Rakennan ensi kesänä talviasuttavan loma-asunnon Lappiin. Runko tehdään 200mm massiivihirrestä käsin veistämällä. Luvat on haettu ja energiaselvityskin meni läpi. Mutta mutta... yläpohjaan suunnittelija laittoi 575mm villaa U=0,08. Sanoi, että pakko jotta saadaan seinien huono lämmöneristävyys U=0,52 kompensoitua. Muutama rakennusalalla oleva tuttu pitää moista eristepaksuutta suorastaan hulluutena. Kuulemma homehtuu kastepisteen väärän sijainnin vuoksi. Samaan hengenvetoon he toteavat nykyisten energiakulutusvaatimusten olevan rakennus(eriste)teollisuuden salaliitto. Mielellään tekisin määräysten mukaan ja jos lämmöneristyskyky on hyvä niin säästyyhän siinä lämmitykuluissakin. Tehdäkö siis määräysten mukaan vai ei?
Eristää pitää, mutta kuinka paljon?
Hirttä sen olla pitä
6631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eristetehtaiden salaliitto, faktaa on kuitenkin se että suomen kokonaisenergian käytöstä 21% kuluu rakennusten lämmittämiseen. Joten tuolta lienee ilmastotalkoita ajatellen helpoin säästää. Tosin eipä tuo säästäminen paljon kiinnostanut sitten köpiksessäkään vaikka valtiota hukkuu kohta mereen ja huriikaaneja/pyörremyrskyjä tulee kokoajan lisää....
väärin, ei tässä haetakkaan säästöä rakennuskustannuksissa vaan energian kulutuksessa. Lain säätäjää ei koskaan ole kiinnostanut rakennuskustannukset kun rakennnusmääräyskokoelmaa on muutettu. Ja lähestulkoon aina kun määräyksiä muutetaan se tarkoittaa rakennuskustannusten nousua. Niin nytkin. Jos sinua tämä vituttaa niin jätä rakentamatta, it's so simple life. Turhaan sinä täällä rähiset kustannusten nousua vastaan, se ei auta yhtään mitään tahi ketään.
Jos koet katon lisäeristämisen turhaksi niin jätä eristämättä jos siltä tuntuu. Eiköhän tähän maahan ole kuitenkin rakennettu jo ihan tarpeeksi musta tuntuu rakennuksia. Jätä varmuuden vuoksi alapohjastakin eristeet pois niin säästät satasen :)
Tuo sun vertaus ei perustu mihinkään. Se on ainoastaan sun mielipide/haave.
Sit pitää paikkansa, jos on sama eristevahvuus rakenteissa, (esim 200 mm villaa) ja rakennusten ero on sisäverhouksessa. Siis verrokkeina sisäverhoilussa kyprokki, tiili ja hirsi. Ihan puntarilla mitaten siinä tapauksessa tiilisisäverhoiltu on lämpimin.
uskottavalta. 1.1.2010 tulevat voimaan uudet, tiukennetut lämmöneristysmääräykset. Jos rakennuslupahakemus jätetään sisään ensivuoden puolelle, koskevat ne määräykset myös tätä, talviasuttavaa rakennusta. U-arvovaatimus hirsiulkoseinälle on uudessa normissa 0.40 W/m2K ja katolle 0.09 W/m2K. Kun seinän 0.52 on huonompi kuin vaadittu 0.40, niin kompensaatiota pitää hakea ja luonnolinen paikka on katon eristys. Vaatimus 0.09 ajaa eristepaksuuteen n. 400 mm ja seinän puutteissa on kompensoitavaa. Voisi harkita parantaa eritystä myös lattiassa. Normi antaa myös tietyssä määrin mahdollisuuden paikata asiaa lvi-tekniikan keinoin, esim. lämmön talteenotolla. Se on kuitenkin jatkuva laitekulu ja huoltokohde.
Minä antaisin rakennuksen painua ja asentaisin ulkopuolelle tuul.suoja levyn, koolauksen ja ulkoverhoilun. Vaikka kuinka taitava ja tarkka veistäjä suorittaa kehikon teon, pientä falskia esiintyy jo puun elämisen takia. 200 hirsi on sellaisenaan jo riittävä rakenne huolellisesti toteutettuna. Väittäisin että suurin osa vanhoista hirsirakennuksista on vain 125.
Vuoden 2010-2012 rakennusmääräyksissä ANNETAAN kaikille hirsille 180mm ylöspäin
LASKENNALLINEN U-arvo 0,40W/m2K.
Siis 0,52 200mm hirsi "hyötyy" 0,12W/m2K ja vastaava hyöty siirtyy yläpohjan kompensointiin.
Eli tarviskohan se yläpohja laskea uudelleen?
"Helppoa" kompensaatiota saadaan myös ulkoseinien kalustekoolauksiin ja
kosteiden tilojen ulkoseinien koolauksiin laitettavalla eristeellä.