Olen miettiny monia rotuja, paljon on vaihtoehtoja - mitään en ole vielä päättänyt. Mutta kysympä ks. rodusta hieman.
1) Millanen kouluttaa?
2) Sopiiko kerrostaloon/rivariin?
3) Miten tulee toisten koirien kanssa toimeen, entäpä samaa sukupuolta olevien?
4) Miten suhtautuu lapsiin? Sopisiko esim. lapsi perheeseen? Itselläni ei vielä lapsia, mutta ehkä tulevaisuudessa - ja lisäksi vierailen paljon sukulaisten luona joilla on lapsia.
1) Millanen kouluttaa?
2) Sopiiko kerrostaloon/rivariin?
3) Miten tulee toisten koirien kanssa toimeen, entäpä samaa sukupuolta olevien?
4) Miten suhtautuu lapsiin? Sopisiko esim. lapsi perheeseen? Itselläni ei vielä lapsia, mutta ehkä tulevaisuudessa - ja lisäksi vierailen paljon sukulaisten luona joilla on lapsia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos lapsia on tulevaisuudessa tiedossa, kannattaa totuttaa koira pennusta asti vieraisiin lapsiin, jotta se sitten osaa aikuisena suhtautua lempeästi oman perheen lapsiin.
Kerrostalossa koira kasvaa rauhalliseksi ja hiljaiseksi, kun pennusta asti siellä kuulee ja näkee ympärillään kaiken maailman ääniä/ihmisiä, joten hyvin tottuu niihin. Tiedän kerrostaloissa asuvia suomenpystykorvia ja kerrostalossa asuvan kaukasianpaimenkoiran, eivätkö kuulemma turhia metelöi, vaan ovat tottuneet naapureihin ja kaiken maailman ääniin.
Tulee kyllä toisten koirien kanssa toimeen, jos ne tulevat sen kanssa toimeen siitä asti kun se on pentu. Jos koira tapaa pentuna paljon pentuystävällisiä koiria, niin kasvaa kyllä sosiaaliseksi. Mutta yksikin murahdus koiranpennulle toiselta koiralta voi saada pennusta kasvamaan ärhäkän aikuisen, on rotukin sitten mikä hyvänsä.
En toistaiseksi juurikaan caneja henkilökohtaisesti pahemmin tunne, mutta olen tavannut ja kysellyt rodun omistajalta oman koiransa luonteesta. Koira oli ystävällinen, ei piitannut toisista koirista ja omistajan mukaan rakasti lapsia.
Tosin yhden koiran perusteella ei voi kuvailla rodun yleisluonnetta, mutta tietysti koiran luonne matkaa sinne suuntaan, millaisessa ympäristössä se on kasvanut, kuten mitä kaikkea on elämässään murrosikään mennessä kokenut/oppinut.
No nyt sattui kysymys, johon osaan kerrankin aika kivasti vastata.
1. Todella helppo koulutettava, kun teet koulutuksen johdonmukaisesti ja löydät oikean tavan motivoida.
Omistani yksi on tullut pentuna, eikä ole ikinä tarvinnut koiralle ääntä korottaa. Corson kanssa voit muuten harrastaa melkeimpä mitä itse keksit, agility, toko, jälki, haku...
2.Käy lukaise cane corso foorumilta, useampi koira taitaa asustaa joko kerros- tai rivitalossa, omamme ovat maalla omakotitalossa.
3. Kun teet sosialisamisen pennusta asti kunnolla, ei tule olemaan minkäänlaisia ongelmia, kaikki omani ja tapaamani corsot ovat hyvän itsetunnon omaavia, enkä ole huomannut minkäänlaisia agressioita muita koiria kohtaan, vaikka paljon vieraiden koirien kanssa touhuammekin. Mene joskus, johonkin näyttelyyn katsomaan corsoja, tulet yllättymään, miten hyvin vieraat koirat tulevat keskenään toimeen, ei juuri kehän reunalta ylimääräistä rähäkää kuulu.
4. Lapsirakas rotu, mutta jos perheessäsi ei ole lapsia, niin varmasti tuttavaperheissäsi on, opeta koira pienestä pitäen vaikka vieraisiin lapsiin. Lapsiin tutustuminen ei ainakaan Corsolle ole ongelma.
Muista kaikkiin noihin kysymyksiisi, pennusta asti todella paljon totuttelua ja sosialistamista, niin aikuisen koiran kanssa on todella helppoa elää.
Ja jos päädyt Corson hankintaan, niin onnea, olet löytänyt todella upean rodun!
hei! minulla on 1v corso on ositain uhooja saanut traumoja kun koira on purrut....sain sen 8 kuukautisena on ihmis rakas pyytäisin neuvoja uhous ogelmaan..