Tänään ymmärsin etten jaksa enää tykätä susta. Tästä eteenpäin välttelen sua entistä enemmän ja alan miettiä muita tyttöjä. Elämä ja muut mahdolliset kumppaniehdokkat valuvat ohi jos roikun näin intensiivisesti sussa, tai tarkemmin sanottuna susta haaveilemisessa. Haluan jotain todellista, sinä se et ole kun et ole selkeää merkkiä antanut vieläkään.
Tänään sen tajusin
uuden alku
28743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ootko varma, että oot ite antanut riittävästi? Mietin vaan kun täällä aina odotellaan merkkiä siltä ja tältä, muttei itse oteta yhteyttä ja kerrota. Siinähän sitten kaksi odottaa ja mitään ei koskaan tapahdu. Miksi et itse tee mitään?
Eniten harmittaakin tämä epävarmuus. Mutta en jaksa enää miettiä ja pohtia 24/7 (sitä mun kunnollinen ihastuminen aina on) kyseistä tyyppiä. Pitää saaha muuta sisältöä elämään ja äkkiä.
Yhteyttä en voi ottaa kun ei ole yhteystietoja. Ja kasvotusten ei vaan pysty kun tilanne on mikä on.
Mun villi veikkaus on, että se ei vaan tiedä susta ja sun ihastuksesta, jos te ette oo edes niin tuttuja, että sulla olis yhteystiedot etkä voi kasvotusten puhua.
aavistaa vahvasti. Se on varmaa, molempien elekieli on sen kertonut. Katseet, eleet ja käyttäytyminen kertovat niin paljon.
Olen siis tuo sama aloittaja "uuden alku", enkä "uusi alku", sori.
Lisäyksenä edelliseen viestiin; hän on todennäköisesti myös enemmän kuin tyytyväinen kun pääsee kyttääjästään eroon.
Voisit vaikka pakottaa itsesi ihastumaan johonkin tyyppiin esim työpaikalla (työmotivaatio nousee), salilla (kuntoilet enemmän) tai kirjastossa (luet enemmän). Näin saat hyödyt irti ihastumisistasi!
Miten voi pakottaa ittensä ihastumaan johonku,vaikka kirjastontätiin,jotta lukis enempi:D
Sä oot hassu!
No ainakin hyödyllisissä paikoissa voi katsoa hiukan ympärilleen :) Ehkä sieltä löytyy joku. Eihän sitä voi pakottaa :DD Enimmäkseen vitsillä edellinen kommentti oli kirjoitettu ...
AP: Ihmettelen odottamasia "merkkejä", jos ette ole läheisiä niin ehkä ihastuksesi ei ihan kehtaa heittää suoria merkkejä jos sinäkään et.
Kuntosalilla tulee käytyy yhden tiukkapepasen naisen takia,ehkä olisin jo lopettanut motivaation puutteeseen.En oo kyllä ihastunut siihen sen naiseen muuten vaik nätti onkin.Mut sen pepa on niiiin herkullinen tiukoissa shortseissa että,voi tytöt!
Jotain hyötyy et on lesbo,ja sen naisen pepa kiinnostaa.Koska heterona tuskin kävisin salilla enää,on meinaan perkeleen rumia äijiä,hyh.
ja työmotivaationi nousi! ;) Viime aikoina se on tosin ollut laskussa koska eräs henkilö häiritsee liikaa.
Hän on minua rohkeampi, eli on tässä avattava jo silmät todellisuuteen; hän ei ole kiinnostunut minusta (ei ainakaan yhtä paljon kuin minä hänestä), koska muuten olisi jo varmasti tehnyt jotain. Niin lähellä itsekin olen jo ollut aloitteen suhteen.
Tuskin oli minulle tarkoitettu. Mutta minäkin olen palavasti ihastunut ja olen epävarma toisen kiinnostuksesta minua kohtaan. Yhteyttä en häneen voi ottaa kun ei yhteystietoja ja kasvotusten en ole saanut sanaa suustani tilanteesta johtuen. Turhautunut tilanteeseen kun haluaisin kovin puhua kanssasi.
ovat Enirossa ja nimen hän tietää, sukunimenkin hän saa helposti muutamassa sekunnissa selville (kysymättä keltään) jos ei tiedä sitä. Minäkin sain hänen sukunimensä hetkessä selville (oikeassa elämässä, kysymättä keltään), yhteystietoja ei ole netistä löytynyt.
Millainen tilanne teillä on? Kun kirjoitit "tilanteesta johtuen"... Ettekö edes näe toisianne vai mistä kiikastaa?
Yhteystiedot eivät aina ole enirossa. Tai jos virallinen osoite on eri kuin missä asuu / väliaikainen osoite. Miten sukunimen saa sekunneissa muuten selville :o minua pelottaa jo nykyajan stalker-mahdollisuudet!
nimen saa selville hetkessä, enkä pidä sitä oikeastaan edes stalkkaamisena jos katsoo ympärilleen ja ehkä ihan vähän enemmänkin. Ei mitään pahaa silti. Esimerkkinä voisin antaa vaikka naapuriin ihastumisen (josta ei mun kohdalla ole kyse, vaikka hän lähellä asuukin), katsoo mitä postiluukussa lukee. Vähän tähän tyyliin on muuallakin mahdollisuuksia.
Juu, hänen tietonsa eivät tosiaan ole Enirossa, minun ovat. Siksi kerroinkin ettei minulla ole hänen yhteystietojaan, mutta hänellä olisi hyvin pienellä vaivalla minun.
Näemme kyllä viikottain harrastuksen parissa mut liikaa porukkaa ympärillä. Katseltu ja vilkuiltu, mut varma en voi olla.
Voi harmi. Samantyyppinen on mun tilanne, liikaa muita ihmisiä aina ympärillä.
Mitäpä jos tekisimmekin aloitteen kun seuraavan kerran kohtaamme ihastuksemme!
tässä juuri yritän kaikkeni päästäkseni eroon ihastuksentunteestani ;)
Pelkään, etten pystyisi tuohon selkeän aloitteen tekemiseen. Niin monta viikkoa se on ollut jo mielessä, enkä ole vaan pystynyt. Kasvotusten on aina muita ympärillä ja yhteystietoja mulla ei tosiaan ole saatavilla. Muut vaihtoehdot ovat nollassa, ne menisivät jo ihan oikeaksi stalkkaamiseksi.
omistan kappaleen, joka on eräästä syystä jäänyt mieleeni suhun liittyen:
http://www.youtube.com/watch?v=fAXgGWY6X5E
Ei edes löydy levyhyllystäni. Ehkä hyvä homma, ei tule kuultua liikaa enää myöhemmin. Tässä laulun sopivin kohta tälle hetkelle (muu sopiva on historiaa):
At night I pray
That soon your face will fade away
Ihmeellisiä lauluvalintoja, kun kotimaisin voimin voi kaiken niin paljon paremmin sanoa. Tämä uusi Chisun biisi, kertonee oleellisen näistä "uudelleen aloittamisista" ja eron vaikeudesta. Kovin on kaunis nainen ja myötämielinen ja anteeksiantavainen, itse tuskin anteeksi antaisin ilman anteeksipyyntöä. Mutta hieno biisi joka nyt tiuhaan tahtiin levylautasella pyörii.
Chisu: Sama nainen
Luvattu on paljon
Rikottu enemmän
Vierelläsi valvon
ja kauniina sut nään
Sä oot se jonka
löydän aina uudelleen
Taas tässä oon ja valmis
uuteen kierrokseen
Mut mussa ei oo mitään
Mussa ei oo mitään uutta
Oon vielä samanlainen
Sama mieli
Sama sydän
Sama nainen
Mä muistan kyllä
ne kirosanat ja syyttelyn
ja anteeksi annan
jopa sen pahoinpitelyn
Mut mä en lupaa mitään
Mä en lupaa mitään muuta
Oon vielä samanlainen
Sama mieli
Sama sydän
Sama nainen
Kun nyt uudelleenaloittamisesta puhutaan ja chisun biisi viittasi siihen, että voisi uudelleenpalata, niin mielestäni jos tietyn pisteen ohittaa ei paluuta ole, vaikka pahoittelut käytöksestä tulisikin. Tietysti on luontevan kanssakäymisen takia hyvä asiat puhtaaksi selvittää ja mielenrauhan saavuttaa jos osaa asioita käsitellä tai niitä haluaisi käsitellä ja sen jälkeen jättää kaiken taakse, turhaan voi painaa asiat jos ei halua jollain tapaa asioita todentaa ja sitten voi jatkaa elämäänsä eteenpäin.
Ellei sitten ole niin ..., että kieltäytyy ymmärtämästä tekemisiään eikä niitä halua todentaa mitenkään jos niin on niinhän se on päivänselvä asia ja silloin näiden ihmisten on parempi olla kohtaamatta ja sillä selvä!. Kertoo vain ihan tarpeeksi noista ihmisistä, suorat yhteydenotot ignoorataan tai ollaan vastaanottavaisia vain tietyille "tunteille" muttei selvittelyhalulle ja sehän näkyy, joten kierre on valmis ja siitä eroon pääsemiseksi pitää olla valmis jättämään tälläiset henkilöt lopullisesti taakse.
En kertakaikkiaan enää piittaa susta!
En oikein tiedä itsekkään miksi tunteet ovat näin kylmenneet.
Sitä ihmettelen itsekkin, kuinka olen joskus edes vähän tykännyt susta.
Mitä oikein olen sinussa nähnyt.
Mä oon sellainen, että kun stoppi tulee, niin se tulee niin voimalla, etten itsekkään voi sille mitään.
Se on silloin täydellinen stoppi.
Se on kuin joki, jolta ei ole paluuta!
Näin on minulle käynyt monta kertaa ennenkin.
Katse tulevaisuuteen ja kohti uusia seikkailuja!
Tee säkin niin. Minä en ole sulle se oikea.
jota ajattelen. Mutta ymmärrän sua, mullekin se stoppi tulee voimalla sitten kun tulee. Sitä odotellessa!
UA: Tee se aloite nopeasti, jos hän ei ole kiinnostunut on helpompaa jatkaa matkaa
en tiedä kuka olet... mutta itse päätin paljastaa ihastukseni tänään...tiedä vaikka se olisit sinä...olet niin se nainen jossa on kaikki niin...niin kuin pitääkin. Suhun rakastunut oon
Olen liikaa roikkunut erään haaveilemisessa. Hänellä ei ole yhteystietojani, niinkuin ei minullakaan. Hänellä olisi paremmat mahdollisuudet edes ottaa yhteyttä minuun, koska hän tietää suurinpiirtein missä asun, minä en edes missä päin tätä suurehkoa kaupunkia. Näen aina hänet yllättävissä tilanteissa. Tai ei ne niin yllättäviä ole. Tiedän että mahdollisuus on suurempi nähdä hänet kuin olla näkemättä, mutta silti se tulee ihan puskista. Punastun, enkä halua katsoa päin. Ja saatan näyttää ärsyyntyneeltä, koska en pidä siitä etten pysty kontrolloimaan itseäni, mutta toisaalta hymy jää jälkeenpäin huulille pitkäksikin aikaa hänet nähtyäni.
En pysty siihen. Sä olet ihana, tykkään susta ihan liikaa että voisin unohtaa mitenkään, *****.
Kauniita unia
p**kaa sitä sitten löytyi taas tämänkin kirjoituksen alta. Ei ole siis mikään ihme, ettei teille anneta minkäänlaisia elonmerkkejä. Jatkakaan vaan samalla tavalla eteenpäin.