Eli siis, isoveljeni kuoli n. 6kk sitten. En millään pääse asiasta yli. Veljeni oli minulle läheisin perheenjäsen perheestämme, hän on kylläkin 21. vuotas ja itse olen 11. Tämä on ollut minulle kauheaa aikaa, luen toisten ihmisten kirjoituksia / värssyjä ja osanottoja... On vaikeaa vieläkin puhua asiasta, ilman että alkaisin itkemään... Ei vain ollut hänen aikansa vielä...
Isoveljen kuolema, kuinka yli?
veljenmenettänyt
8
2470
Vastaukset
- ykkakio
kyllä hänen aikansa vaan oli! Syystä tai toisesta.
Ja kun olet itkenyt, muistele, kuinka ihana hän oli
ja kuinka kivaa teillä oli
kuinka hän kiusoitteli sinua
'ja leikki kanssasi
aikansa se suru ottaa
mutta päivä kerrallaan
juttele vanhempiesi kanssa hänestä
yhdessä muistellen.
Katsele valokuvia
tee hänestä "skräppikirja"
Älä käperry suruusi yksin siis!
Aikanaan helpottaa...sure siis rauhassa!- kp
kauheaa :( otan osaa
- ouuuuuuuuuuuuuuu
Voi sua :( toi on hirveetä, mutta muista että sun veljes ei kuitenkaan ole surullinen, hän ei joudu itse kärsimään omasta kuolemastaan. Olen varma että hän ajattelee että sun täytyy jaksaa ja että sinä voit toteuttaa elämääsi, vaikka häneltä vietiin elämä liian aikaisin
- veljenmenettänyt
Niinhän se on vain pakko jaksaa, mutta kiitos paljon...
- asidolifus
luultavasti en tule koskaan pääsemään yli, jos kaksi isoveljeäni kuolevat. He ovat parhaita kavereitani, ei sikäli, että minulla ei muita parhaita kavereita olisi, mutta sellaisia, joiden kanssa voin täysin huoletta jakaa kaiken mahdollisen.
Mutta olemme keskustelleet asiasta ja kukin tahollaan toivoneet että elämä ei jää siihen, vaan nimenomaan muistelemme parhaita hetkiämme ja riitojemme, jotka tekivät veljessuhteemme niin läheisiksi.
Maailmasta on jättänyt jälkeensä niin monta miljoonaa ihmistä, niin monta veljeä, että että et ole ainoa, joka on kokenut näin ikävän tapahtuman. Se ikävä kyllä sattui kohdallesi, mutta myös jollekkin meistä niin hyvissä väleissä olevista veljeksestä sattuu se ikävä asia, että joku meistä poistuu ennen muita. Mutta niin kuin elämän kulkuun kuuluu, tietyt meistä jäävät suremaan rakkaitaan, mutta loppujen lopuksi, kukaan meistä ei tänne jää - hbkhbkhnlkjhnkb
itselläni ei ole koskaan ollut sisaruksia, perjaatteessa en pysty ymmärtämää suruasi isoveljä kohtaan, mutta otan kuitenkin:(
- hbkhbkhnlkjhnkb
siis otan osaa
- afetyzryetx
itsellänikin on siskoja enkä vois kuvitella millasta ois menettää perheenjäsen ,toivottavasti pääset tämän asian yli
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1271934
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1001670Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy561286Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?641207Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M31998Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s47896Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm51893Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet44862Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37820Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56798