otetaanko ujoa töihin?

Vaikka olisi hiljainen, mutta työt tulee kumminkin tehtyä, niin eiköhän sitä työtä riitä. Tosin kun haet töihin, niin silloin pitää puhua reippaasti ja selkeästi. Ensivaikutelma on tärkein.

Jos muut työntekijät tajuavat, että olet hiljainen, niin eiköhän ne sitten ymmärrä olla puhumatta. Varo vaan sitä, etteivät luule sua ylimieliseksi.

Riippuu paljon työstä. Tsemppiä kumminkin.

Kyllä sitä työssä kuin työssä joutuu ollemaan tekemisissä ihmisten kanssa. Jos et halua keskustella työkavereiden kanssa, voi työilmapiiri muuttua huonoksi ja sietämättömäksi. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta työpaikalla on PAKKO tulla kaikkien kanssa toimeen. Harvassa on sellaiset työt, joissa saa/joutuu olla yksin.

Olin itse monta vuotta työpaikassa, jossa olin oikeasti ainoa työntekijä talossa. Siihenkin hommaan kuului asiakkaiden kanssa jutteleminen ja papereiden täyttäminen eli en ollut ylhäisessä yksinäisyydessäni. Jotkut asiakkaat eivät jääneet pahemmin juttelemaan, toisten kanssa oli pakko harrastaa small talkia. Jos olisin ollut juro ja nököttänyt nurkassa, he olisivat luultavasti valittaneet pomolleni, jolloin minä olisin saanut lähteä.

Niin, olen aina ollut ujo ja hiljainen :) Töihin olen silti päässyt useasti, suhteilla ja ilman suhteita. Enimmäkseen olen ollut kassalla. Siinäkin on pakko asiakkaiden kanssa puhua ne pakolliset asiat, eikä siinä kauheasti voi ujostella. Jotkut asiakkaat tilaa ja maksaa, toiset haluavat jotain höpistä. Harvemmin kuitenkaan yhtä tai kahta sanaa enempää.

Siivoomassakin olen ollut. Siellä hommat hoidettiin suurimmaksi osaksi yksin, mutta tapana oli juoruta paljon tauoilla. Siinä auttoi hirveästi porukkaan pääseminen, kaikki muut olivat "mummoja" ja heidän kanssaan tuli mainiosti toimeen. Yleensä riitti, että hymyili ja kuunteli, kun he keskustelivat. Jo se riitti osallistumiseen. Siivoushomma yhteisömielessä oli ehkä minulle parasta hommaa, koska mummot ottavat heti siipiensä suojaan, kyselevät ja keskustelevat. Trendikkäissä työpaikoissa, joissa on vain nuoria, pitää itsekin ottaa kontaktia, koska siellä kukaan ei tule kädestä pitelemään.

Mutta karisee se ujouskin. Olen itse heittänyt sen jo iän myötä pois :) Kai se oli osaksi itsevarmuuden puutetta ja työpaikallakin pelkäsi, että joku seuraa, tarkkailee ja haukkuu, vaikka kuinka yrittäisi työnsä tehdä hyvin. Ujona ja hiljaisena sitä sai sitten niskaansa paljon turhaa paskaa, kun ei uskaltanut eikä kehdannut väittää vastaa. Näin jälkeenpäin olen tajunnut, että jotkut asiat ovat olleet jopa todella törkeitä. Esim. se kerta, kun tulin ajoissa (yli vartin liian aikaisin) töihin, jotta saisin laittaa kamat rauhassa. Pomo pyysi, että voisin aloittaa työni aikaisemmin ja suostuin tähän. Menin pukemaan työvaatteita ja jo ennen kuin ehdin pukkarin ovea sulkea, alkoi koputus ja huuto siitä, missä viivyn. Silloin puin itku kurkussa niin nopeasti kuin pystyin ja siitä huutoa sai kuunnella koko päivän, vaikka hyvää hyvyyttäni olin suostunut aloittamaan ajoissa, enkä työtäni tehnyt mitenkään huonosti vaan mielestäni hyvin.

Yhdessä työpaikassa puolestaan oli ns. kiusaaja, joka kiusasi kaikkia uusia. Minua esim. hän heitti tarjottimella, uhkaili, haistatteli, haukkui, mitä nyt sitten keksikin. Ujo kun olin, yritin vain olla huomaamatta, muutaman kerran valitin pomolle hänestä: hän heitti minua jollain työvälineellä, joka lopulta osui asiakkaaseen. Yritin jopa paikata välejä heittämällä hänet kerran kotiin, mutta ei se mitään auttanut. Lopulta vaihdoin työvuorot niin, ettemme enää nähneet ja sain olla rauhassa. Silloin alistuin, nykyinen minä olisi luultavasti haistattanut takaisin ja tehnyt välittömästi ilmoituksen työsuojeluun, isommalle pomolle ja omistajalle.

Että kyllä sitä on saanut oppia :) Mutta toisaalta sitten taas, jos ei jää tuleen makaamaan, kasvaa isommaksi ja vahvemmaksi. Nykyisin alan koulutukseni puolestalla olla pätevä moneen hommaan ja kielitaitoakin on enemmän kuin normitallaajalla. Ujona en osannut markkinoida osaamistani, joka johti osaltaan varmasti oletukseen, etten osaisi. Ujoa ja pelokasta pidetään myös välittömästi tyhmänä, mikä toisinaan pännii, jos oikeasti on fiksu.

Mene sinä töihin, minne pääset :) Älä annan ujouden olla este tai haitta. Tunnustele ympäristöä rauhassa, tartu kiinni luotettavalta tuntuvaan henkilöön ja tutustu hänen kauttaan työyhteisöön. Työssä on paljon hauskempaa käydä, jos siellä on joku, jonka näkemistä odottaa :) Kaiken muun kokemus kyllä korjaa.

tosi paljon työstä. Jossain paikassa missä on ehdoton vaitiolovelvollisuus ja muutenkin tarkka valvonta on hiljaisuus plussaa. Mutta asiakaspalvelutyössä saa ja pitääkin puhua! :)

Asiakaspalveluun jossa joudut olemaan ihmisten kanssa tekemisissä kokoajan niin ei välttämättä oteta.