Otimpihan noita kuvia vain ja innostuin säätämään koska en oo aivan alottelija vasta-alkajille eli köyhille suunnatulla Sonyn rungolla..
säädin -0,7EV ja kuvat näyttivät näteiltä niin kameran kun tietokojeeni surkeatasoisilta näytöiltä..
vaan kun aloin tulostaa niitä HP.n halvalla tulostimella tummuus tuli muuten niin hienoissa kuvissa esiin,
miten voin kalibroida kuvat kauniiksi vailla vaivaa?
Vihaan kuvankäsittelyä pidän sitä vilppinä taiteenteossa ja tarpeettomana työnä hyvissä kuvissa, digi on
kai muuttanut kaiken muttei aivan kaikkea valokuvaamisessa..
Onni onnettomuudessa on et data on varmassa tallessa eikä varmasti oo puhkipalanut viellä..
säädin -0,7EV ja kuvat näyttivät näteiltä niin kameran kun tietokojeeni surkeatasoisilta näytöiltä..
vaan kun aloin tulostaa niitä HP.n halvalla tulostimella tummuus tuli muuten niin hienoissa kuvissa esiin,
miten voin kalibroida kuvat kauniiksi vailla vaivaa?
Vihaan kuvankäsittelyä pidän sitä vilppinä taiteenteossa ja tarpeettomana työnä hyvissä kuvissa, digi on
kai muuttanut kaiken muttei aivan kaikkea valokuvaamisessa..
Onni onnettomuudessa on et data on varmassa tallessa eikä varmasti oo puhkipalanut viellä..
Vastaukset 23
Vanhimmat
kuva näyttää samanlaiselta (yhtä tumma) kuin tekemäsi tuloste.
Selviät lähes "vailla vaivaa"
"miten voin kalibroida kuvat kauniiksi vailla vaivaa?"
ensin kalibroit ´tietokoneen näytön sellasella kalibrointivehkeellä
sitten kalibroit tulostimen.
Miten tuollainen halpa HP:n tulostin kalibroidaan samanlaiseksi kun ensin kalibroitu monitorin kuva?
Tuossa yhtälössä on vain kaksi ongelmaa: näyttö ja tulostin. Kolmantena voisi tietysti laskea mukaan vielä käyttäjän, mikäli perustietämystä värinhallinnasta ei ole.
Ongelmanahan on siis koko tuossa hommassa on se, ettei mikään noista laitteista näytä kuvaa oikein.
Kameran lcd-näyttö ei ole tarkoitettu edes siihen. Sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, miltä se kameran näytöllä näyttää. Sama kuva toisessa samanlaisessa kamerassa näyttäisi todennäköisesti erilaiselta... jne.
Tietokoneen näyttö voi myös näyttää kuvan miten sattuu. Halvemmissa näytöissä toleranssi on aika iso, miltä kuva saa näyttää. Oletusasetuksilla kuva taas on tarkoituksella säädetty aiheuttamaan päänsärkyä (tai näyttämään ylikirkkaalta), kontrastia on levitetty huoletta yli näytön suorituskyvyn, jotta mustan ja valkoisen välille saadaan jokin isolta kuulostava suhdeluku, esim. 1:100 000 (mitä se sitten kertookaan). No, tästä johtuu se, että kaikki 0-20 sävyt ovat myös yhtä mustia. Eli mitään sävyjä tuolta alueelta ei siis löydy. Sama juttu valkoisessa päässä. Mitään tuskin löytyy väliltä 235-255. Tästä johtuen kuvan kontrasti näyttää suuremmalta mitä se todellisuudessa on, ja koska taustavalkoinen on niin kirkas (päänsärky-kirkas), kuva näyttää myös paljon vaaleammalta mitä se on. Tämä siis pelkästä kirkkaudesta. Harmaatasapaino heittää todennäköisesti myös. Toistoala ei ole tasainen. Voiko tälläiseenkään kuvaan luottaa? Väärin, ei voi.
Ehdotettu on näytön kalibrointia ja profilointia. Ok. Tämä toki kannattaa tehdä, ei se tilannetta ainakaan pahenna. Ongelmana on vain se, että halvempia näyttöjä ei saa edes kalibroimalla kuntoon. Toki se kuvaa parantaa ja mm. harmaat saa melko neutraaliksi, mutta käyrät voivat silti heittää, jolloin värit eivät ole enää neutraalit tummassa ja vaaleassa päässä. Kontrastiakaan ei yleensä saa kuntoon. Voi päästä johonkin 7-246 alueelle, mutta tuskin sen enempää. Profilointia ei taas kannata silmämääräisesti suorittaa. Silmä on niin hauska vekotin, että se saa tarvittaessa vihreänkin näyttämään harmaalta. Kolorimetriä on hieman hankalampi huijata.
Tässä vaiheessa sinulla pitäisi olla kuva, jonka tiedät vastaavan todellisuutta ainakin suurimmaksi osaksi. Alkujaan värinhallinnan lähtökohtana oli kuvan siirtäminen näytölle todenmukaisena. Eli myös kamera tai skanneri piti profiloida. Sanoisin, ettei nykyään tällä ole niin suurta merkitystä, koska useinmiten digikameran kuva on vain raakile, josta lopullinen kuva säädetään tietokoneella. Riittää siis, että näyttö näyttää kuvan oikein, jolloin voi värit säätää haluamakseen, eikä tarvitse olla orjallinen "originaalikuvalle".
Tässäkin vaiheessa on tosin se ongelma, että silmä tosiaan mukautuu vallitsevaan valaistukseen ja "neutraloi" värit automaattisesti. Eli valaistuksen tulisi olla tarkoituksenmukainen, jotta kuvaa ei säädä itse pieleen, koska luottaa omiin silmiinsä. Pilvisen taivaan ja hehkulampun valossa on melkoinen väriero.
Kolmas lenkki on sitten se tulostin, joka on ehkä kaikista hankalin. Kotitulostimia ei pysty kalibroimaan. Ne toimivat miten toimivat, yleensä aika epätasalaatuisesti. Musteet, paperit, ilmankosteus, lämpötila yms. asiat vaikuttavat väreihin. Niiden kontrolloiminen taas on hankalaa. Jotta tulostin toimisi odotetulla tavalla, nuo asiat täytyisi saada jotenkin vakioitua, näin kotioloissa harvemmin on. Joka kerta, kun koneeseen vaihdetaan mustekasetit täytyisi jokainen tulostin-paperi-yhdistelmä profiloida uudestaan. Itseasiassa mikäli kosteus ja lämpötila vaihtelee suuresti, tämä täytyisi tehdä lähes joka päivä. Jatkuvan värimittailun ja tulostamisen välissä ei taas niitä kuvia enää kerkeisi tekemään... On siis syytä ehkä tehdä profilointi vain kerran jokaiselle käyttämällesi paperille ja katsoa sormien läpi pienet värivaihtelut kuvissa.
Tämän jälkeen sinulla on periaatteessa lähtökohdat saada värinhallintaketju toimimaan kamerasta paperille asti. Välissä on vain vielä käyttäjä ja käyttäjän käyttämät ohjelmat, jotka joko jatkavat ketjua tai katkaisevat koko sen, jolloin millään tekemälläsi ei ole merkitystä.
Tässä vähän sitä vilppiä, jolla homma toimii. Itse en tosin sitä sellaisena pidä, isompana vilppinä pitäisi sitä, että kuva on tekijästä riippumattoman tietokoneen "aikaansaama", kuin että tekijä olisi itse työstänyt kuvan oman näkemyksensä mukaiseksi.
"Ongelmanahan on siis koko tuossa hommassa on se, ettei mikään noista laitteista näytä kuvaa oikein." Vrt "Riittää siis, että näyttö näyttää kuvan oikein"
—onkohan tuossa jotakin ristiriitaista?
"Profilointia ei taas kannata silmämääräisesti suorittaa. … jotta kuvaa ei säädä itse pieleen, koska luottaa omiin silmiinsä …millään tekemälläsi ei ole merkitystä. "
—millähän sitä halvalla HP:llä tulostettua kuvaa kannattaisi arvioida jos ei silmämääräisesti?
"kuin että tekijä olisi itse työstänyt kuvan oman näkemyksensä mukaiseksi."?
Siis kalibroidaanko ensin monitori?
Miten ihmeessä se halpa HP saadaan tulostamaan monitorissa näkyvät värit, kylläisyys ja luminanssi??
Saattaako sittenkin olla joku kolmas ongelma?
"onkohan tuossa jotakin ristiriitaista?"
- Ei ole, tarkoitin ensimmäisellä alkuperäisen kysyjän kokoonpanoa, toisella kalibroitua, kuvatyöskentelyyn sopivaa näyttöä
"millähän sitä halvalla HP:llä tulostettua kuvaa kannattaisi arvioida jos ei silmämääräisesti?
"kuin että tekijä olisi itse työstänyt kuvan oman näkemyksensä mukaiseksi."?"
- Arvioiminen ja profiloiminen on melkoisen eri asioita. Arvioimiseen voi ja pitääkin käyttää silmiä, sillä niitä vartenhan kuvia tehdään, ei kolorimetrejä tai spektrofotometrejä varten. Jälkimmäiseen taas käytetään ko. laitteita ja niiden mukana tulevia tulostettavia testiarkkeja, joista mittaamalla voidaan luoda tulostimelle profiili.
- Kuva ei minun mielestäni ole "tekijän oman näkemyksensä mukainen", jos se tulostettuna ei näytä siltä kuin sen on tarkoitettu näyttävän. Värinhallinta on tätä varten, ja se vaatii erilaisia mittareita, jotta lopputulos olisi halutunlainen, vaikka sitä arvioitaisiinkin lopulta silmämääräisesti.
"Miten ihmeessä se halpa HP saadaan tulostamaan monitorissa näkyvät värit, kylläisyys ja luminanssi??"
- Yksinkertainen vastaus tähän on, että täydellisesti ei mitenkään. Tulostimien ja näyttöjen toistoalat eivät vastaa toisiaan. Lisäksi näyttöä katsotaan taustavaloa vasten, jolloin värit näyttävät kirkkaammilta, mitä ne paperilla olisi, vaikka mittausarvot molemmissa olisikin samat. Mutta kun laitteet toimivat optimaalisella tavalla ja hallitusti, voidaan ennakoida ja kompensoida toistoalojen erot ja saada tulosteita, joiden värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla originaalikuvaa.
Seurataan kuvitteellisesti yhden pikselin matkaa ruudulta paperille:
Pikselin arvot tietokoneella ovat vaikkapa L70 a100 b80. Jotta ne kolorimetrillä näytöltä mitattuna olisi samat, täytyy tietokoneen syöttää näytölle arvot L67 a96 b84, värinhallintajärjestelmä ja näytön profiili tekee tämän muutoksen automaattisesti. Samoin tulostimelle täytyy syöttää arvot L79 a67 b99, jotta ne taas paperilta mitattuna olisi alkuperäiset L70 a100 b80. Tämän hoitaa taas värinhallintajärjestelmä automaattisesti. Jos sen toiminnassa on puutteita ja tulostimelle syötettäisiinkin alkuperäiset arvot, olisi ne paperilta mitattuna L84 a86 b82, jolloin väri näyttäisi väärältä.
Miten värinhallintajärjestelmä sitten tietää, mitkä arvot tulostimelle tai näytölle täytyy syöttää, jotta tulos olisi oikea? Profiloimalla laite. Tulostuslaitteelle (printteri tai monitori) syötetään pitkä sarja erilaisia värejä, jotka mitataan ja laite/ohjelma muodostaa näin syntyvästä datasta matriisin, jota hyväksikäyttäen värinhallintamoduli laskee kaikille syötettävillä arvoille vastaavan muunnoksen.
Jotta profiilista olisi jotakin hyötyä, täytyy laitteen toimia optimaalisesti, ja ennalta määrätyllä tavalla. Tämä hoidetaan kalibroimalla laitteet. Melkein voisi sanoa, että mitä halvempi laite, sitä huonommin se on suoriutuu näistä.
Jos monitori ja tulostin on kunnossa, jää jäljelle enää se käyttäjä ja käyttäjän käyttämän ohjelmat.
"mikään noista laitteista näytä kuvaa oikein.""
"tarkoitin ensimmäisellä alkuperäisen kysyjän kokoonpanoa,"
Siis laitteita ja tulostetta näkemättä tiedät, että kaikki näyttää väärin — oku täässä menne yli ymmärrykseni — kai?
Kuulostat ihan Porin palopäälliköltä joka sammutuksesta myöhästyyttyään totesi: Väärin sammutettu"
"värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla originaalikuvaa."
—mistä tietää miltä näyttää "originaalikuva" jota tulosteen pitäisi vastata?
"Tietokojeeni surkeatasoisilta näytöiltä.."
"HP.n halvalla tulostimella"
Aloitusviestin muutamat kohdat viittaavat siihen suuntaan, että voi ihan näkemättäkin päätellä, jotta ei kaikki ole ihan kohdallaan.
"jotta ei kaikki ole ihan kohdallaan"
vrt
"mikään noista laitteista näytä kuvaa oikein."
—eli siis jos kaikki ei ole kohdalaan niin mikään ei näytä oikein, ts. jos tulostin on väärin säädetty niin monitori näyttää väärin? Tai jos monitoria ei ole kalibroitu niin tulostin ei näytä kuvaa oikein?
"eli siis jos kaikki ei ole kohdalaan niin mikään ei näytä oikein, ts. jos tulostin on väärin säädetty niin monitori näyttää väärin? Tai jos monitoria ei ole kalibroitu niin tulostin ei näytä kuvaa oikein?"
En ole noin väittänyt. Edelleen aloitusviestin perusteella voi hyvin olettaa, ettei kumpikaan näytä kuvaa oikein. Vaikka ei siitäkään kovin suurta iloa ole, jos vain toinen toimii odotetulla tavalla. Epämääräisellä tietokoneen ruudulla kuvan säätäminen on vähän kuin laittaisi silmät kiinni lankaa neulansilmään. Ja vaikka ruudulla kuva näyttäisikin oikealta, ei siitä ole kovinkaan suurta iloa, mikäli se tulostettuna ei näytä samalta.
Siinä on yläpuolella ohjeet, kuinka saat kuvasi tulostettua sellaisena kuin haluat. Voit joko lukea ne ja tehdä asian hyväksi jotakin, tai jatkaa typerää väittelyä siitä, onko näyttösi tai tulostimesi kunnossa vai ei. Itse niitä haukuit aloitusviestissä ja ilmeisesti jonkin sortin ongelma sinulla tulostamisen kanssa on. Sillä ei itseasiassa ole mitään merkitystä vaikka "surkeatasoinen näyttösi" olisi tuhannen euron eizo, mikäli ongelmia tulostamisessa on.
Kuten jossakin viestissä mainitsin, aiemmin filmikameroiden ja skannereiden kultakaudella originaalina pidettiin skannattavaa paperikuvaa, jolta kaikki myöhemmät vedokset tai painatukset pyrittiin saamaan näyttämään. Nykyään kun suurin osa valokuvamateriaalista on jo valmiiksi digitoitua ja lopullinen kuva koostetaan vasta tietokoneen ruudulla, voidaan tätä ruudulta näkyvää kuvaa pitää lähtökohtana kaikille jälkituotteille. Se on lähes mahdotonta, ellei voi 100 % luottaa siihen, että näyttö näyttää kuvan oikein.
ruudulla näkyvä onkin se originaali — no jo on aikoihin tultu.
Entäpä se RAW (t. jpg)-originaali?
Mitenkäs ne filmikamera ja skanneri tähän liittyvät, pitäisikö kuva ruudulla näyttää skannatulta tai filmikameralla kuvattua paperikuvalta.
"värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla originaalikuvaa."
—eli siis pitäisikö digikameran kuvan "ruudulla" vastata "parhaalla mahdollisella tavalla filmikameroiden ja skannereiden kultakaudella skannattua paperikuvaa"???
"Ruudulla näkyvä onkin se originaali — no jo on aikoihin tultu."
- Kyllä, tähän on tultu. Mistäs sitä raw-tiedostoa muualta katsottaisiin kuin näytöltä?
"Pitäisikö kuva ruudulla näyttää skannatulta tai filmikameralla kuvattua paperikuvalta."
- Tähän on aiemmin pyritty.
"eli siis pitäisikö digikameran kuvan "ruudulla" vastata "parhaalla mahdollisella tavalla filmikameroiden ja skannereiden kultakaudella skannattua paperikuvaa"?"
- Tämän taas olet keksinyt itse. Mitään tuollaista en ole missään vaiheessa väittänyt. Paitsi jos digikameraa käytetään paperikuvan reproamiseen, niin kyllä, useinmiten värien halutaan vastaavan originaalikuvaa.
originaalikuva
"- Kyllä, tähän on tultu."
—ja nyt sitten säädetään monitori niin, että "värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla originaalikuvaa."
Ymmärränkö oikein eli siis monitori pitää säätää niin, että sen värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla monitorissa näkyvää kuvaa.
Onkohan tuossa jotain hassua, vai kuvittelenko vain — kun minusta tuo kuulostaa siltä, että lyijykynä pitää säätää niin, että vastaa mahdollisimman tarkasti lyijykynää?
"Ymmärränkö oikein"
- Et. Tuo lainaamasi puolikas lause tarkoittaa alkuperäisessä asiayhteydessään eri asiaa:
"Tulostimien ja näyttöjen toistoalat eivät vastaa toisiaan. Lisäksi näyttöä katsotaan taustavaloa vasten, jolloin värit näyttävät kirkkaammilta, mitä ne paperilla olisi, vaikka mittausarvot molemmissa olisikin samat. Mutta kun laitteet toimivat optimaalisella tavalla ja hallitusti, voidaan ennakoida ja kompensoida toistoalojen erot ja saada tulosteita, joiden värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla originaalikuvaa."
Puhuin siis tulostimien ja näyttöjen toistoalojen eroista. Eli kun laitteet toimivat optimaalisti TULOSTEEN värit vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla MONITORIN kuvaa.
Ensimmäinen vastaaja ehdotti, että monitori säädetään vastaamaan tulostetta. Tämä kuulostaa helpolta ja sitä se onkin. Mutta tämän jälkeen sinulla on ainoastaan monitori, jonka kuva vastaa tulostintasi. Periaatteessa tämä toimiikin näin, mutta jos ketjuun lisätään yksikin ulkopuolinen lenkki, esim toinen tulostin, niin koko hommalta häviää pohja. Monitoria ei siis kannata säätää juuri koskaan vastaamaan tulostetta.
"Periaatteessa tämä toimiikin näin …"
—nyt sitten vihdoinkin myönnät, että alkuperäinen vastaukseni olikin oikein, mutta yritit sitten keksiä mutkia matkaan (pitää kalibroida monitori toistamaan mahdollisimman tarkasti monitorissa näkyvää originaalia). Nyt sitten vielä ehdotat toisen tulostimen lisäämistä.
Kas kun et huomannut ehdottaa, että lisätään vielä lasertulostin, sublimaatiotulostin kirjapainon filmitulostin, digipainokone jne. jne.
Tietenkin monitori pitää ehdottomasti kalibroida vastaamaan mahdollisimman tarkasti vastaamaan eri painomenetelmillä painettua kuvaa (aivan erityiseti tulee huomoida syväpainomenetelmä).
Miksi et lisännyt vielä kameraakin kalibroitavien joukkoon kun sinne jo listasit filmikameran paperikuvat ja skannerin esimerkkeinä? ;—D
Sivullisena ihmettelen asian jankkaamista.Kysyisin Jaska Perusjaskalta saako tavallisen käyttäjän(="yksityishenkilö/harrastelija") tietokonenäytölle luotettavasti kalibroitua yleisesti myynnissä olevilla kalibrointilaitteilla värit ja sävyt niin, että ne vastaavat kuvaajan haluamia arvoja?Kirjoituksesi perusteella oletan, että kuvien säätelyssä ja painotyöskentelyssä olet ammattilainen.
En omista tulostinta, enkä edes harkitse sen hankkimista.Sensijaan olen teettänyt kuvani joko Eirissä tai paikallisessa Fuji-labbiksessa.
Aiemmin käsittelin hiukan kuvaa putkinäyttöisellä ja sain aina mielestäni oikean värisiä kuvia.
Nyt on käytössäni teflon(?)näyttö ja mielestäni se sinertää, koska paperikuvat ovat kellertäviä.Näyttö "kalibroitiin" hankintapaikassa.
Ongelmani on siis, miten saisin omasta mielestäni, omalla värinäkemiselläni, puhtaat värit ja sävyt kuviini. Hankinko halvan,99 euroa maksavan,laitteen vai pyydänkö jotakin tietokonepalvelua auttamaan.Vai otanko putkinäyttöisen uudelleen käyttöön?
Ammattikuvien värejä katsellut 75-luvulta lähtien ja kouluttautunut valokuvalaborantiksi.Kirjapainotyöskentelyä kuvien osalta seurannut kuukauden verran.
Yritetään sitten vielä vääntää rautalankaa lisää, vaikka se onkin jo ihan tarpeeksi kiemuralla.
"nyt sitten vihdoinkin myönnät, että alkuperäinen vastaukseni olikin oikein"
- Mielestäni sanoin, ettei monitoria kannata juuri koskaan säätää vastaamaan tulostetta. Vaikka se toimiikin periaatteessa yhdellä monitori-tulostin-yhdistelmällä, ei siitä ole mitään hyötyä, mikäli laittaa kuvia tulostettavaksi millä tahansa muulla tulostimella tai painokoneella.
"pitää kalibroida monitori toistamaan mahdollisimman tarkasti monitorissa näkyvää originaalia"
- Tämä vaikuttaisi olevan se kaikista vaikein asia ymmärtää. Monitorin kuva profiloidaan, jotta olisi tieto siitä, mitkä laitteelle syötettävät arvot tuottavat tietyn silmillä nähtävän värin. Samat arvot syötettynä eri monitoreille, tuottavat muuten todennäköisesti jokaisella laitteella erilaisen sävyn. Tämän takia tietokoneen värinhallintamoduli muuttaa syötettäviä arvoja niin, että ruudulta mitattava väri olisi sama. Eli periaatteessa monitori nimenomaan pyritään saamaan toistamaan monitorissa näkyvä kuva oikein.
"Nyt sitten vielä ehdotat toisen tulostimen lisäämistä.
Kas kun et huomannut ehdottaa, että lisätään vielä lasertulostin, sublimaatiotulostin kirjapainon filmitulostin, digipainokone jne. jne."
- Aika moni lähettää kuviaan tulostettavaksi muuallekin kuin omalle printterilleen. Oli se sitten mikä tahansa. Niin kauan kun tuo monitori-tulostin-järjestelmä on suljettu, voidaan laitteille tehdä mitä tahansa, kunhan vain lopputulos on hyvä. Mutta yksikin ulkopuolinen linkki sekoittaa tämän kokonaan. Tämän vuoksi on kehitetty värinhallintajärjestelmiä, jotta eri laitteet saataisiin ymmärtämään värit samalla tavalla.
"Tietenkin monitori pitää ehdottomasti kalibroida vastaamaan mahdollisimman tarkasti vastaamaan eri painomenetelmillä painettua kuvaa (aivan erityiseti tulee huomoida syväpainomenetelmä)."
- Tälle en näe mitään syytä kenellekkään muulle kuin painokoneen käyttäjälle. Jos lähtökohtana on, ettei voi varmasti tietää millä laitteella kuvia tulostetaan tai painetaan, kuten useimmilla kuluttajilla ja esim. suunnittelijoilla, on ainoa mahdollisuus luottaa värinhallintajärjestelmiin ja tehdä kaikki mahdollinen omalta osaltaan oikein. Eli profiloida oma monitori ja käyttää oikeita väriprofiileita.
"Miksi et lisännyt vielä kameraakin kalibroitavien joukkoon kun sinne jo listasit filmikameran paperikuvat ja skannerin esimerkkeinä? ;—D"
- Tämä sen vuoksi, että henkilökohtaisesti en pidä sitä niin tärkeänä. Digikuvauksessa kuva yleensä tehdään valmiiksi vasta tietokoneella, joten ei ole välttämätöntä, että värit tulevat kuvankäsittelyvaiheeseen juuri oikein. Lisäksi kameran profiloiminen on hankalaa muuttuvien valaistusolosuhteiden vuoksi. Useinmiten riittää, että tarvittavat värikorjaukset voidaan tehdä tietokoneen näytöllä.
"Saako tavallisen käyttäjän(="yksityishenkilö/harrastelija") tietokonenäytölle luotettavasti kalibroitua yleisesti myynnissä olevilla kalibrointilaitteilla värit ja sävyt niin, että ne vastaavat kuvaajan haluamia arvoja?"
- Kyllä kalibroinnista on aina hyötyä. Vaikka sen tekisi halvalla kolorimetrillä halvalle näytölle. Jossain ylempänä kirjoitin halpojen näyttöjen ongelmista ja työpisteen valaistuksesta. Jos saman kuvan säätää kirkkaassa päivänvalossa ja hämärässä hehkulampun valossa, voi lopputulos yllättää kun kuvia katsotaan samanlaisessa valaistuksessa. Tämän takia työpisteen valaistus tulisi saada mahdollisimman vakioksi ja mahdollisesti profiloinnissa kompensoida tätä.
vastauksesta.
Kysyin tuttavaltani joka työskentelee painossa ja vähän tietää näistä asijoista hän sanoi että kirjapainossa jopa aakkosten värisävyt on standardisoitu ja on saatavilla kansainvälinen värikartta josta voi valita haluamansa värit tekstiin ja ne muka näyttävät kaikissa maissa samanlaisilta valokuvissa moinen on mahdottomuus alkaen alkuvalotuksesta.
Uskomattoman hyvin Jaska, hermosi kestävät noita ääliömäisiä kommentteja joita tulee kuin virtsaajia rokifestarteiden bajamaja-ovesta kaljateltan vieressä ;)
Varsin perusteellinen ja vaikuttava selvitys kalibroinnista niille joita asia kiinnostaa!