ei ole tieteestä
Ai että kasvatustiede ei ole tiedettä? Miksi sitä sitten kutsutaan tieteeksi?
Siksi, että turhanpäiset "tutkijat" saavat toimeentulonsa. Niitä on täynnään myös Opetushallitus, joka värkkää aina uusia höpöohjelmia kouluille. Samalla myös oppikirjantekijät saavat leipää. Yleisesti luullaan, että opettajat saavat jotain bonusta niiltä, mutta ei tule lantin lanttia eikä tarvitakaan.
Vai niin, ovatkohan myös muut opettajat samaa mieltä asiasta?
Tein tuossa pikagallupin opettajien huoneessa välkällä ja siellä oli Hipe, Juse, Pike ja Päikkä. Kaiiki olivat samaa mieltä. Eri mieltä ovat OPH ja kirjafirmat.
No niin, tämähän selittikin jo kaiken! Hyvää päivänjatkoa!
Kiva kun poistuit. Planeetalta.
Kasvitiede on tiede, kasvatustiede pseudotiede.
Matematiikka on tieteiden äiti. Mooses on Mooses.
Ks. esim. Wikipediasta, mitä tarkoittaa sanonta "publish or perish". Siellä selvästi sanotaan, että yliopistoissa tutkijoiden keskuudessa pidetään arvoa-alentavana joutua opetustehtäviin, vaikka opettaminen on arvokasta ja nollatutkimusten liukuhihnatuottaminen taasen heikentää tieteen tasoa. Silti asenteesta ei päästä koskaan eroon, vaikka tutkijat pakotettaisiin hankkimaan opettajakokemusta. Historiallisesti katsoen opettamista ei ole pidetty tieteellisenä vaan tieteellisyys on tekstien tuottamista ja tutkimista, mihin myös viittaa ilmaisu, jota suomeksi kansanomaistaen voisi kääntää "kirjanoppineiden yhteisöksi" eli "republique des lettres". Tähän porukkaan eivät ole opettajat kuuluneet. Itse en pidä kasvatustiedettä aitona tieteenä vaan kasvatustiede on pääosin psykologiaa höystettynä muilla tieteenaloilla, varsinkin yhteiskuntatieteillä. Kasvatustiede ei ole oma tieteensä, koska siltä puuttuu selkeästi filosofinen ja teoretisoiva otteensa. Kasvatustiede haluaa suuntautua käytäntöihin. Täten olisi oikeampaa pitää kasvatustiedettä ammatillisena oppiaineena, siis opetusoppina.
Opettajat eivät ole tieteellisiä. Heidän ammatillisuutensa perustuu käytännön työkokemukseen. Esimerkiksi aineopettajien ei periaatteessa edes tarvitse olla perustutkinnon suorittaneita ollakseen muodollisesti päteviä. Ja perustutkinnon syventävissä opinnoissa ja gradussa sentään edes hipaistaan jonkinlaista tieteen teon minimitasoa.
Ja jos nyt rumasti sanoo: opettajan tehtävä on sanoa oppilaalle, että opi, ja se on siinä. Oppilas joko oppii tai ei. Se ei ole kauhean tieteellistä, se ei lisää tieteellisen tiedon määrää, mutta saattaa tuotta yhteiskunnalle joko taloudellisia tuottoja tai tappioita, joiden suuruutta ei kuitenkaan ole helppo mitata. Tieteessä sen sijaan lähdetään siitä, että tieteen teolla ei tarvitse olla mitään taloudellista hyötyä, vaan tiedettä tehdään pelkästään sen itsensäkin takia.
Ensinnäkin, Trustfungus!, pitkästä aikaa luin tällä alueella jotain älylliseltä haiskahtavaa...
"yliopistoissa tutkijoiden keskuudessa pidetään arvoa-alentavana joutua opetustehtäviin"
Vastaavasti koulumaailmassa on totuttu ajattelemaan, että jos joku suuntautuu tutkijaksi, niin se on merkki kyvyttömyydestä toimia opettajana:) Jos virkaa hakee tohtori, niin sitä kummeksutaan. Erityisen huono maine on KT:lla.
"Kasvatustiede haluaa suuntautua käytäntöihin."
Haluaako? Itse olen aina saanut päinavastaisen kuvan. Teoreettinen kasvatustiede haluaa korostaa omaa pesäeroaan didaktiikasta, jotta voisi osoitta olevansa oikea tiede tieteiden joukossa. Sitten pelataan sanoilla - kasvatustiede kuuluu kasvatustieteisiin. Monikko ja yksikkö tarkoittavat eri asiaa:)
"Opettajat eivät ole tieteellisiä."
En tiedä, mitä tuo tarkoittaa. Jos vihjaat, että opettajan työ ei ole tehdä tiedettä, niin olen samaa mieltä. "Tieteellinen" on mielestäni atribuutti, jonka voi liittää esim. sanaan julkaisu tai tutkimus, mutta ei henkilöön.
"Heidän ammatillisuutensa perustuu käytännön työkokemukseen."
Myös siihen. Nykyisin opettaja toimii asiantuntijaorganisaatiossa. Asiantuntijuuteen liittyy teoreettinen (tieteellinen) ymmärrys yhdistettynä käytännön osaamiseen. Opettajuutta ei voi olla ilman teoreettista (tieteellistä) aineen hallintaa. Tai sitten hyväksytään epäpätevien, kouluttamattomien maallikkojen kutsuminen opettajiksi, kuten esim. iltapäivälehdet otsikoissaan tekevät.
Ed. kommentissasi on sellainenkin (ehkä tiedostamaton) totuuden siemen, että opettajaksi kasvaa vain opettamalla. Pelkkä tieteellinen koulutus ei tee ihmisestä opettajaa tai anna ymmärrystä opetusalasta.
"Esimerkiksi aineopettajien ei periaatteessa edes tarvitse olla perustutkinnon suorittaneita ollakseen muodollisesti päteviä."
Tuo on ihan uutta tietoa. Voisitko selittää, mitä tarkoitit?
"Ja perustutkinnon syventävissä opinnoissa ja gradussa sentään edes hipaistaan jonkinlaista tieteen teon minimitasoa."
Syventävien opintojen tarkoitus ei liene tieteen tekeminen, vaan oman tieteenalan tuntemuksen syventäminen. Syventävät opinnot voivat olla hyvinkin vaativia. Fysiikan tai matematiikan syventävät käyneet ovat varmaan samaa mieltä. Olen aina mieltänyt syventävät opinnot tieteellisiksi opinnoiksi, tällaisena niitä myös yliopistomaailma pitää.
Gradu on opinnäyte, jolla osoitetaan, että opiskelija tuntee oman alansa metodologian ja tutkimusperinteen. Sen ei yleensä ole tarkoituskaan tuottaa uutta, merkityksellistä tieteellistä tietoa. Varsinainen tutkijatyö alkaa yleensä vasta maisterivaiheen jälkeen, missä sitten opettajien polku eroaakin opetustyötä tekemään. Siihen asti opinnot ovat kuitenkin olleet (mat.lt.tdk:ssa ainakin) samoja tieteellisiä opintoja.
Jos joku nyt haluaa brassailla, että vasta tohtori on saanut tieteellisen koulutuksen, niin jää silloin mielipiteineen aika yksin. Sellainen näkemys ei edusta ainakaan yliopistojen ja korkeakoulujen kantaa.
Aineenopettajan koulutus on tieteellinen koulutus, koska aineenopettajaksi pääsee vain opiskelemalla omaa tieteenalaansa yliopistossa. Niitä pedagogisia opintoja, joihin sisältyy hilkku kasvatustiedettä, ei varmaan kukaan vakavalla naamalla väitä tieteellisiksi opinnoiksi. Sinänsä kumma tilanne, koska käytännöllistä tietoa opinnoissa nimenomaan saisi olla enemmän.
"Ja jos nyt rumasti sanoo: opettajan tehtävä on sanoa oppilaalle, että opi, ja se on siinä."
Ei ollut rumasti sanottu, vaan tyhmästi. Kukaan ei opi käskemällä. Siksi opettajan täytyykin olla pätevä asiantuntija;)
Käytin monessa kohtaa sanaa aineenopettaja, koska olen aineenopettaja. Tarkoitus ei ole mollata luokanopettajia, mutta en voi puhua heidän puolestaan, koska en ko. koulutusta ole käynyt. Kasvatustieteestä on kokemusta sen verran, että syventävät on tullut luettua harrastuksen vuoksi, vaikka pääaine ja tutkinto ovatkin luonnontieteellisessä.
>>>>Opettajat eivät ole tieteellisiä. Heidän ammatillisuutensa perustuu käytännön työkokemukseen. Esimerkiksi aineopettajien ei periaatteessa edes tarvitse olla perustutkinnon suorittaneita ollakseen muodollisesti päteviä. Ja perustutkinnon syventävissä opinnoissa ja gradussa sentään edes hipaistaan jonkinlaista tieteen teon minimitasoa.>>>>>>
Aineenopettajan pätevyys:
Aineenopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja väh. 60 op:n (väh.35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Ammatillisuudesta: Eikö yleensäkin tutkinnoissa (sis. opinnäytetyön, seminaarit,....) puhuta valmiuksista tieteen tekemiseen, ammattiin, jne..
Ammatissa se työ opitaan ja näin on myös tutkimusalalla. Miten se on tekniikassa? Lääketieteessä. Tekeekö lääkäri tieteellistä työtä? Mikä tässä on niin vaikeaa?
Saivartelet joutavilla asioilla, mutta sotkeudut omaan näppäryyteesi. No näitähän riittää.
Opettajan tehtävä on löytää kullekin oppilaalle ominainen tyyli oppimiseen ja opettamisen tarkoitus on nimenomaan helpottaa ja nopeuttaa oppimista.
Ai jaa, meneekö tämä homma niin, että opiskeluaikoina tehdään tutkimusta ja harjoitellaan tieteellisiä valmiuksia, mutta kun paperit on takataskussa, käytännön opettaja haistattaa tieteellä pitkät?
"Joskus on vaikeampaa kuin aina!"
Ei sitä tiedettä heitetä romukoppaan, vaan kriittisesti suhtaudutaan kaikkeen ja kaikkiin niin sinuun "saloheimoon", mutta myös wikipediaan. Koulutus, ainakin minulla jo vanhemmalla lehtorilla oli täysin tieteellistä. Siinä ei ollut mitään opetukseen viittaavaa. Tosin ihmettelimme sitä, miksi kaikkien professorien opettamistaidot ovat syvältä. Ei hajuakaan opetustaidoista. Matematiikan laudaturin lisäksi minulla on kokeellisen fysiikan laudatur, jossa pro gradun tein holografiasta. Tiedän varmasti paljonkin tutkimuksesta. Mahdollisuus olisi ollut jatkaa myös tieteellisellä puolella, mutta en halunnut sitoa itseäni huonolla palkalla 10 vuodeksi yliopistoon.
En tiedä sinusta mitään, mutta outo jankuttaja olet. Etkö voisi olla asiallisempi?
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/10/opettajien_taydennyskoulutus.html?lang=fi
Vuosittain opettajista 87 % osallistuu täydennyskoulutukseen. Itse ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kerran saanut osallistua 5 ov koulutukseen niin, että työnantaja maksoi palkan lähiopetusjaksoilta ja tietenkin myös sijaisen palkan. Ehkä se ei kelpaa sinulle, koska järjestäjänä oli opettajakoulutuslaitos
Muihin ammatteihin verrattuna opettajat ovat osallistuneet täydennyskoulutukseen poikkeuksellisen paljon omalla ajallaan ja rahallaan. Esteiksi osallistumiselle on mainittu muun muassa sijaisongelmat. Liian usein opettajien täydennyskoulutus on tarkoittanut työnantajalta hellinnyttä lupaa lähteä kurssille, kunhan maksaa itse matkat tai ainakin järjestää itse sijaisen. (Opettajalehti 25.9.2009)
Miten tuollaisen päättelykyvyn omaava ihminen on löytänyt tämän palstan? Ei alkeellistakaan käsitystä opiskelusta puhumattakaan tieteestä. Taitaa parhaiten tuntea hoitoalan, jossa vain lääkäri on akateemisesti koulutettu.
Outoa on minustakin, miksi inkluusiotutkimuksia ei lueta ennakkoluulottomasti.
Hoitoalalla olin joskus kesätöissä pariinkin otteeseen, joten alaa tunnen riittävästi. Kyllä ainakin puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, sairaalafyysikko ja ylihoitaja ovat myös akateemisesti koulutettuja.
Minun käsitykseni tieteestä perustuu sen asian ihmettelylle, miksi ihminen joka väittää olevansa tieteellisesti koulutettu, puolustaa epätieteellistä systeemiä?
Erityisluokkaopetuksen suhteellinen tehottomuus on niin yllättävä tieto, että sitä on vaikea aluksi uskoa. Tehottomuus tarkoittaa samalla sitä, että alan asiantuntijat ovat väärässä. Mutta voivatko asiantuntijat koskaan olla väärässä - ainakaan näin järjestelmällisellä ja karkealla tavalla? Ehkä kannattaa vilkaista historian opetuksia. Lääkärit ovat paraatiesimerkki ammatillisesta luotettavuudesta. Siitä huolimatta lääkärien ammattikunnan väitetään tuottaneen potilailleen enemmän haittaa kuin hyötyä aina 1800-luvun puoliväliin asti (McNeill, 2005, Kansat ja kulkutaudit). Ristiriita herättää kysymyksen siitä, kumpaan pitää luottaa enemmän, tieteeseen vai asiantuntijoihin. Ja jos on luotettava enemmän asiantuntijoihin, mihin he luottavat, kun eivät luota tieteeseen? Ehkä on vain pääteltävä, että erityisluokkasiirtoa suositellessaan asiantuntijat astuvat asiantuntijaroolinsa ulkopuolelle ja ilmaisevat lähinnä henkilökohtaista maailmankatsomustaan. http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Ei tuossa ajattelussa ole mitään outoa.
-----Ehkä on vain pääteltävä, että erityisluokkasiirtoa suositellessaan asiantuntijat astuvat asiantuntijaroolinsa ulkopuolelle ja ilmaisevat lähinnä henkilökohtaista maailmankatsomustaan.-------
Ennen vanhaan silloin hyvinä aikoina ei oikeastaan ollut erikoisluokkia, vaan kaikki siis myös tyhmät (=lahjattomat) olivat samassa luokassa. Tyhmillä myös oli tyhmät vanhemmat ja tietysti myös isovanhemmat. Kaikki kylässä tiesivät sen. Sitten saatiin se viisasten kivi, jotta laitetaan pystyyn erityisluokka eikun tarkkis ja sinne sitten ne "mäkihyppääjät". Koulutusta tarvittiin piankin, koska huomattiin, että tavallinen opettaja ei ole kelvollinen opettamaan näitä erityisiä oppilaita. Näin syntyi kokonainen instituutio, jonka tehtävänä oli antaa parasta mahdollista opetusta heikosti oppiville tms.lle. Kuitenkin tarkkiksen piti olla vain väliaikaista ja oppilas piti siirtää mahdollisimman nopeasti normaaliin opetukseen. No nyt se oppilas "unohtui" sinne tarkkikselle. Uusi opettajasukupolvi ei ole ehkä tietoinen tästä asiasta. Eikä toisaalta ole helppo purkaa kokonaista instituutiota eikä ainakaan koululaitoksesta. Helpommin lähtee pakkoruotsikin kuin erityisopetus koulusta. Mutta hyvä "mievuan" (annat ymmärtää olevasi savolainen) koulutuspolitiikka tekevät poliitikot ja näin sinä olet väärällä sivustolla. Opettajat tekevät työtään kuten päättäjät ovat tarkoittaneet. Toisaalta fanaattisuutesi takana on varmasti jokin hyvin lähellä sinua oleva syy. Mikä?
Opettajalla on yksi harmi vähemmän, kun hän on puhdistanut luokkansa akanoista. Tästä etuoikeudesta muistutetaan jo opettajankoulutuksessa: ”Opettajana teidän tulee pitää huoli, että itse jaksatte työssänne ja muistatte olla ottamatta turhia taakkoja kantaaksenne. Kukaan muu ei sitä puolestanne tee!” (Normaalikoulun lehtori, 2008). Oppilasvalikoinnin tarpeesta kirjoitti kansakouluntarkastelija A.V. Laitakari jo vuonna 1919 apukoulun opetusopissaan: tuhannet "puupäät", "tylsät" ja "kankeaoppiset" tulevat olemaan opettajien vaivana ja mieliharmina tulevassa oppivelvollisuuskoulussa. Niinpä heidän pääsynsä tavallisille luokille tulee estää. Opettajien ammattijärjestö OAJ suhtautuu johdonmukaisen kielteisesti integraatioon ja on jarruttanut melkein loppuun saakka esimerkiksi vaikeavammaisten oppilaiden pääsyä peruskouluun (OAJ, 1989). (T.Saloviita)
Niin että ennen koulu oli erityisoppilailta suljettu kokonaan.
Siinä siulle syytä.
Kerrot olleesi hoitoalalla kesätöissä pariinkin otteeseen ja siksi tuntevasi alaa riittävän hyvin. Entä sitten sellaisen opettajan asiantuntemus, joka on tehnyt alan työtä kymmeniä vuosia ja nähnyt myös yhteiskunnan muutoksen ja siitä seuraavat muutokset perheisiin ja lapsiin. Missä sen arvo on? Eikö kokemuksella ole merkitystä. Sinä edustat kommenteissasi toista ääripäätä. Luotat silmittömästi johonkin /joihinkin samansuuntaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, joissa on selvä asennettasi tukeva tarkoitushakuisuus.
^^^ Ristiriita herättää kysymyksen siitä, kumpaan pitää luottaa enemmän, tieteeseen vai asiantuntijoihin. Ja jos on luotettava enemmän asiantuntijoihin, mihin he luottavat, kun eivät luota tieteeseen?*****
Tätä varten on ihmisillä toisin kuin koneilla taito tehdä päätelmiä myös epätarkan tiedon perusteella.
Mikäli olet todella savolainen, et tietenkään usko mitä näet. Mutta älä silti ummista silmiäsi todellisuudelta.
Inkluusio ei ole mikään vaihtoehto nykykäytännölle, vaan uskonto, jota saarnaavat hurmoshenkiset kansankiihottajat. Mikään "tutkimus" ei sitä tue, eikä ole koskaan tukenut, eikä tule koskaan tukemaan. Ko. viitteet ovat tuttuja, ja ihan pehmoista tuubaa täynnä. Se, mitä inkluusiouskovaiset ovat "tutkimuksissaan" omasta kallostaan löytäneet ameriikoissa, ei liity mitenkään suomalaiseen todellisuuteen.
Hassuinta tässä on se, että hurmosliikkeeseen on liittynyt mielenvikaisia peesaajia eri elämänaloilta vailla minkäänlaista kasvatustieteen tai erityispedagogiikan koulutusta tai tuntemusta puhumattakaan kokemuksesta opettajan työssä. Ovat vain huomanneet, että on siinä kiva aihe vouhottaa.
Niitä sanankäänteitä on kyllä ajoittain hauska lukea. Se herra professorin perusmekanismihan menee niin, että hän pyrkii retoriikallaan osoittamaan, että vastustajat ovat väärässä ja pahoja, jolloin hänen loogisesti täytyy olla oikeassa ja hyvä.
Ihan totta mievaan, ei maksa vaivaa saarnata täällä. Haet vain vahvistusta jollekin ennakkokäsityksellesi, jonka olet idoliltasi saanut, etkä mitään keskustelua tai vuoropuhelua tai tietoa. Ryömi jo takaisin sinne idolisi jalkoihin mumisemaan uskollisuuttasi. Täällä ei ole mitään sinulle.
"Minun käsitykseni tieteestä perustuu sen asian ihmettelylle, miksi ihminen joka väittää olevansa tieteellisesti koulutettu, puolustaa epätieteellistä systeemiä?"
Kun pohjasi on lukion psyka ykkönen, niin ei paljon kannata käyttää sanaa "tieteellinen". Herätät pelkkää huvitusta.
Ei meihin koulutettuihin ammattilaisiin tee mitään vaikutusta se, että toistat meille kaikille jo ennestään tuttuja vihamieleisiä julistuksia. Ne on nähty, kuultu ja naurettu jo ennenkin. TYLSÄÄ!
"Lääkärit ovat paraatiesimerkki ammatillisesta luotettavuudesta. Siitä huolimatta lääkärien ammattikunnan väitetään tuottaneen potilailleen enemmän haittaa kuin hyötyä aina 1800-luvun puoliväliin asti (McNeill, 2005, Kansat ja kulkutaudit)."
Sama nauha pyörii. Copy-Paste. 1800-luvun lääkäreillä onkin paljon tekemistä inkluusion kanssa;) Jos olisitte vähemmän pöllyssä, niin huomaisitte puhuvanne terveille ihmisille täysin vierasta kieltä - koko inkvisitiosakki. Siis inkluusiosakki.
Inkluusio on vain mauton vitsi. Sitä saa inkvisiittori "tutkia" mahansa täydeltä ja löytää itsensä peilistä milljoonanteen kertaan, eikä se terveitä ihmisiä silti innosta.
Sinulla olisi yksi harmi vähemmän, kun ottaisit ne lääkärin määräämät aamulla.