Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Laiva

    Tuuli hiuksia
    hyväilee,
    mies yksin rannalle
    astelee.
    Sydän raskas rintaa
    pakottaa,
    mies katseensa
    mereen kohottaa.
    Usva verho
    meren yllä
    roikkuu,
    majakassaan
    sen vartija
    nuokkuu.
    On hiljainen
    täällä tunnelma,
    pian saapuu noutaja.
    Kaukana jossain
    kirkonkellot
    kumajaa,
    mies kivelle
    kylmälle istahtaa.
    Hän ulapalle
    katselee,
    laivaa tulevaa
    odottelee.
    Pian usvasta esiin
    nousee hahmo
    suuri,
    kuin merenpinnalla lipuis
    jäävuori.
    Risaiset purjeet
    tuulessa lepattaa,
    laivan torvi kerran
    törähtää.
    On aika nyt tullut
    lähteä,
    on miehen laivaan
    astuttava.
    Hän kerran taaksensa
    vilkaisee,
    raskaasti hyvästit
    huokaisee.
    Laiva paikallansa
    odottaa,
    kyytiin
    uutta matkustajaa.
    Pian laiva
    pääsee taas matkaa
    jatkamaan,
    meren ääriin
    lipumaan.
    Hiljaa on
    maailma uninen,
    kätkee laivan maisema
    usvainen.
    Matkaa mies nyt meren
    syliin,
    lepoon
    ikuisiin uniin.
    2334
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    runo, jotenkin pystyin näkemään sieluni silmin koko tapahtuman...varmaan tunnelma mieleeni tuli jostakin näkemästäni elokuvasta tai ehkäpä olin kanssasi Korppi lentelemässä... :)
    Loistava runo Sinulta Ystäväni vaikkakin niin kovin surullinen.

    Äänestä

    • Hei harakkaiseni! Surullista tunnelmaa hainkin, haikeita jäähyväisiä...
      Kiitos sinulle!

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    korppi1 kirjoitti:

    Tuuli hiuksia
    hyväilee,
    mies yksin rannalle
    astelee.
    Sydän raskas rintaa
    pakottaa,
    mies katseensa
    mereen kohottaa.
    Usva verho
    meren yllä
    roikkuu,
    majakassaan
    sen vartija
    nuokkuu.
    On hiljainen
    täällä tunnelma,
    pian saapuu noutaja.
    Kaukana jossain
    kirkonkellot
    kumajaa,
    mies kivelle
    kylmälle istahtaa.
    Hän ulapalle
    katselee,
    laivaa tulevaa
    odottelee.
    Pian usvasta esiin
    nousee hahmo
    suuri,
    kuin merenpinnalla lipuis
    jäävuori.
    Risaiset purjeet
    tuulessa lepattaa,
    laivan torvi kerran
    törähtää.
    On aika nyt tullut
    lähteä,
    on miehen laivaan
    astuttava.
    Hän kerran taaksensa
    vilkaisee,
    raskaasti hyvästit
    huokaisee.
    Laiva paikallansa
    odottaa,
    kyytiin
    uutta matkustajaa.
    Pian laiva
    pääsee taas matkaa
    jatkamaan,
    meren ääriin
    lipumaan.
    Hiljaa on
    maailma uninen,
    kätkee laivan maisema
    usvainen.
    Matkaa mies nyt meren
    syliin,
    lepoon
    ikuisiin uniin.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu