Mitä toi tarkoittaa??
Pyyhkäisyala
Hamina52
173366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Pyyhkäisyalaksi kutsutaan sitä osaa luodin lentoradasta, jolla luoti ei kohoa tähdätyn
maalin yläpuolelle eikä laske sen alapuolelle. Pyyhkäisyala on sitä pitempi, mitä suorempi
on luodin lentorata. Pyyhkäisyala on myös riippuvainen maalin korkeudesta. Mitä
korkeampi maali on, sitä pitempi on pyyhkäisyala."
-Sotilaan käsikirja 2008, sivu 115.
Ladattavissa: http://www.mil.fi/reservilainen/ohjeet.dsp
Stationitornilla ja tehtaa piippuloella aeka hyvät pyyhkäsyalat. Minister Prkkarisella vastoovasti paljonnii huonomp ku exminiser "Nahkuriors" Lipposella
Tämäpä onkin hyvä määritelmä. Hiukan harhaanjohtavaa tietysti että sanassa on osa "...ala" vaikka kyse on matkasta eikä mistään alasta.
Ja pyyhkäisyala riippuu siis hyvin paljon minkä kokoisesta maalista on kyse. Sotilaallisessa asiayhteydessä termillä on tietysti oma arvonsa, mutta esim. metsästyksessä sillä ei tee mitään koska riistaeläimiä ei ole tarkoitus haavoittaa.
on "ympäriampuvaa mallia", eli piippua kääntämällä katetaan osuman mahdollistavalla matkalla lisäksi sivusuuntaa. Näin peitetään tulella pinta-alaa.
Ja sivusta lentorataa katsellessa voidaan luodin katsoa muodostavan "pinta-alaa" , johon joutuessaan maali saa osuman.
Hiukan hassu termi kyllä sinällään.
Se tarkoittaa käytännössä luodin lentoradan kaarta. Luotihan ei lennä piipusta vaakasuoraan vaan ensin nousee ja sitten laskee.
Siis verrattuna tähtäyslinjaan.
se voisi meinata sitä että luoti käy tietyllä matkalla määrätyn senttimäärän tähtäylinjan yläpuolella ja kun luoti putoaa saman verran tähtäyslinjan alapuolle on se sitten pyyhkäisyala. esim 10 cm yli 100 metrin matkalla ja 10 cm alle 200 metrin matkalla jolloin pyyhkäisyala on 20 cm. eli luoti osuu keskelle tähdättynä niin 100 kuin 200 metrin matkalta tuon 20 cm. korkeaan maaliin
Meekäläene pasfisti kumminnii puhhuu aena Point Blank Rangesta. Kuulostaa aeka viiniltä, vae mittee ootta mielpuolta?
Esmerkki metästyksestä: mitä pienemp elukka, Sitä pinemp tappava aluve. Tietennii sitä ohuemp putki. Räksää iha pilli.
Isomp lähtönoppeus luotillen pitää putke aenae ennallaa, mutta matka pitenöööööööööööööö
Yks esmerkki sijasa suokoo: Lapuva kokovaeppa 8 rammoo elikkä S-374. Putkilo 7,5 senttimeetrijä:
Lähtönoppeus 850m/s. Matka jottae 160m. Mtta jospa lähtönoppues 100m/s, nii metka sillo 180m.
Se osa luodin lentoradasta joka ei osu tähdättyyn maaliin.
Oikein hyvä, että käsitettä on täällä purettu. Pyyhkäisyala kuuluu mielestäni sekä ulko- että sisäballistiikan alaan. Sisäballistiikan alaahan ovat ammuksen/luodin nopeus putkessa/piipussa ja muu käyttäytymien sisällä aseessa. Ulkopuolella tulee kuvaan painovoima, ilmanvastus mukaan lukien tuulen voima ja ammuksen muoto, lämpötila (joka on myös sisäballistiikkaa ruudin osalta), lähtökulma jne. Väliballistiikkaa on taas ammuksen/luodin käyttäytymistä heti sen päästyä piipusta/putkesta ulos, kunnes kaasunpaine sen takana tasoittuu.
Periaatteessa voidaan laskea aseen kantaman sisällä ammukselle taikka luodille kaksi erilaista rataa maaliin. Toinen on laakalaukaus– kuten kivääriaseilla - ja toinen jyrkempi on kaarilaukaus. Kantaman äärirajoilla vain kaarilaukaus toimii.
On myös viitteitä siitä, että aikoinaan oli olemassa konekivääreille tulimuoto kaarituli. Pitääköhän paikkansa? Tarkoitus oli kai aiheuttaa kaukohäirintää jollekin rajatulle alalle. Ammunnan vaikutus tuskin oli merkittävä.
Toinen kysymys koskee koeammuntaa. Tehdäänkö kivääriaseille koeammuntoja niiden luotien lentoratojen tutkimiseksi kuten tykeille ja niiden ammuksille tehdään?
en osaa sanoa, mutta kivääriaseille tehdään kyllä tutkimusta. Tosin aika hyvin lentoradat alkaa olla "hanskassa", mutta uudet luodit pienemmällä ilmanvastuksella ja laaja kaliiperivalikoima takaavat sen, että valmistajilla (ja osin myös valtiolla) hommaa riittää.
Kyllä epäsuora tuli konekiväärillä ammuttuna tunnettiin Suomen armeijassakin. Tiedusteluhyökkäyksen Elmholmille Hangon rintamalla 16.08.1941 suunnitelmassa kapteeni Karas kirjoitti mm: että ”Tykistökeskityksen jälkeen tykistön ja kranaatinheittimien tuli pitää siirtää Furuölle, Horsön länsiosiin, Kuggholmiin sekä nimettömälle saarelle ja että samanaikaisesti neljän konekiväärin tulee ampua epäsuorasti Gunnarsholmiin”.
Aivan toinen asia on, mikä tämän tulimuodon vaikutus on ollut. Tuskin lievää häirintää kummempaa.
Pyyhkäisyala on yksi 5.56 ja 5.45 patruunan merkittävimmistä eduista 7.62x39 patruunoihin nähde: nopea ja laakealentoinen luoti tekee osumisesta huomattavasti helpompaa, kun etäisyydenmäärityksessä ei tarvita yhtä suurta tarkkuutta kuin hitaamman ja kaarirataisemman luodin suhteen. 7.62x39 tekee semmoisen kaaren, että varsinkin yli 150m matkoilla etäisyys pitää tietää lähes prikulleen jos osua meinaa: arvioi alle ja luoti tussahtaa lyhyenä mättääseen. Arvioi liikaa ja luoti tussahtaa mättääseen maalin takana. Nopea 5.56/545 antaa tässä asiassa enemmän anteeksi.
Vertauksena voisi käyttää vaikkapa suorasuuntaustykkiä ja kaaritulta ampuvaa kanuunaa. Kummalla on helpompi osua siihen bunkkerinaukkoon tuossa metsänlaidassa?
Tämähän on yksi osa-alue patruunan käyttöarvon arvioinnissa. Suomessa sen painoarvo lienee aika paljon pienempi kuin vaikkapa Ukrainassa. Suurimmalla osalla maamme pinta-alaa kun ei ole ampuma-alaa edes tuota 150 metriä. Esimerkiksi suunnanmuutokset oksaan osuessa ovat paljon tärkeämpi ongelma.
Maamme puustosta tulisi karsia alaoksat ainakin kolmeen metriin asti. Tämä hyödyttäisi niin ampujia kuin metsän kasvuakin.
Tähtäyslinjaan nähden yli- vai ali ?
Osuuko tähtäyslinjaan miten?