Talvi ja lamellihirsitalo

City nurkat on. Ei nurkista varsinaisestu vedä, mutta viileät ne on.
Samoin on ikkunoiden ympärystät ja esim. kaksi ikkunaa vierekkäin niin niiden välissä
pintalämpö n. 10 astetta. Mitin, että monissa vanhoissa taloissa ikkunat on olleet
parempia..Mistähän tuonkin vois tarkidtaa, että onkio ikkunat sitä mitä
on haluttu ? MItes muut Mammutin omistajat ..Kommentia kehiin !
Kyllä se näköjään niin on että perinteinen olis ollut paljon tiiviimpi ratkaisu..

Jake__ kirjoitti:

City nurkat on. Ei nurkista varsinaisestu vedä, mutta viileät ne on.
Samoin on ikkunoiden ympärystät ja esim. kaksi ikkunaa vierekkäin niin niiden välissä
pintalämpö n. 10 astetta. Mitin, että monissa vanhoissa taloissa ikkunat on olleet
parempia..Mistähän tuonkin vois tarkidtaa, että onkio ikkunat sitä mitä
on haluttu ? MItes muut Mammutin omistajat ..Kommentia kehiin !
Kyllä se näköjään niin on että perinteinen olis ollut paljon tiiviimpi ratkaisu..

Lue lisää

vahvasti jonkinlaiseen ikkunoiden asennusvirheeseen.
Hirsitalon ikkunat ei ole yhtään sen kylmemmät kuin muutkaan ikkunat.
En kylläkään tunne Mammutin ikkuna-asennusdetaljeja, mutta kuitenkin.

Jake__ kirjoitti:

City nurkat on. Ei nurkista varsinaisestu vedä, mutta viileät ne on.
Samoin on ikkunoiden ympärystät ja esim. kaksi ikkunaa vierekkäin niin niiden välissä
pintalämpö n. 10 astetta. Mitin, että monissa vanhoissa taloissa ikkunat on olleet
parempia..Mistähän tuonkin vois tarkidtaa, että onkio ikkunat sitä mitä
on haluttu ? MItes muut Mammutin omistajat ..Kommentia kehiin !
Kyllä se näköjään niin on että perinteinen olis ollut paljon tiiviimpi ratkaisu..

Lue lisää

Lämpökameralla vaan kuvia, niin kyllä vuodot selviää. Nurkat vuotaa tietenkin ja näkyypä lämpökuvista joku kantava hirsisaumakin loistavan punaisena. Ne ovat hirsitalon ominaisuuksia, mutta ikkunoiden sivut ei saisi olla sen kylmempiä (vai pitäisikö kuvatessa sanoa kuumempia) kuin missään talossa. Hirsien saumat näkyvät kyllä lämpökuvassa kaikki.

Jake__ kirjoitti:

City nurkat on. Ei nurkista varsinaisestu vedä, mutta viileät ne on.
Samoin on ikkunoiden ympärystät ja esim. kaksi ikkunaa vierekkäin niin niiden välissä
pintalämpö n. 10 astetta. Mitin, että monissa vanhoissa taloissa ikkunat on olleet
parempia..Mistähän tuonkin vois tarkidtaa, että onkio ikkunat sitä mitä
on haluttu ? MItes muut Mammutin omistajat ..Kommentia kehiin !
Kyllä se näköjään niin on että perinteinen olis ollut paljon tiiviimpi ratkaisu..

Lue lisää

Kävin tän viestin jälkeen mittailemassa seiniä ja nurkkia, City - Mammutti meilläkin. Pinnan lämpöero umpinaisen seinän ja nurkkien välillä oli n. 3 - 4 astetta. Sen verran siis nurkissa lämpötila viileämpi. Ikkunan vierellä lämpöero asteen verran vähemmän. Talo on melko uusi, ensimmäistä talvea asustellaan, joten pidemmän aikavälin dataa ei ole tarjolla. Tähän mennessä lämpö on pysynyt hyvin sisällä, eikä vetoisia paikkoja ole löytynyt. Hirren paksuus 270 mm.

kylmät nurkat (202 mm paksu lamellihirsi)

finnlamelli kirjoitti:

kylmät nurkat (202 mm paksu lamellihirsi)

Ei ole meilläkään kylmät nurkat. EI VARMASTI. Meidän talossa on lämpimät seinät ja nurkat! Ne u-arvo höpinät ei koske meidän taloa. Meillä on hyvä talo. Ja lämmin. Ei kylmäsiltoja ja energiaa menee tosi vähän. Eikä muuten poltella paljoo puita. Meill ei tehä virheitä prkl, ei edes taloa valitessa.

EI EI EI kirjoitti:

Ei ole meilläkään kylmät nurkat. EI VARMASTI. Meidän talossa on lämpimät seinät ja nurkat! Ne u-arvo höpinät ei koske meidän taloa. Meillä on hyvä talo. Ja lämmin. Ei kylmäsiltoja ja energiaa menee tosi vähän. Eikä muuten poltella paljoo puita. Meill ei tehä virheitä prkl, ei edes taloa valitessa.

Lue lisää

No tuota, juuri ollaan muutettu Kuusamo hirsitaloon ja kun luin tuon mammuttikaverin tapauksen, laitoin lämpömittarin nurkkaan ensin olohuoneessa ja sitten makuuhuoneessa, laitoin mittarin n. 150 cm korkeudelle lattiasta, ulkona on ollut pakkasta kahdestatoista viiteentoista astetta tällä ajalla - ja meillä sisälämpötila muuten 21 - 22 astetta. Nurkissa oli olohuoneessa 20 astetta ja makuuhuoneessa 18 astetta. Makkari on pohjoisen puolella ja olohuoneessa voi vaikuttaa takka, jota ei kyllä tuona mittausaikana tullut pahemmin lämmitettyä. Muuten meillä lämpenee talo maalämmöllä.

Eli ei ole meillä ainakaan mitään älyttömän kylmiä nurkkia - jos olisi, siitä voisi syyttää ihan itseään, koska itse asensin nurkkaeristeet.

finnlamelli kirjoitti:

kylmät nurkat (202 mm paksu lamellihirsi)

No, meilläkin ensimmäinen talvi Finnlamellin hirsitalossa. Keljuttaa kovasti. Makuuhuoneessa kaksi ulkoseinää ja nurkassa lattialla 14 astetta. Ulkona -27 astetta. Muuten lämmintä ( 23 astetta) kun on takka ja sähköpatterit. Mutta haen kuumeisesti tietoa onko muilla sisäseinissä hirsien vaakasaumoissa aikamoisia rakoja, siis koko pituudeltaan? Välissähän on vain kummallakin puolella ne ohuet kumitiivisteliuskat jotka tehtaalla on laitettu. Seinä ulkopuolelta ihan tiiviisti laskeutunut kylläkin. Kierrejalkoja on säädelty oikein, joten laskeutumaan pitäisi päästä. Mutta onpa ikävä ajatus kun mittaa ikkunan pystyverhouslaudan kohdalta hirsien välistä mittarilla lämpötilaa, niin eilen tuli 10 ( ulkona -28 astetta) ja tuntui selvästi veto sormiin. Kertokaa kokemuksianne Finnlamellin hirsitaloista.

Hirsitaloa ajateltu, tai oikeastaan "lamellihirsi" rakennusta vakituiseen asumiseen, talo tulisi pääkaupunkiseudulle, onhan täälläkin pakkasta parhaimillaan reilut 20 astetta.

Mitäs te siantuntijat sanotte tuosta lämpimyydestä silloin kun talon koko olisikin vain noin 60 neliötä sisätiloiltaan, kompensoiko se pienuus sitä lämpimyyttä? Ajattelimme laittaa ehkä lattiaan ilmalämpökierron, sähkölämmityksen lisäksi taloon tulee takka, josta ylimääräinen lämpö ohjautuisi tuonne lattian putkistoon myös.

Taloon tulee s ph k oh mh emme ole päättäneet vielä sitä että olisiko talomme parvimallinen vai yksikerroksinen. Taitaisi kuitenkin olla parempi se yksikerroksinen, ei tulisi sitä lämpökattoa joka kuitenkin fuskaa, vai fuskaako sittenkään?

Kertokaas asiantuntijat vähän omia ajatuksia, mitä tulisi ottaa huomioon kun tuollaista suunnittelee?

Millaiselle perustukselle?
Mikä lämmitys?
Kosteat tilat miten?
Mitä nyt sitten mieleenne tuleekaan tärkeää huomioitavaa?
Kenen valmistajan tuotteita susittelette? ilman fanaattisuutta, kiitos.

omaan tupaan kirjoitti:

Hirsitaloa ajateltu, tai oikeastaan "lamellihirsi" rakennusta vakituiseen asumiseen, talo tulisi pääkaupunkiseudulle, onhan täälläkin pakkasta parhaimillaan reilut 20 astetta.

Mitäs te siantuntijat sanotte tuosta lämpimyydestä silloin kun talon koko olisikin vain noin 60 neliötä sisätiloiltaan, kompensoiko se pienuus sitä lämpimyyttä? Ajattelimme laittaa ehkä lattiaan ilmalämpökierron, sähkölämmityksen lisäksi taloon tulee takka, josta ylimääräinen lämpö ohjautuisi tuonne lattian putkistoon myös.

Taloon tulee s ph k oh mh emme ole päättäneet vielä sitä että olisiko talomme parvimallinen vai yksikerroksinen. Taitaisi kuitenkin olla parempi se yksikerroksinen, ei tulisi sitä lämpökattoa joka kuitenkin fuskaa, vai fuskaako sittenkään?

Kertokaas asiantuntijat vähän omia ajatuksia, mitä tulisi ottaa huomioon kun tuollaista suunnittelee?

Millaiselle perustukselle?
Mikä lämmitys?
Kosteat tilat miten?
Mitä nyt sitten mieleenne tuleekaan tärkeää huomioitavaa?
Kenen valmistajan tuotteita susittelette? ilman fanaattisuutta, kiitos.

Lue lisää

meillä valmistui kuusamotalo loppuvuodesta. Nurkista vetää ja koko rakentaminen oli yhtä tervan juontia. esitteessä ja myyjän puheessa talo tuntui vielä hyvältä. ei enää.

omaan tupaan kirjoitti:

Hirsitaloa ajateltu, tai oikeastaan "lamellihirsi" rakennusta vakituiseen asumiseen, talo tulisi pääkaupunkiseudulle, onhan täälläkin pakkasta parhaimillaan reilut 20 astetta.

Mitäs te siantuntijat sanotte tuosta lämpimyydestä silloin kun talon koko olisikin vain noin 60 neliötä sisätiloiltaan, kompensoiko se pienuus sitä lämpimyyttä? Ajattelimme laittaa ehkä lattiaan ilmalämpökierron, sähkölämmityksen lisäksi taloon tulee takka, josta ylimääräinen lämpö ohjautuisi tuonne lattian putkistoon myös.

Taloon tulee s ph k oh mh emme ole päättäneet vielä sitä että olisiko talomme parvimallinen vai yksikerroksinen. Taitaisi kuitenkin olla parempi se yksikerroksinen, ei tulisi sitä lämpökattoa joka kuitenkin fuskaa, vai fuskaako sittenkään?

Kertokaas asiantuntijat vähän omia ajatuksia, mitä tulisi ottaa huomioon kun tuollaista suunnittelee?

Millaiselle perustukselle?
Mikä lämmitys?
Kosteat tilat miten?
Mitä nyt sitten mieleenne tuleekaan tärkeää huomioitavaa?
Kenen valmistajan tuotteita susittelette? ilman fanaattisuutta, kiitos.

Lue lisää

"kompensoiko se pienuus sitä lämpimyyttä?"

Tiedätkö yhtään tosiasiaa miksi noin VOISI olla - minä en tiedä?

1. Massiivinen ja homogeninen rakenne. Esim. hirsi tai siporexi.
2. HUOLELLINEN ja riittävän paksu eristys. Siis lattiaan ja yläpohjaan ja perustuksen ympärille.
3. Ykkösluokan ikkunat ja ovet.
4. Kosteisiin tiloihin vain ELÄMÄTÖNTÄ materiaalia. Tiili, sipo, keraamiset laatat. Poikkeus vain saunan sisäverhous. Eikä kokolasista ovea saunaan, se on jokin ihme muoti-ilmiö ja vastoin energian säästön perusteita.
5. Lämmitys on lähes "makuasia" kunhan on kuitenkin hyvin toimiva takka/uuni keskeisellä paikalla vara-/lisälämmönlähteenä. Mahdollisimman energiatehokas ilmanvaihtolaite on ehdoton, ainakin jos se hankitaan erillään lämmityssysteemeistä. Noin pieneen taloon ei kannata hankintakustannuksiltaan kovin tyyristä lämmitysjärjestelmää hankkia. Lisäksi on hyvä pitää mielessä sanonta "keep it simple, stupid", eli vapaasti suomeksi "pidä asiat yksinkertaisena, tollo".
Minusta nykyiset rakennusmääräykset ovat "kärpäsen ampumista haulikolla" ja palvelevat vain materiaalien myyjiä ja rakennusfirmoja. Energiatehokkuuden kannalta ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät ovat hyvä suunnittelu ja HUOLELLINEN rakentaminen.
Btw. Olen juuri rakentanut itse ensimmäisen taloni - taitaa olla myös viimeinen, vaikka nyt osaisin tehdä vielä paremman.

juuri rakentanut kirjoitti:

"kompensoiko se pienuus sitä lämpimyyttä?"

Tiedätkö yhtään tosiasiaa miksi noin VOISI olla - minä en tiedä?

1. Massiivinen ja homogeninen rakenne. Esim. hirsi tai siporexi.
2. HUOLELLINEN ja riittävän paksu eristys. Siis lattiaan ja yläpohjaan ja perustuksen ympärille.
3. Ykkösluokan ikkunat ja ovet.
4. Kosteisiin tiloihin vain ELÄMÄTÖNTÄ materiaalia. Tiili, sipo, keraamiset laatat. Poikkeus vain saunan sisäverhous. Eikä kokolasista ovea saunaan, se on jokin ihme muoti-ilmiö ja vastoin energian säästön perusteita.
5. Lämmitys on lähes "makuasia" kunhan on kuitenkin hyvin toimiva takka/uuni keskeisellä paikalla vara-/lisälämmönlähteenä. Mahdollisimman energiatehokas ilmanvaihtolaite on ehdoton, ainakin jos se hankitaan erillään lämmityssysteemeistä. Noin pieneen taloon ei kannata hankintakustannuksiltaan kovin tyyristä lämmitysjärjestelmää hankkia. Lisäksi on hyvä pitää mielessä sanonta "keep it simple, stupid", eli vapaasti suomeksi "pidä asiat yksinkertaisena, tollo".
Minusta nykyiset rakennusmääräykset ovat "kärpäsen ampumista haulikolla" ja palvelevat vain materiaalien myyjiä ja rakennusfirmoja. Energiatehokkuuden kannalta ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät ovat hyvä suunnittelu ja HUOLELLINEN rakentaminen.
Btw. Olen juuri rakentanut itse ensimmäisen taloni - taitaa olla myös viimeinen, vaikka nyt osaisin tehdä vielä paremman.

Lue lisää

Noi sun jutut on ainoastaan sun mielipiteitä, EI faktaa.
Paljonko vuodessa maksaa se saunan lasiovi-ratkaisu paneelioveen verrattuna??! Laita vaikka lähtökohdiksi 100 neliötä, ei puita, ihan mikä vaan iv-kone ja sähkölämmitys.

Rauhallista joulua provolle!

Vanha ketju, mutta ongelmat ei vanhene, paitsi korjaamalla.
Minä laitoin kolmen talven jälkeen gyprokit seiniin olkkarissa ja heti tuli parempi.
Jotkut korjaa laittamalla 5cm koolauksen ja villan. Minä laitoin pelkät levyt, sekin auttoi paljon. Nurkkiin parikyt sentin patkalle villasoirot jeesusteipillä.
Ei hirsitalokaan huono ole mutta tottakai se on kylmempi kun on täynnä rakoja.

K.R.T kirjoitti:

Vanha ketju, mutta ongelmat ei vanhene, paitsi korjaamalla.
Minä laitoin kolmen talven jälkeen gyprokit seiniin olkkarissa ja heti tuli parempi.
Jotkut korjaa laittamalla 5cm koolauksen ja villan. Minä laitoin pelkät levyt, sekin auttoi paljon. Nurkkiin parikyt sentin patkalle villasoirot jeesusteipillä.
Ei hirsitalokaan huono ole mutta tottakai se on kylmempi kun on täynnä rakoja.

Lue lisää

hoksaakohan kaikki tomppelit että taloa joutuu lämmittämäänki jollain konstilla...