Hautausmaalle vaiti
astelen,
kynttilämerta ihailen.
Ystävääni tulin mä
muistamaan,
kynttilän hälle sytyttämään.
Pian näenkin jo tutun
haudan,
sen vierelle mä
istahdan.
Kynttilän valkoisen
sytytän,
hiukan siinä
nyyhkytän.
Muistot mieleeni
tulvivat,
ne sydäntäni
polttivat.
Kun äkkiä jokin mua
koskettaa,
näen jokin valkoinen
mut ohittaa.
Kuin ohut harso
se ois ollut vain,
se ilmassa seisoi
helmat lepattain.
Mä sitä kohti käteni
ojensin,
näystä kauniista
riemuitsin.
Mut ei ollutkaan se
enkeli,
vaikka niin kauniisti
lenteli.
Katsoin silmiin sinisiin,
noihin pettävän
lempeisiin.
Se mukaansa mut
houkutteli,
Kanssaan kulkemaan
vietteli.
Mä uskoin sen ihaniin
lupauksiin,
uskoin pääseväni
taivaisiin.
Sainkin kokea
helvetin,
kaiken rakkaan
menetin.
Kadotukseen
häädetty se olikin,
mukaansa sai minutkin.
Oli jäänyt kurja vain
harhailemaan,
uhria mukaansa
odottamaan.
Jäi musta jäljelle
vain tuo kynttilä
lepattava,
pian sekin on jo
sammuva.
astelen,
kynttilämerta ihailen.
Ystävääni tulin mä
muistamaan,
kynttilän hälle sytyttämään.
Pian näenkin jo tutun
haudan,
sen vierelle mä
istahdan.
Kynttilän valkoisen
sytytän,
hiukan siinä
nyyhkytän.
Muistot mieleeni
tulvivat,
ne sydäntäni
polttivat.
Kun äkkiä jokin mua
koskettaa,
näen jokin valkoinen
mut ohittaa.
Kuin ohut harso
se ois ollut vain,
se ilmassa seisoi
helmat lepattain.
Mä sitä kohti käteni
ojensin,
näystä kauniista
riemuitsin.
Mut ei ollutkaan se
enkeli,
vaikka niin kauniisti
lenteli.
Katsoin silmiin sinisiin,
noihin pettävän
lempeisiin.
Se mukaansa mut
houkutteli,
Kanssaan kulkemaan
vietteli.
Mä uskoin sen ihaniin
lupauksiin,
uskoin pääseväni
taivaisiin.
Sainkin kokea
helvetin,
kaiken rakkaan
menetin.
Kadotukseen
häädetty se olikin,
mukaansa sai minutkin.
Oli jäänyt kurja vain
harhailemaan,
uhria mukaansa
odottamaan.
Jäi musta jäljelle
vain tuo kynttilä
lepattava,
pian sekin on jo
sammuva.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.