Kauneutta kaikkialla
kaikille, mutta ei minulle
Ei, en koske
Jos kosken
niin katoaa kauneus
murenee kuin typpeen
kastettu ruusu
Kuljen eteenpäin ja
yritän unohtaa kaiken
kauniin
Ei se ole minua varten
Olen liian huono
Oma kuva vääristynyt
minua katsoo
sisältä päin
En tunne sitä
Oudolta näyttää ja
tuntuu
Kuka olet
Loittonen itsestäni
päivä päivältä yhä
kauemmaksi
En löydä enää takaisin
kaikille, mutta ei minulle
Ei, en koske
Jos kosken
niin katoaa kauneus
murenee kuin typpeen
kastettu ruusu
Kuljen eteenpäin ja
yritän unohtaa kaiken
kauniin
Ei se ole minua varten
Olen liian huono
Oma kuva vääristynyt
minua katsoo
sisältä päin
En tunne sitä
Oudolta näyttää ja
tuntuu
Kuka olet
Loittonen itsestäni
päivä päivältä yhä
kauemmaksi
En löydä enää takaisin
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta vain siltä osin missä ruusu kastetaan typpeen. Olen kastanut ruusun typpeen, eikä se murentunut ennen kuin siihen koski.
(olikohan tässä jokin opetus-hymiö)
on katsojan silmässä, sanotaan.
Älä koske, vain katso.
Ehkäpä se ei katoakaan, kun et koske.
Itsestään eksyneiden on jäätävä odottamaan,
että joku löytäisi, koskettaisi, saisi palaset asettumaan kohdilleen.
Saisi sen leijailevan sielun palaamaan takaisin sinne mihin se kuuluukin.
Sinuun.
Sellasta tää elämä on välillä mukavaa ja huomenna seinät kaatuu päälle mikään ei onnistu sehän tästä elämästä tekeekin niin mielenkiintoisen kun siitä huomisesta ei tiedä..ja sen voin kertoa omasta kokemuksesta että aina löytää takaisin :))